Pimeys voittaa valon tulevien viikkojen aikana ja se rasittaa ihmistä.
Lähes kolmasosa suomalaisista kärsii toistuvista kaamosoireista eli kaamosrasituksesta.
Oireet ovat tavallista suurempi väsymys, makeannälkä, ärtymys, mielialan mataluus ja lihominen.
Lähestyvästä kaamosajasta kerrotaan myös Suomeen tuleville vaihto-opiskelijoille. Itä-Suomen yliopistossa asia otettiin esille yliopiston hyvinvointiviikolla. Tuolloin luennoitiin kaamoksen vaikutuksista ja keinoista, miten omaa oloaan voi helpottaa.
Myös Suomen muissa yliopistoissa kerrotaan mitä kaamos ja Suomen talvien olosuhteet tarkoittavat käytännössä.
Esimerkiksi Helsingin yliopistossa vaihto-opiskelijoille kerrotaan D-vitamiinin tarpeesta, heijastimen käytöstä ja lämpimästä pukeutumisesta. Autoileville opiskelijoille kerrotaan talvirenkaista ja auton sisätilalämmittimen käytöstä.
Opiskelijoilla on myös mahdollisuus hyödyntää pimeään aikaan valohoitohuoneita.
Kaamosrasitusta hoidetaan valolla
Kirkasvalohoito onkin tehokkain tapa vähentää kaamosoireita.
Valon vaikutusta testattiin Itä-Suomen yliopiston ilmaisella puuroaamiaisella kirkasvalolamppujen loisteessa.
Aamiaiselle saapuneet opiskelijat kokivat kirkkaan valon piristävänä, mutta valo myös lämmitti.
– Kyllä tämä herättää, mutta vähän kuuma tässä valon edessä paistatellessa tulee. Mutta ihan mukavalta tuntuu, sanoo opiskelija Tiina Alahuhta.
YHTS:n asiantuntijapsykologi Hanna Koivisto neuvoi luennolla kansainvälisiä opiskelijoita sopeutumaan kaamokseen.
Esimerkiksi kirkasvalolamppu kannattaa napsauttaa päälle aamulla, niin valo ei häiritse unirytmiä. Kirkasvalolampun äärellä oleillaan kerrallaan 30–60 minuuttia. Hoitojaksoa voi jatkaa maaliskuulle saakka, mutta jo lyhyempikin esimerkiksi neljän viikon mittainen jakso auttaa pimeimpään aikaan.
Vaihto-opiskelija ei aio jäädä sohvalle makaamaan
Jouluun saakka Kuopiossa oleva vaihto-opiskelija Franziska Pilz ei ole valmistautunut millään tavalla lisääntyvään pimeyteen, eikä hän osaa vielä sanoa miltä lisääntyvä pimeys tuntuu myöhemmin syksyllä.
– Aika näyttää kuinka se sujuu, Pilz toteaa.
Pilz on huomannut, että pimeä saapuu aikaisemmin, mutta hän on tottunut siihen jo kotimaassaan Saksassa. Kun pimeys vielä tästä lisääntyy, hän aikoo pitää kaamoksen loitolla elämällä aktiivista elämää yhdessä kavereiden kanssa.
– Yritän liikkua paljon ulkona ellei ole liian kylmä. Urheilen, Pilz kertoo.
Kaamosrasituksen kanssa ei kannata jäädä yksin
Psykologi Hanna Koivisto muistuttaa, että aina voi hakea apua, jos kaamos haittaa normaalia elämää eikä opiskelija pysty esimerkiksi hoitamaan opintojaan.
Apua kannattaa hakea myös silloin, kun ilon ja mielekkyyden kokemus häviävät elämästä.
Tilannetta lähdetään purkamaan terveydenhoitajan vastaanotolla. Siellä mietitään, miten kaamosrasitusta saataisiin vähennettyä ja arkea helpotettua.
– Yleensä jo tämä auttaa, mutta terveydenhoitajan kanssa voi sopia seurantakäynneistä, Koivisto kertoo.
Jos on syytä epäillä, että opiskelijalla on kaamosmasennus, hänet ohjataan yleislääkärin vastaanotolle. Hoitopolku rakentuu yksilöllisesti aina opiskelijan tarpeiden mukaan.
Vakavampaan kaamosmasennukseen sairastuu noin prosentin verran ihmisistä. Kaamosmasennus oireilee kuten masennus yleensäkin, mutta tyypillisesti se toistuu vuosittain syksyllä ja helpottaa keväällä valon lisääntyessä.
Lue lisää aiheesta:
Näin selätät hämärät päivät: puuhastele jotain pientä ja jätä itsellesi aikaa olla ajattelematta