Kuopion kuvernööri M. A. Bergh sai vuoden 1905 lokakuussa uhkavaatimuksen: hänellä oli viisi tuntia aikaa lähteä kaupungista. Suomessa oli yleislakko, ja hurjistunut väkijoukko lainehti lääninhallituksen talon edustalla Kuopion Piispanpuistossa.
Kuvernööri pelästyi ja päätti paeta. Hän poistui lääninhallituksen talosta kellarin kautta puutarhaan ja edelleen läheiselle rannalle, josta hänet soudettiin turvaan. Kuopioon hän sai luvan palata vasta marraskuun alussa, kun lakko päättyi.
Bergh on yksi niistä kahdestatoista kuvernööristä ja maaherrasta, jotka ovat asuneet Kuopion lääninhallituksen talossa.
Talo täynnä kulttuurihistoriaa
Arkkitehti Constantin Kiseleffin viimeistelemä lääninhallituksen uusrenessanssinen päärakennus on seisonut paikoillaan Kuopion Väinölänniemen kupeessa jo vuodesta 1885 eli yli 130 vuotta.
Talon ensimmäiset asukkaat olivat kuvernööri, kenraalimajuri Aleksander Järnefelt ja hänen vaimonsa Elisabeth, joilla oli yhteensä yhdeksän lasta. Lasten joukossa olivat muun muassa Aino (Sibelius), Eero, Arvid ja Armas Järnefelt.
Heille lääninhallituksen talo oli muutaman vuoden ajan koti. Talon merkitys näkyy myös Kuopiota esittelevässä valokuva-albumissa, jonka säveltäjänä ja kapellimestarina tunnettu Armas sai itselleen muistoksi vuonna 1932.
Muistokansion ensimmäiset ja tärkeimmät kuvat esittävät lääninhallituksen rakennusta.
Kuopion kulttuurihistoriallisen museon intendentin Pekka Kankkusen mukaan kyseessä on ainutlaatuinen ja kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus.
– Tuolta ajalta ei ole monta tällaista rakennusta muualla kuin Helsingissä.
Tavoitteena monikäyttöiset tilat
Nyt lääninhallituksen talo on tyhjillään. Talon arvotaulut on siirretty muualle, ja osa huonekaluista myydään henkilökunnalle Skypen kautta järjestettävässä huutokaupassa.
Rakennukseen on tulossa mittava peruskorjaus, jonka kustannusarvio on kahdestatoista neljääntoista miljoonaa euroa.
Talon omistavan Senaatti-kiinteistöjen aluejohtajan Jyrki Reinikaisen mukaan tavoitteena on yhdistää vanha rakennus ja moderni tapa tehdä työtä.
– Talo suunnitellaan muuntojoustavaksi niin pitkälle kuin se on mahdollista vanhojen rakenteiden puitteissa, hän sanoo.
Reinikaisen mukaan valtionhallinnossa pyritään tulevaisuudessa siihen, että työtä olisi mahdollista tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Taloon ei sen vuoksi tule enää omia työhuoneita työntekijöille.
Tavoitteena on myös tarjota yhteisiä tiloja eri organisaatioille. Vuonna 2022, kun peruskorjaus on tehty, taloon muuttavat ainakin aluksi aluehallintovirasto ja Fimea. Talossa on silloin töissä yli sata ihmistä.
– Se tarkoittaa sitä, että esimerkiksi ilmanvaihdon on oltava uusittu ja moderni, samoin valaistus.
Suojeltu sisältä ja ulkoa
Lääninhallituksen päärakennuksessa on jo aiemmin tehty useita korjauksia ja muutoksia. Koneellinen ilmastointi taloon tuli 1970-luvun lopulla ja hissi vuosina 2000–2001 tehtyjen perusparannustöiden ja entistämisen yhteydessä.
Kovin suuria muutoksia talossa ei voi kuitenkaan tehdä, sillä se on suojeltu niin ulkoa kuin sisältäkin.
Palvelusuunnittelijana aluehallintovirastossa toimiva Reijo Hyvärinen työskenteli talossa yli 40 vuoden ajan. Hänelle työ oli joskus juhlaa, joskus taas juhla oli työtä.
– Maaherran uudenvuodenjuhlissa se oli ihan pelkkää työtä. Juhlien järjestelyjä tehtiin edellisenä päivänä, sitten juhlat, ja samana päivänä tai aamulla laitettiin virasto taas privaattikuntoon, että päästiin tekemään töitä, Hyvärinen muistelee.
Maaherran vastaanotot päättyivät vuonna 2009, kun läänit lakkautettiin. Sen jälkeen talossa on toiminut Itä-Suomen aluehallintovirasto.
"Tavoitteena maailmanluokan ratkaisu"
Reijo Hyvärinen odottaa, että talo on peruskorjauksen jälkeen entistä parempi työpaikka.
Rakennuksessa on korkeat huoneet ja isot ikkunat, joten valoa ja tilaa riittää. Uusi kalustus taas täydentää kokonaisuuden.
– Siitä tulee erittäin makea juttu, hän hymyilee.
Omistajan tavoitteena on tehdä talosta sellainen, että sitä kelpaa esitellä myös ulkopuolisille.
– Tässä ei haeta mitään maakuntasarjaa, vaan ihan maailmanluokan ratkaisua, aluejohtaja Jyrki Reinikainen hehkuttaa.
Lue lisää: Kuopion lääninhallituksen rakennushistoriaselvitys