Aiempaa useampi maahanmuuttajataustainen elokuvantekijä hakee ja saa Suomen elokuvasäätiöstä (SES) tukea.
– Maahanmuuttajataustaisia hakijoita on meillä paljon enemmän kuin aiemmin ja tämä tietysti korreloi siihen, että tuen saajia on enemmän. Viimeisen 10 vuoden aikana määrät ovat yli kaksinkertaistuneet, sanoo SES:n johtaja Lasse Saarinen.
Vuonna 2010 SES myönsi tukia tuotannoille, joissa oli alle 10 maahanmuuttajataustaista ohjaajaa, käsikirjoittajaa tai tuottajaa. Viime vuonna luku oli noussut jo 25:een.
Vuosittain tuotantotukia jaetaan hankkeille, joissa on ohjaajia, käsikirjoittajia ja tuottajia yhteensä noin 120–150.
SES laski luvut Ylen pyynnöstä, sillä säätiössä ei tilastoida elokuvantekijöitä kansallisuuden, etnisyyden tai kulttuurin mukaan. Laskelmissa ovat mukana kaikki tuki- ja elokuvamuodot, pitkät ja lyhyet elokuvat, dokumentit ja tv-sarjat vuodesta 2010.
Saarisen mukaan ilmiötä selittää suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristuminen, joka näkyy yhä enemmän myös valkokankailla.
– Suomeen on muuttanut viime vuosina aiempaa enemmän ihmisiä ulkomailta. Osalla heistä on elokuva-alan koulutusta jo valmiiksi, osa hankkii sen Suomesta.
Ilmiö näkyy valkokankailla erityisen selvästi ensi vuonna. Tuolloin saa ensi-iltansa kaksi kotimaista elokuvaa, jolta odotetaan paljon.
Ohjaaja Hamy Ramezan on juuri saanut The Oasis of Now:n kuvaukset päätökseen. Toinen suomalaisohjaaja Khadar Ahmed kuvaa parhaillaan itäafrikkalaisessa Djiboutissa elokuvaa työnimeltä Gravedigger (Haudankaivaja).
Molemmat tekevät ensimmäistä pitkää elokuvaansa.
Kotimainen elokuva monipuolistuu
Suomen elokuvasäätiössä maahanmuuttajataustaisten tekijöiden lisääntymistä pidetään tervetulleena.
– Kyllä me toivomme, että tämän aavistuksen sisäsiittoisen maan ulkopuolinen katsantokanta monipuolistaisi meidän elokuviemme valikoimaa ja aihevalintoja, eli tekisi meidän elokuvatuotannostamme heterogeenisempää. Näin onkin tapahtunut selvästi, Saarinen sanoo.
Somaliasta Suomeen 16-vuotiaana muuttaneen Khadar Ahmedin (s. 1981) tuleva elokuva kertoo djiboutilaisesta haudankaivajasta.
Hamy Ramezan (s. 1979) tuli Suomeen 10-vuoitaana kiintiöpakolaisena Iranista. Hänen elokuvansa keskittyy Suomessa turvapaikkapäätöstä odottavan iranilaisen perheen arkeen. Tarina pohjaa osittain Ramezanin omiin kokemuksiin.
– Jos en olisi iranilainen, olisi hankalaa kertoa iranilaisesta perheestä. Käytän sitä vahvuutta ja kulttuuria, mutta jokainen ohjaaja on yksilö, jonka näkemys tuo jotain uutta suomalaiseen elokuvaan, Ramezan sanoo.
Lue lisää Hamy Ramezanista: "Yhtäkkiä olin osa valtavaa massaa, joka oli tullut tuhoamaan eurooppalaista elämää" – Suomessa 30 vuotta asunut ohjaaja Hamy Ramezan lannistui pakolaiskriisistä.
Iranilainen elokuvakulttuuri näkyy
Lasse Saarinen korostaa, että SES ei jaa rahaa minkäänlaisten kiintiöiden mukaan, vaan rahoittaa parhaina pitämiään projekteja.
SES:n tuki yksittäiselle elokuvalle on merkittävä. Se muodostaa noin 40 prosenttia rahoituksesta. Lopun pitää tulla muualta. Tuotantoon päätyvien elokuvien pitää siis vakuuttaa myös muut rahoittajat.
Suomessa tulee ensi-iltaan parikymmentä pitkää kotimaista elokuvaa vuosittain. Ensi vuonna niiden joukossa ovat sekä Ramezanin että Ahmedin elokuvat.
– Ramezanilla on takana kaksi erinomaisesti menestynyttä lyhytelokuvaa, jotka ovat kiertäneet maailmalla vuosia. Odotukset ovat erittäin korkealla, Saarinen sanoo.
Saarisen havaintojen mukaan SES:iin tulleiden hakemusten joukossa on ollut paljon juuri iranilaistaustaisia tekijöitä.
– Iran on maa, jolla on pitkä ja kunniakas elokuvakulttuuri. Siellä on useita hyviä tekijöitä. Uusia on tullut jo kymmeniä vuosia ja tulee jatkuvasti.
Ihmisyyttä ei voi nujertaa
Ramezanin tulevassa elokuvassa näyttelee tunnettu iranilainen Shahab Hosseini. Elokuvan käsikirjoitus on jo palkittu Finnish Film Affairinpääpalkinnolla kansainvälisesti kiinnostavimpana suomalaisena projektina.
Ohjaaja on otettu odotuksista, mutta keskittyy nyt muuhun.
– Elokuvan tekeminen on niin haastavaa, että odotukset ovat viimeisiä asioita, joita ajattelee. Kyse on enemmän omasta taistelusta, että löydänkö sen totuuden vai en ja siihen menee kaikki energia.
Turvapaikanhakijaperheestä kertovan The Oasis of Now:n hän kertoo tehneensä, koska halusi näyttää jotain yleisölle.
– Me emme ole ihmisinä sitä, mitä uutiset väittävät. Haluan, että ihmiset luottavat siihen, että me olemme hyviä. Ihmisyyttä ei voi nujertaa, Ramezan sanoo.
Lue myös: