Strategian pääopettaja Jaakko Jäntin mukaan Turkin hyökkäys Syyrian alueelle on ollut odotetun kaltainen. Turkki on oman ilmoituksensa mukaan iskenyt noin 180:en kohteeseen ja aloittanut myös maaoperaation. Kyse on edelleen rajatusta, muutamien kymmenien kilometrien laajuisesta alueesta.
– Mitään valtavan laajaa toimintaa ei toistaiseksi ole hahmottumassa ja kurdit ovat jopa pystyneet torjumaan ja pysäyttämään näitä hyökkäyksiä. Tämä kertoo siitä, ettei Turkki ole lähtenyt ainakaan toistaiseksi liikkeelle murskaavalla ylivoimalla.
Kurdeilla on tällä hetkellä käytössään noin 60 000 - 70 000 taistelijaa ja joitakin pienempiä ryhmiäkin saattaa tulla mukaan. Kurdeilla ei raskasta sotakalustoa juuri ole, kyse on lähinnä käsiaseista ja vanhoista neuvosliittolaisista ja kiinalaisista kertasingoista. Turkki taas pystyy tarpeen vaatiessa kasvattamaan voimaansa ja lisäksi sen tukemissa kapinallisjoukoissa on noin 20 000 sotilasta.
– Kurdit ovat alivoimaisessa asemassa, mutta toimivat omalta maaperältään. Kurdeja on lisäksi muuallakin kuin Syyriassa ja tarvittaessa he voivat toimia usealta eri rintamalta käsin, Jaakko Jäntti arvioi.
Suora kohtaamistaistelu olisi kurdeille kuitenkin epäedullista.
– Jos Turkki jatkaa operaatiotaan, täytyy kurdien valita epäsuora vastarinta eli sissisota: tehdään yksittäisiä iskuja ja rintama voi levitä myös Turkin alueelle. Tämä on oikeastaan kurdeille ainoa vaikuttamisen tie.
Jaakko Jäntin mukaan etenkin operaation nopeus on ollut yllätys.
– Näyttää siltä, että Turkki on suunnitellut ja valmistellut tätä kauan. Se on odottanut mahdollisuuden aukeamista ja varsin nopeasti pelannut itsensä sisään tälle alueelle, ennen kuin mitään muuta on ehtinyt tapahtua tai kukaan muu on puuttunut asiaan. Eli nopeasti kiinni tilanteeseen, jotta saavutetaan oma tavoite.
Aktivoituuko Isis uudestaan?
Toistaiseksi taistelujen uhriluvut ovat olleet muutamia kymmeniä, mutta tulevat todennäköisesti kasvamaan. Myös tuhansien siviilien kerrotaan lähteneen pakoon rajaseudun asutuskeskuksista.
– Taistelut tulevat aiheuttamaan siviiliuhreja, mistä voi seurata pakolaiskriisi ainakin Syyrian sisällä. Heijastevaikutteita voi pidemmällä tähtäimellä olla myös Euroopan suuntaan.
Jaakko Jäntin mukaan operaation suuri huoli liittyy siihen, mitä tapahtuu kurdialueella vangittuna oleville Isis-taistelijoille. Kurdit taistelivat Yhdysvaltain rinnalla Isisiä vastaan ja ovat olleet taisteluiden jälkeen vastuussa yli 10 000:sta Isis-vangista. Turkin hyökkäyksen seurauksena vankiloiden vartioinnin pelätään heikkenevän.
Lisäksi alueella on laskentatavasta ja arvioista riippuen 50 000 - 70 000 henkilöä, joilla on jonkinlaisia yhteyksiä kalifaatin toimintaan.
– Isisin nousuun johtaneet juurisyyt ovat edelleen olemassa. Jos taistelijat pääsevät pakenemaan, Isis näkee mahdollisuuden aktivoitua, mikä saattaa johtaa yksittäisiin iskuihin.
Jäntin mukaan Turkin on vaikea ottaa leirejä ja pidätyskeskuksia vastuulleen, toisaalta taas Yhdysvaltojen ja kurdien välillä on edelleen ollut jonkinlaista yhteistyötä.
– Tästä kertoo se, että vaarallisimpia taisteilijoita on tällä hetkellä Yhdysvaltojen hallussa.
Presidentti Trump on kertonut, että Yhdysvallat on siirtänyt vangittuja Isis-taistelijoita pois Syyriasta ja että heitä on sijoitettu varmoihin paikkoihin, joista he eivät voi paeta.
Turkki on perustellut hyökkäystään suojavyöhykkeellä, eikä Turkin turvallisuushuoli ole Jäntin mielestä ollut täysin perusteeton.
– Tilanne Syyriassa on hyvin sirpaleinen ja näiden eri ryhmien välillä on kytköksiä.
Mutta kuka sitten hallitsee Syyriaa jatkossa? Yhdysvaltojen vetäytyvä rooli Lähi-idässä on jo tuottanut tulosta.
– Turkki on voinut ottaa riskin ja lähteä operoimaan alueella välittämättä akuuteista seurauksista.
Kiinnostavaa konfliktissa on myös Venäjän rooli. Maa on todennut, että Syyrian suvereniteettia pitää kunnioittaa ja että presidentti Bašar al-Assadin pitäisi päästä hallitsemaan koko aluetta.
– En usko, että Venäjä ryhtyisi kurdien puolestapuhujaksi. Jos Venäjä pystyisi toimimaan välittäjänä, se saattaisi tarttua tilanteeseen, Jaakko Jäntti summaa.