On teennäistä yrittää omia suomensukuista ulkomaalaista kovin suomalaiseksi.
Että ulkomaanelävän pitäisi tykätä hiljaisuudesta, järvistä ja kalaruoista vain siksi, että sukulaisensa ovat syntyneet Suomessa.
Mutta Marissa Mayerin kohdalla on tehtävä pieni poikkeus.
Sitä voi miettiä, kun avaa seuraavan kerran hakukone Googlen.
Mayer työskenteli 2000-luvun taitteessa Googlella tiimissä, joka suunnitteli ja ylläpiti palvelun etusivua. Kun muiden hakupalveluiden etusivut olivat täynnä hörsöä ja hyperlinkkejä, Googlen etusivusta luotiin yksinkertainen ja suorastaan yliasiallinen.
– Se on mielestäni tyyliltään aika suomalainen. Minimalistista valkoista ja värikkäät, yksinkertaiset muodot, Mayer sanoo.
Sivu on niin yksinkertainen, että sitä voisi luulla väliaikaiseksi. Että tällainen se on, kunnes keksitään parempaa.
Samaan ajattelumaailmaan Mayer törmäsi käydessään Helsingissä Temppeliaukion kirkossa. Hän kutsuu sitä turistien käyttämällä nimellä rock church, kivikirkko.
– Sisällä kirkossa oli ruma aita, joka oli tarkoitettu väliaikaiseksi. Opas sanoi, ettei mikään ole niin pysyvää kuin väliaikainen. Se iski minuun! Käytin ihan samaa sanontaa omassa arjessani, että tehdään tämä nyt vaan nopeasti ja viimeistellään se sitten myöhemmin – jos viimeistellään, Mayer sanoo.
Mayerista tuli Googlen kasvot
Marissa Mayer ei ole Suomessa kovin tunnettu. Mutta Piilaaksossa kaikki tuntevat hänet.
Mayerista tuli 2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä Googlen naiskasvot ja teknologiamaailman kiintotähti, joka täytti talous- ja teknologialehtien kannet.
Kuten Matt Damonin tai Pamela Andersonin, myös 44-vuotiaan Mayerin juuret ovat Suomessa.
Hänen äidinäitinsä ja äidinisänsä ovat suomalaisia, jotka muuttivat siirtolaisiksi Wisconsinin osavaltioon Yhdysvaltain pohjoisosiin. Mayerin äidin perheen kotikieli oli suomi, ja vielä Mayerinkin lapsuudessa naapurustossa vilisi suomenkielisiä sukunimiä.
– Rintala, Rintamäki, Hautamäki... Mayer luettelee.
– Useimmat kasvoista muistuttivat suomalaisuudesta. Huomaan sen, kun käyn Helsingissä. Kun ostin kerran täällä käydessäni liput balettiin, lipunmyyjä näytti aivan veljeltäni, hän nauraa.
Mayerille suomalaisuus on työteliäisyyttä, korkeaa koulutustasoa ja asiallisuutta, josta hän kertoo nauttivansa.
Mayerin oma lapsuus oli kuitenkin englanninkielinen ja amerikkalainen. Hän kasvoi tietokoneiden tehdessä läpimurron ja piti matematiikasta ja tieteistä.
Ensimmäisen tietokoneensa hän osti vasta 1990-luvun alussa lastenvahtimisesta saamillaan rahoilla. Sitten hän lähti Stanfordin yliopistoon opiskelemaan tietojenkäsittelytieteitä. Kun lahjakkaana ja kunnianhimoisena pidetty Mayer valmistui, hän sai 14 työtarjousta.
Yksi niitä oli vastaperustetulta Googlelta, jolla oli tuolloin kahdeksan työntekijää. Mayer valitsi Googlen, koska sen osaaminen ja kunnianhimoisuus tekivät vaikutuksen. Hänestä tuli varhaisen Googlen kahdeskymmenes työntekijä ja ensimmäinen naispuolinen insinööri.
– Suoraan sanoen ajattelin, että firma menee luultavasti jossain vaiheessa nurin. Mutta ajattelin, että paikka on oman oppimiseni kannalta paras mahdollinen, Mayer sanoo.
