Parempaa palvelua halvemmalla hinnalla. Bussi tulee pysäkille jopa kymmenen minuutin välein. Reilusti yli puolet asukkaista asuu 15 minuutin tai sitä tiheämmin kulkevan joukkoliikenteen piirissä. Kuulostavatko Jyväskylän suunnitelmat kaupunkiliikenteen tulevaisuudesta liian hyvältä ollakseen totta?
Jyväskylän seutu ei ole suunnitelmiensa kanssa yksin, sillä valtaosa suomalaisista asuu kaupunkiseuduilla. Hyvin toimiva paikallisliikenne on arjen sujuvuuden ja viihtymisen kannalta tärkeää. Lisäksi kaupunkiliikenne on toimiva työkalu liikenteen päästöjen vähentämisessä.
Toimiva kaupunkiliikenne on vastaus myös ihmisten muuttuneisiin asenteisiin. Keväällä julkaistu Ilmastobarometri kertoo, että iso osa oman auton käyttäjistä on vähentänyt autoilua ja lisännyt kestävää liikkumista. Saman tutkimuksen mukaan osa ihmisistä aikoo luopua kokonaan omasta autosta.
Jotta autoilua voidaan vähentää, on joukkoliikenteen oltava riittävän nopeaa, edullista ja helppoa.
Parannuksilla on kiire, sillä uuden hallitusohjelman mukaan liikenteen päästöt puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi Suomi pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2035 mennessä.
Käytännössä tuleva vuosikymmen voi mullistaa tapamme liikkua.
Suurimmissa kaupungeissa isoja kasvutavoitteita
Helsingin seudun liikenne painii omassa sarjassaan niin matkustajamäärien, liikkumisvaihtoehtojen kuin rahoituksenkin osalta. Kasvavassa kaupungissa joukkoliikennematkojen määrä nousisi vaikkei asian eteen tehtäisi mitään. Pääkaupunkiseutu toimii kuitenkin tiennäyttäjänä ja tavoitteena on, että vuonna 2030 valtaosa matkoista tehdään kestävästi eli kävellen, pyöräillen tai käyttämällä joukkoliikennettä.
Tampere on paistatellut raitiotiejulkisuudessa viime ajat eikä syyttä - kaupungissa tavoitellaan yli kolmanneksen kasvua jo ennestään suuriin matkustajamääriin. Merkittävä osa kasvusta syntyy juuri raitiotiestä.
Myös Turussa halutaan nostaa matkojen määrää tulevalla vuosikymmenellä kolmanneksella. Lopullinen päätös raitiotiestä on vielä tekemättä, päätöksiä asiassa on luvassa tämän syksyn aikana.
Mutta kunnianhimoisia pyrkimyksiä on myös monessa keskikokoisessa kaupungissa, kuten Jyväskylässä.
Jyväskylässä kuunnellaan muuttuneita asenteita
Jyväskylässä uskotaan, että ihmisten kulkutavoissa tapahtuu merkittävä muutos jo muutamassa vuodessa.
Sen vuoksi hinnat laskevat ja vuoroja tulee puolet lisää, jos poliitikot antavat suunnitelmille siunauksensa. Paikallisliikenteen kunnianhimoinen kehittämisohjelma on parhaillaan päätäntäkierroksella maksajakunnissa Jyväskylässä, Laukaassa ja Muuramessa.
Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä yli puolet jyväskyläläisistä liikkuu kestävästi. Vuodessa tehdään 15 miljoonaa bussimatkaa eli luku kaksinkertaistuu nykyhetkestä.
Palvelupäällikkö Kari Strömin visio vuoden 2030 liikenteeseen on kirkas.
– Lähimpänä asuvat kävelevät, vähän kauempaa kuljetaan pyörällä ja 10 kilometrin säteeltä tullaan bussilla. Ne, jotka eivät voi käyttää kestävän liikenteen keinoja, tulevat autolla mutta helpommin, koska ei ole niin paljoa ruuhkia.
Jotta bussi olisi realistinen vaihtoehto omalle autolle, täytyy tarjonnan parantua merkittävästi. Bussien on liikuttava siellä, missä ihmiset asuvat, opiskelevat, käyvät työssä ja harrastavat. Jyväskylän suunnitelmissa linjoja uudistetaan vastaamaan paremmin matkustajien tarpeisiin.
