Kouluihin kohdistuviin väkivallantekoihin ryhdyttiin varautumaan Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen. Tutkintalautakunnat antoivat vuosina 2009 ja 2010 ministeriöille paljon suosituksia koulujen turvallisuuden parantamiseksi ja koulusurmien ehkäisemiseksi.
Tutkintalautakuntien työtä johtaneet Pekka Sauri ja Tuulikki Petäjäniemi ihmettelevät sitä, että tietoa suositusten toteuttamisesta ei ole koottu yhteen.
Yle tiedusteli asiaa Onnettomuustutkintakeskuksesta ja oikeusministeriöstä.
Oikeusministeriöllä on ollut oikeus pyytää selvityksiä tehdyistä toimenpiteistä. Tietoja mahdollisista tietopyynnöistä, vastauksista tai arvioita suositusten toteutumisesta ei kuitenkaan ministeriöstä löytynyt.
Onnettomuustutkintakeskuksellakaan tietoja ei ole. Sillä on ollut oikeus seurata tahallisten tekojen vuoksi annettujen suositusten toteuttamista vasta kesäkuun alusta lähtien.
Sauri: Lautakunnalle olisi voitu antaa seurantavastuu
Kauhajoen koulusurmien tutkintalautakuntaa johtanut filosofian tohtori ja psykologi Pekka Sauri on yrittänyt itse etsiä tietoja.
– Siitä on jo monta vuotta kun yritin tonkia, mistä löytyisi yhtenäinen arvio siitä, mitä suosituksille on tapahtunut, mutta en löytänyt.
– On hämmästyttävää, että tehtiin selkeät suositukset, mutta seuranta ei ole lopulta ollut kenenkään vastuulla.
Saurin mielestä seuranta olisi pitänyt varmistaa antamalla se yhden toimijan vastuulle.
– Ehkä olisi ollut eleganttia antaa tutkijalautakunnalle myöskin seuranta tehtäväksi, ja laatia seurantaraportti jonkin ajan jälkeen. Mutta meidän toimeksiantomme loppui siihen kun raportti luovutettiin.
Petäjäniemi: Lautakunta itse ei paras mahdollinen valvoja
Myös Jokelan koulusurmien tutkintalautakuntaa johtanut varatuomari Tuulikki Petäjäniemi pitää suositusten toteuttamisen seurantaa tärkeänä.
Hänen mielestään tutkintalautakunta ei kuitenkaan olisi ollut paras mahdollinen valvoja.
– Yksi mahdollinen taho olisi ollut Onnettomuustutkintakeskus tai sitten ministeriöistä sisäministeriö.
Petäjäniemi sanoo, että ei ole enää aktiivisesti seurannut johtamansa lautakunnan suositusten kohtaloa.
– Mutta aina silloin tällöin olen nähnyt, että jokin niistä on toteutunut.
Lautakunnat antoivat yli 20 suositusta
Jokelassa 18-vuotias lukiolainen Pekka-Eric Auvinen ampui koulukeskuksessa kahdeksan henkilöä ja itsensä marraskuussa 2007. Kauhajoella 22-vuotias Matti Saari ampui yhdeksän opiskelutoveriaan ja itsensä syyskuussa 2008.
Jokelan ja Kauhajoen kouluampumisten tutkintalautakuntien suosituksissa vuosina 2009 ja 2010 on paljon samoja asioita.
Jokelan tutkintalautakunta antoi 13 suositusta. Kauhajoen tutkintalautakunta antoi 9 suositusta, mutta meni ehdotuksissaan pidemmälle.
Esitys käsiasekiellosta Kauhajoen jälkeen synnytti kohun
Vaikka koottua tietoa ei ole, on Pekka Saurin mielestä selvää, että kaikkia Kauhajoen tutkintalautakunnan suosituksia ei ole toteutettu ja jotkut on toteutettu vain osittain. Muutama esimerkki löytyy helposti.
– Meidän ensimmäinen suositus, joka herätti eniten huomiota ja polemiikkia oli se, että kielletään ja kerätään pois käsiaseet, joilla voidaan lyhyessä ajassa ampua paljon laukauksia. Sille ei ole tapahtunut yhtään mitään.
Käsiaseiden keräämistä suositteli myös Onnettomuustutkintakeskus.
Saurin mukaan suosituksesta herännyt keskustelu jopa hautasi alleen lautakunnan muita esityksiä.
Jokelan ja Kauhajoen tapahtumien jälkeen aselakia ja poliisin toimintatapoja kuitenkin kiristettiin.
Esimerkiksi käsiaseluvan saamisen ehtoja tiukennettiin. Lupaa varten on hankittava lääkärinlausunto ja metsästysharrastusta varten luvan saa vain erityisen perustellusta syystä. Aselupien hakijoiden taustat ja sopivuus määrättiin selvitettäväksi ja lupia tarkastetaan ja perutaan herkemmin.
Sauri: Suositus nuorten psyykenlääkkeistä ei ole toteutunut
Myös lautakunnan kolmas suositus on Saurin mukaan jäänyt kirjaukseksi paperille.
– Suosittelimme, että alle 23-vuotiaille määrättäisiin psyykenlääkkeitä ainoastaan psykiatrilla käynnin jälkeen. En ole huomannut, että tämä olisi toteutunut.
Lautakunta antoi myös suosituksen opiskelijaterveydenhuollon resurssien vahvistamisesta.
– Kouluterveydenhuollon resursseja ei ole riittävästi nostettu. Tosin tätäkin on vaikea seurata, koska ne eivät löydy yhdeltä momentilta. Selkeästi on kuitenkin niin, että kaikki mielenterveysapua tarvitsevat eivät ole sitä saaneet.
Kauhajoen tutkintalautakunta piti tärkeänä sitä, että koulusurmaa mahdollisesti suunnittelevan nuoren ongelmista saataisiin kokonaiskuva eri tahojen yhteistyöllä.
– Nyt kun yksityisyyden suojaa on tiukennettu, niin opettajat eivät saa keskustella keskenään jostakin oppilaasta, joka on herättänyt jonkun toisen opettajan huolen.
Lainsäädäntö estää myös turvallisuusviranomaisten ja terveydenhuollon tietojen vaihtoa ja yhteistyötä.
Lue myös:
Tommi Kinnusen kolumni: Kouluväkivaltaan on Suomessakin tarjolla vain myötätuntoa