Silloin kun kaikki on hyvin, on juuri oikea aika miettiä suhtautumista elinluovutukseen ja puhua siitä läheisten kanssa, neuvoo HUS:in Meilahden sairaalassa työskentelevä neurologian erikoislääkäri Kirsi Rantanen.
– Monesti asia jää keskustelematta, jos sitä ei hyvänä päivänä tule otettua esille, Kirsi Rantanen sanoo.
Suomessa jokainen on kuolemansa jälkeen mahdollinen elinluovuttaja, ellei eläessään ole kieltänyt sitä. Suhtautuminen elinluovutukseen pyritään kuitenkin selvittämään. Läheisille tilanne on helpompi, jos kuolevan ihmisen kanta elinluovutukseen on selvillä.
– Kun lähiomainen on menehtymässä vaikeaan sairauteen, omaiset ovat järkyttyneitä ja kokevat tilanteen usein varsin yllättäen. Koen lääkärinä, että erityisesti omaisten tilannetta helpottaa, kun ihminen on itse tehnyt tällaisen tahdonilmauksen jo elinaikanaan, Kirsi Rantanen sanoo.
Jos kuolevan ihmisen suhtautuminen elinluovutukseen on tiedossa, muiden auttaminen voi myös nopeutua.
– Se helpottaa prosessia. Päästään nopeammin pelastamaan vaikka jopa kuuden ihmisen henki, Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa sanoo.
Munuaisensiirtojen tarve kasvaa
Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula, eivätkä kaikki ehdi saada tarvitsemaansa siirrännäistä ajoissa. Vuosittain 5–10 prosenttia Suomessa elinsiirtoa odottavista kuolee, koska sopivaa siirrännäistä ei saada.
Syyskuun lopussa elinsiirtoa odotti 567 ihmistä. Valtaosa heistä tarvitsee uuden munuaisen. Munuaisensiirtojen tarve on väestön vanhentuessa kasvamassa.
– Nykyisin myös pystytään tekemään siirtoja hieman huonokuntoisemmille ihmisille kuin aiemmin, minkä vuoksi munuaista odottavien määrä on lisääntynyt viime vuosina, Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa sanoo.
Munuainen voidaan siirtää myös elävältä luovuttajalta. Viime keväänä lainsäädäntö muuttui niin, että lähimpien omaisten lisäksi munuaisen luovuttaja voi olla myös esimerkiksi ystävä tai kaukainen sukulainen. Siirron täytyy olla vapaaehtoinen eikä siihen saa liittyä painostusta.
Elinluovutustahdon voi ilmoittaa Omakannassa tai sovelluksella
Suurin osa suomalaisista olisi valmis elinluovutukseen kuolemansa jälkeen. Munuais- ja maksaliiton viime keväänä tekemässä kyselyssä tätä mieltä oli 85 prosenttia vastaajista. Moni ei kuitenkaan kerro kannastaan läheisilleen eikä tee siitä muutakaan ilmoitusta.
Elinluovutustahdostaan voi kertoa allekirjoittamalla lompakossa mukana kulkevan elinluovutuskortin. Kortin voi tilata ilmaiseksi.
Asiasta on mahdollista kertoa myös lataamalla puhelimeen Elinluovutuskortti-sovelluksen. Mobiilisovelluksen kautta tiedon tahdostaan voi lähettää läheisille viestinä tai jakaa omissa somekanavissa.
Suhtautumisensa elinluovutukseen voi kirjata myös esimerkiksi Omakanta-verkkopalveluun, jonne voi kirjoittaa lisätietoja elinluovutustahdostaan. Sen kautta myös terveydenhuollon ammattilaiset näkevät kirjauksen.
Neurologian erikoislääkäri Kirsi Rantanen HUS:in Meilahden sairaalasta pitää kaikkia vaihtoehtoja sairaalan näkökulmasta yhtä hyvinä. Hän korostaa, että läheiselle kertominenkin riittää eikä tietoa tarvita kirjallisena.
– Mikä tahansa näistä tavoista riittää. Tietysti jos potilaalla ei esimerkiksi ole lähiomaisia, helpottaa valtavasti, kun tieto löytyy jostakin valmiina, Kirsi Rantanen sanoo.
Lauantaina 12.10. on Euroopan elinsiirtopäivä.