Kyse on myös maankäytöstä. Toimiva joukkoliikenne voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, minne yritykset sijoittavat toimintojaan.
– Uutta toimipaikkaa itselleen etsivä iso firma halusi hiljattain tietää, minne on kaupungin parhaat bussiyhteydet, kertoo Ström.
Jyväskylän suunnitelmissa kaupunkia halkoo päälinjana toimiva “superlinkki” ja tärkeimpiä linjoja vahvistetaan. Suosituimmilla reiteillä vuorovälit ovat niin tiheät, että pysäkille voi vain mennä ja auto tulee pian.
Toteutuakseen toimiva bussiliikenne edellyttää erilaisia tukiratkaisuja, kuten bussikaistoja. Joukkoliikennettä suosivat liikennevalot lisäävät sujuvuutta. Kauempaa tuleville täytyy tarjota liityntäpysäköinnin avulla mahdollisuus yhdistää autoilu ja joukkoliikenne.
Kalusto uusiutuu kilpailutusten myötä, käyttövoimana on biokaasu, sähkö sekä biodiesel. Tavoitteena on, että Jyväskylän kaupunkiliikenne on päästötöntä reilusti etunojassa, jo vuoteen 2024 mennessä.
Paikallisliikenteen matkamääriin yli 100 miljoonan kasvu
Suomen Paikallisliikenneliittoon kuuluu 13 kaupunkiliikenteen järjestäjää. Ylen tekemän kyselyn perusteella kestävää liikkumista edistetään kaikissa liiton jäsenkunnissa.
Oulu on Jyväskylän tavoin asettanut tavoitteekseen matkustajamäärien tuplaamisen vuoteen 2030 mennessä. Kuopiossa tavoitellaan maltillisempaa eli vajaan 50 prosentin kasvua.
Pienemmissä kaupungeissa matkustajamäärien kasvutavoitteet ovat vaatimattomampia.
Porissa matkojen määrä hivenen laskee kaupungin keskustan vahvistumisen vuoksi. Väkeä on muuttanut keskustaan vilkkaan uudisrakentamisen myötä. Myös oppilaitosten sijoittuminen keskustaan vähentää paikallisliikenteen tarvetta.
Paikallisliikenneliiton jäsenistöltä saatujen tietojen perusteella voi arvioida, että Suomen kaupunkiliikenteessä tehdään vuonna 2030 varovastikin arvioiden reilusti yli 100 miljoonaa uutta matkaa viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2018 matkoja tehtiin yli 490 miljoonaa.
Kun matkamäärissä huomioidaan kaikki joukkoliikenne, on määrä vielä huomattavasti suurempi.
Iso osa näistä matkoista on pois oman auton käytöstä.
Kaupunkiliikenne kaipaa lisää valtion tukea
Kaupunkiliikenne toteutetaan pääosin kuntien rahoituksella sekä lipputuloilla. Valtion tuki on kokonaisuuden näkökulmasta vaatimaton.
Ilmasto- ja ympäristöyksikön johtaja Päivi Antikainen liikenne- ja viestintäministeriöstä pitää kaupunkiliikenteen merkitystä isona liikenteen päästöjen vähentämisessä.
– Jos ajatellaan, että yli 80 prosenttia suomalaisista asuu kaupungissa tai kaupunkiseudulla, on äärimmäisen tärkeää että myös ratkaisuja etsitään kaupunkiseuduilla. Monet ilmasto-ongelmista syntyvät kaupungeissa, joten siellä ne on myös ratkaistava.
Kunnissa toivotaan valtiolta nykyistä avokätisempää tukipolitiikkaa kaupunkiliikenteelle, sillä pakollisiin ilmastovaateisiin vastaaminen ei ole ilmaista.
Liikkuminen on esillä myös uudessa hallitusohjelmassa. Ohjelmaan on sisällytetty ensi vuodesta alkaen 20 miljoonaa euroa ilmastoperusteista tasokorotusta joukkoliikennetukeen. Lisäksi on tekeillä parlamentaarinen, 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma.
Toistaiseksi ei tiedetä, kuinka nämä toimet käytännössä vaikuttavat paikallisliikenteen järjestämiseen.