Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Tervolan Louen koulutustila haluaisi Pelson lapinlehmien lisäksi myös alkuperäisrotujen lampaat

Jos Ammattiopisto Lappia pärjää sijoituskisassa, laiduntaa Tervolassa lähivuosina monisatapäinen alkuperäiskarja.

Lammas kurkistaa karsinan raosta.
Pelson geenipankkikarjaan kuuluu 350 lammasta. Kuvassa suomenlammas. Kuva: Yle
  • Tiinamaija Rantamartti

Ammattiopisto Lappian Louen koulutustilalla Tervolassa odotetaan toiveikkaina ministeriön päätöstä Pelson vankilamaatilan geenipankkikarjan sijoittamisesta.

Oppilaitos on ilmoittanut olevansa valmis ottamaan kasvatettavakseen lopetettavan Pelson vankilatilan kaikki lapinlehmät ja lampaat. Alkuperäisrotuihin kuuluvia lapinlehmiä on noin 90 ja suomenlampaita sekä kainuunharmaslampaita yhteensä noin 350.

– Lapinlehmäkarjahan tulisi kotiin, jos se tänne Louelle sijoitettaisiin. Meri-Lapin alue on myös vankkaa lammastalousaluetta, joten sekin istuisi hyvin oppilaitoksen toimintaan. Geenipankkia ajatellen yhteistyömme Luonnonvarakeskuksen kanssa on myös aina toiminut hyvin, sanoo toimialapäällikkö Jarmo Saariniemi.

Ministeriön mukaan kasvattajaksi ilmoittautuneiden tilojen kartoitus on kesken ja myös rahoituskysymyksiä on vielä ratkaisematta. Ennakkoilmoittautuminen lopetettavan Pelson vankilamaatilan geenipankkikarjojen kasvattajaksi järjestettiin viime keväänä.

Geenipankkikarja kiinnosti laajalti

Ministeriöstä kerrotaan, että kohdealueelta eli Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueelta tuli yhteensä 12 ilmoittautumista, joista kaksi oli julkisia ja kymmenen yksityisiä tiloja. Ammattiopisto Lappian lisäksi myös Kainuun ammattioppilaitos ilmaisi kiinnostuksensa.

Kaikkiaan ilmoittautuneita koko Suomen alueelta oli 28. Näistä suurin osa oli yksityisiä tiloja. Pelson vankilan geenipankkikarjalle on löydettävä uusi sijoituspaikka vuoden 2022 loppuun mennessä.

Ministeriön mukaan eläinten hoidon painopiste on geneettisen monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Eläimistä kerätään geneettistä materiaalia, kuten alkioita, munasoluja ja siemennestettä pakastettavaksi eläingeenivarojen pitkäaikaissäilytykseen.

Geenipankkikarjan maidon ja lihan on oltava luonnonmukaisesti tuotettua.

Suunnitelmia investoinneista ja jatkojalostuksesta jo tehty

Toimialapäällikkö Jarmo Saariniemi sanoo, että Tervolassa on jo pohdittu uuden navetan rakentamista lapinlehmille, sillä opetustilan nykyinen 110 eläimen karja on erittäin tuottavaa ja se halutaan pitää Louella.

Lampaita varten olisi mahdollista remontoida tilan vanha navettarakennus.

– Uusi navetta maksaisi 700 000 – 1 200 000 euroa. Investointipäätöshän riippuu siitä, minkälainen tuki ministeriöltä olisi mahdollista saada karjan mukana. Mitään varmuutta tästä ei ole ennen kuin pääsemme neuvottelupöytään, Saariniemi sanoo.

Jos karja siirtyisi Tervolaan, se toisi Saariniemen mukaan myös lisää työpaikkoja. Nykyistä suuremman eläinmäärän ruokkiminen edellyttäisi peltopinta-alan kasvattamista.

Maatalousoppilaitoksen kanssa samassa pihapiirissä toimii jo nyt pieni jäätelötehdas, joka käyttää oppilaitoksessa jo asustavista muutamista lapinlehmistä lypsettyä maitoa.

– Lapinlehmän maito kannattaa ehdottomasti jalostaa. Esimerkiksi juustoja ja jugurtteja voisi siitä tehdä. Jatkojalostaminen toisi oppilaitoksessa hyvin esille myös uudenlaista yrittäjyysnäkökulmaa, Jarmo Saariniemi pohtii.

Haluatko tietää, mitä kotiseudullasi tapahtuu? Onhan sinulla jo puhelimessasi Ylen Uutisvahti? Lataa se tästä.

Tilaa Läheltä-niminen uutiskirjeemme sähköpostiisi.

Lue myös:

Lapinlehmä Neidottaren maidosta tehdään nyt jäätelöä – vielä 40 vuotta sitten rotu oli vähällä kuolla sukupuuttoon

Kovapäiset Pelson vankilan lehmät kiinnostavat ympäri Suomen – geenipankkikarjan sijoituspaikan haku alkaa lähiviikkoina