Yhä useamman kodin vessasta löytyy nykyään palasaippua, sillä se on ympäristöystävällinen valinta käsien pesijäksi. Palasaippuasta ei jää jätettä jäljelle, kun se on käytetty loppuun.
Ekologisuudestaan huolimatta palasaippuoita ei näy ammattikeittiöissä tai yleisissä vessoissa. Syyksi terveydenhuollon ja elintarviketurvallisuuden asiantuntijat sanovat, ettei palasaippua ole yhtä hygieeninen kuin pullossa oleva nestesaippua.
Altaan reunalla kupissa oleva saippuapalanen on usein varsin käytetyn näköinen. Käyttäjä toisensa perään pyöräyttää saippuaa likaisissa käsissään ja palauttaa palan takaisin kuppiin.
Onko palasaippua hygieeninen?
Kemisti: Palasaippuan pinnalla ei kasva mikään
Saippuoita valmistavan Bernerin tuotevalikoimiin kuuluu sekä neste- että palasaippuoita. Tuotekehityskemisti Outi Tarakkamäen mielestä molemmat ovat kotikäytössä yhtä hygieenisiä ja puhdistavat ihoa yhtä hyvin.
Saippuat ovat emäksisiä, joten ne eivät ole hyvä kasvualusta bakteereille, viruksille tai homeille. Palasaippuat ovat yleensä emäksisempiä kuin nestesaippuat. Matalamman pH:n nestesaippuoiden säilyvyyttä joudutaankin useimmiten parantamaan säilöntäaineilla.
Bakteerit kasvavat happamuudeltaan neutraalissa ympäristössä, jonka pH on 6-8. Palasaippuan pH on 9-10 eli se on emäksinen.
– Palasaippuan pinnassa ei kasva mikään. Vaikka palasaippua näyttäisi likaiselta, se on erittäin hygieeninen, Tarakkamäki sanoo.
Olennaista palasaippuan hygienisyydelle on Tarakkamäen mukaan se, miten saippua säilytetään. Bakteerit villiintyvät kosteudesta, joten märässä saippuakupissa lillivä saippua voi hyvinkin olla niille suotuisa kasvualusta.
– Saippuan märässä pohjassa voi kasvaa jotakin. Saippuaa kannattaa käännellä, jotta se kuivuisi hyvin.
Nestesaippuakaan ei saa joutua kosketuksiin veden kanssa sen enempää kuin palasaippua. Jos saippuapulloon lisää vettä, säilöntäaine laimenee ja saippuassa alkaa kasvaa bakteereja.
Kemistin mielestä palasaippua on siis erittäin hygieeninen, kun sen säilyttää oikein eli kuivana. Miksei palasaippua silti kelpaa ammattikeittiöihin?
Elintarviketurvallisuuden ylitarkastaja: Vaikka bakteerit eivät kasvaisi, ne voivat pysyä elossa
Ruokavirasto ohjeistaa elintarvikkeiden kanssa työskenteleviä pesemään kätensä nestesaippualla. On riski, että likaa ja bakteereja siirtyy käsistä palasaippuaan ja palasaippuasta seuraavalle käyttäjälle.
Ylitarkastaja Annika Pihlajasaari sanoo, että vaikka palasaippuassa mikrobit eivät kasva, bakteerit ja virukset voivat silti säilyä elossa saippuan pinnalla.
– Mikään saippua ei tapa bakteereja. Saippua ainoastaan auttaa poistamaan käsistä likaa, jonka suojassa bakteerit elävät.
Pihlajasaaren mielestä palasaippuan käyttö ei ole ongelmallista kotona, sillä siellä bakteerit ja virukset leviävät joka tapauksessa käyttäjältä toiselle.
– Jos saippua säilytetään kuivana esimerkiksi piikkialustan päällä, se voi olla suhteellisen puhdas. Mutta bakteerit voivat silti siirtyä käyttäjältä toiselle.
Päätimme testata, miten paljon bakteereja palasaippuan pintaan kertyy viikon käytön aikana.
Tutkimme kymmenen palasaippuan bakteerikasvustot
Annoimme kymmenen palasaippuaa käyttöön neljään mikkeliläiseen kotiin. Viittä saippuoista säilytettiin viikon ajan ritilän päällä, joissa saippua pääsi kuivumaan hyvin. Viittä saippuaa puolestaan säilytettiin avonaisessa pakastusrasiassa, josta vesi ei päässyt valumaan pois.
Saippuoilla pestiin kädet neljä kertaa päivässä seitsemän päivän ajan. Kahdeksantena päivänä saippuat kuljetettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian laboratorioon. Siellä niistä otettiin bakteerinäytteet.
Neljässä saippuoista ei kasvanut bakteereja sen enempää kuin käyttämättömässä saippuassa. Bakteeripesäkkeitä oli yksi tai ei yhtään yhdellä neliösenttimetrillä.
Lopuissa kuudessa saippuassa kasvoi bakteereja vaihtelevasti. Tarkat tulokset ovat tässä:
Testin märissä pakastusrasioissa olleissa saippuoissa oli enemmän bakteereja kuin niissä, jotka pääsivät kuivumaan kunnolla käyttökertojen välillä.
Kahdessa saippuassa oli huomattavasti enemmän bakteereja kuin muissa. Ne olivat käytössä hevostilalla, joten niillä pestiin todennäköisesti likaisempia käsiä, kuin kaupunkikodeissa.
Kodissa, jonka saippuoissa ei ollut lainkaan bakteereja, oli puolestaan käytetty saippuaa juoksevan veden alla. Tällöin saippua huuhtoutui joka käyttökerralla.
Mikrobiologi: Märässä säilytetyssä saippuassa on paljon bakteeripesäkkeitä
Testimme ei täytä millään mittakaavalla tieteellisen tutkimuksen kriteereitä. Mikrobiologi Jukka Pelkonen rohkenee silti tehdä testistä yhden johtopäätöksen: palasaippuat on säilytettävät kuivissa olosuhteissa.
– Esimerkiksi 15 000 bakteeripesäkettä neliösenttimetrillä on todella paljon. Kokemukseni mukaan esimerkiksi pöytäpinnoilla bakteeripesäkkeiden määrä on korkeintaan muutamia neliösenttimetrillä, Pelkonen sanoo.
– Toinen asia on, onko sillä mitään merkitystä, jos saippuassa on bakteereja.
Kun ihminen saippuoi kätensä, saippua irrottaa käsistä mikrobit ja muodostaa niiden ympärille eräänlaisen palleron. Silloin valtaosa mikrobeista huuhtoutuu veden mukana pois.
Yleisiin tiloihin ei Pelkonenkaan suosittele palasaippuaa. Tutkimusta palasaippuoista on tehty vähän, mutta hän tietää amerikkalaistutkimuksen, jossa palasaippua oli käytössä vankilassa. Vankien keskuudessa levisi antibiooteille vastustuskykyinen MRSA-bakteeri ja yhdeksi syyksi tutkimus nimesi vankien jakaman palasaippuan.
Mikrobiologi ei kantaisi huolta palasaippuoiden bakteereista kotikäytössä. Hän on itsekin äskettäin vaihtanut nestesaippuan palasaippuaan. Tärkeämpää on keskittyä siihen, että käsiä tulee pestyä.
– Klassinen tapa levittää tauteja on kätellä kokouksessa kolmetoista ihmistä ja sen jälkeen samoilla käsillä syödä pullaa. Käsien kautta tarttuu niin paljon tauteja, että niitä pitää muistaa pestä.
Jutun kommentointi on päättynyt.