Nurin menemisen sijasta Googlesta tuli nettijätti ja sen etusivusta pysyvä väliaikaisuus. Mayer taas nousi yhdeksi yhtiön hakutuotteiden kehitysjohtajista ja antoi usein kasvot Googlelle.
Teknologia-ala on yhä miesvaltainen
Istumme Finlandia-talon toisen kerroksen huoneessa, joka on varattu kapellimestareille.
Sellainen Mayer tänään onkin.
Huoneen ulkopuolella 1 200 naista kuuntelee luentoja Teknologiateollisuuden järjestämässä Women in Tech -seminaarissa. Haastattelun aikana IBM:n datastrategisti Laura Sutinen puhuu tekoälystä, Wärtsilän myyntijohtaja Reetta Kaila hiilineutraaliudesta ja Zalandon tuotesuunnittelujohtaja Vilma Sirainen asiakaskokemuksen räätälöinnistä.
Muutamaa tuntia myöhemmin on Mayerin vuoro. Hän on seminaarin pääpuhuja. Mikä on hänen viestinsä?
– Aion kertoa elämäntarinani.
Kun piipahdamme kuvanottoa varten Finlandia-talon yläaulassa, tunnelma on vastakohta marraskuiselle Slush-tapahtumalle. Slushissa melkein kaikki ovat miehiä, täällä melkein kaikki ovat naisia.
Suomessakin teknologiapiirit ovat vielä miesvaltaisia. Tuoreiden tilastojen mukaan teknologiateollisuuden kaikista työntekijöistä 14 prosenttia on naisia. Suunnittelijoista ja konsulteista naisia on 25 prosenttia, ja tietotekniikka-alan toimihenkilöistä 27 prosenttia.
Googlen johtamistapoja on pidetty hyvin suoraviivaisina, poikki ja pinoon -tyylisinä. Millaisena Mayer on kokenut työskentelyn miesvaltaisissa teknologiapiireissä?
– En ole koskaan törmännyt ongelmiin. Googlella oli erittäin arvostava ilmapiiri ja paljon erilaisia ihmisiä. Se on mielestäni tärkeää. Ei ole kyse vain naisten määrästä, vaan siitä että yhtiöissä on ylipäätään riittävästi erilaisia ihmisiä, Mayer sanoo.
Voisitko kuvitella tekeväsi jotain muuta?
– En oikeastaan. Rakastan sitä mitä teen.
Lumi Labs – "Rakastan lunta"
Vaatimattomasti ja ystävällisesti – suomalaisittain – esiintyvä Mayer kävi aiemmin Suomessa vuosittain, yleensä äitinsä kanssa.
Nyt viime kerrasta on kahdeksan vuotta. Sen jälkeen hän on saanut kolme lasta ja ollut viisi vuotta Yahoon toimitusjohtajana pelastamassa yhtiötä romahdukselta. Kun telejätti Verizon osti Yahoon vuonna 2017, myös Mayer jätti yhtiön.
Viime vuodet hän on ollut pitkälti poissa julkisuudesta.
Vuonna 2018 Mayer perusti entisen Yahoo-yhtiökumppaninsa kanssa Lumi Labs -yrityshautomon. Nimen hän nappasi Suomesta.
– Rakastan lunta. Pohdin tyttärelleni nimeä Lumimarja, ja sehän on yksi Marimekon kankaistakin, Mayer sanoo.
Perheen San Franciscon -kodissa on Marimekon kankaita ja Iittalan vesilasit. Nyt Mayer aikoo pitkästä aikaa viettää äitinsä ja kaksostyttäriensä kanssa pitkän viikonlopun Helsingissä.
Mutta pian Lumi Labsia ei enää ole. Starttivaihe on nyt takana, ja edessä on uudelleenbrändäys toisella nimellä, Mayer kertoo.
Mihin Mayer tähtää uudella yrityksellään?
– Emme ole vielä juuri puhuneet siitä julkisesti. Mutta ajatuksemme on helpottaa arkipäiväisiä asioita tekniikan avulla. Ihmiset viettävät liikaa aikaa laitteidensa kanssa, ja tahdomme säästää arvokasta aikaa muille asioille, Mayer sanoo.
Arkipäiväisiä asioita. Sehän kuulostaa yhtä suomalaiselta kuin astiakaappi.