Taideyliopiston Sibelius-Akatemia kutsuu vierailijaprofessoreiksi kuusi kansainvälistä oman alansa tähteä; pianisti Robert Levinin, improvisoinnin asiantuntijan David Dolanin, professori, baritoni Andreas Schmidtin, klavikordisti Lars Ulrik Mortensenin, kulttuuripolitiikan professorin Franco Bianchinin ja harpisti Emmanuel Ceyssonin. He saapuvat Suomeen osana Sibelius-Akatemian vuoden 2019 alussa käynnistynyttä kansainvälistä vierailijaohjelmaa.
Vierailijaprofessorit ovat kaikki miehiä – yhtään naista ei siis ole joukossa mukana. Sibelius-Akatemian dekaanin Kaarlo Hildénin mukaan syy johtuu kutsupohjaisesta valintaprosessista.
– Esitykset ovat tulleet viidestätoista eri aineryhmästä itsenäisen prosessin kautta. Näin ollen kokonaistarkastelua ei ole tehty, ja lopputulos on ollut yllätys meillekin.
Hildén toteaa, että Sibelius-Akatemia tulee kiinnittämään sukupuolijakaumaan enemmän huomiota jo rekrytointivaiheessa.
– Tämä osoittaa, että jatkossa meidän on muutettava kyseistä prosessia, jotta pystymme tarkastelemaan sukupuolijakaumaa nykyistä paremmin.
Esimerkiksi tällä hetkellä Sibelius-Akatemian 29 professorista vain yhdeksän on naisia. Kaarlo Hildénin mukaan suomalaisen musiikkielämän henkilöstörakenne on kuitenkin kaiken kaikkiaan naisvaltainen, kun taas muualla maailmassa tilanne on toinen.
– Tässä on rekrytoitu nimenomaan kansainvälisiä nimiä, mikä ei ihan heijastele sitä sukupuolitasapainoa, mikä meillä täällä Suomessa on. Tietenkin tämä vaihtelee instrumenteittain ja genreittäin, mutta jos keskimäärin katsotaan opiskelijoita ja henkilöstörakennetta monissa orkestereissa ja muissa vastaavissa, niin yhä naisvaltaisemmaksi tämä ala näyttää muodostuvan.
Hildénin mielestä myös kulttuuritaustojen diversiteettiä tulisi lisätä.
– Siihenkin pitäisi kiinnittää huomiota. Oppimiselle on eduksi, kun yhteisössä on monia erilaisia taustoja edustavia opettajia ja opiskelijoita.
"Valintaprosessissa ei ole ajateltu tasa-arvokysymyksiä"
Sibelius-Akatemian vierailijaprofessorivalinnat ovat herättäneet keskustelua sosiaalisessa mediassa, ja niihin on reagoinut myös viulisti Pekka Kuusisto.
– Päällimmäinen ajatukseni on varmaan se, että toivon Taideyliopiston opiskelijoiden olevan niin valoisaa porukkaa, etteivät he anna vierailijaprofessoreiden sukupuolijakauman muodostua todisteeksi siitä, kuka kelpaa asiantuntijaksi, Kuusisto toteaa Yle Uutisille.
Kuusiston mielestä valintaprosessissiin olisi taatusti ollut tarjolla päteviä naispuolisia esiintyviä muusikoita, tutkijoita tai pedagogeja. Hänen mukaansa on turvallista olettaa, ettei valintaprosessissa ole ajateltu aktiivisesti tasa-arvokysymyksiä.
– Kenties Sibelius-Akatemia voisi korkeassa kansainvälisessä asemassaan nähdä että jokainen ele, jonka koulu tekee, kertoo sekä opiskelijoille että ympäröivälle taidekentälle, millaista tulevaisuutta halutaan rakentaa, ja mitkä asiat halutaan mahdollisesti jättää menneisyyteen. Uskoisin tällaisen ajattelun auttavan rakentamaan moniäänisemmän opintien nuorille muusikoille.
– Haluan myös sanoa, että nyt julkistetusta vierailijaprofessorien ja kansainvälisten opettajavieraiden listasta tuntemani nimet ovat erittäin päteviä henkilöitä. Uskoakseni professuuri on kuitenkin nimike, johon edelleen liittyy oletus miehuudesta – kuten ehkä vaikkapa kapteeniin tai kirurgiin. On olosuhteita, joissa ihminen helposti tiedostamattaan ajattelee tällaisten totuttujen polkujen mukaisesti. Klassinen musiikki on ollut melko miesvaltaista touhua, joten haaste voi olla tässä kontekstissa vähän suurempi. Aina pitäisi muistaa ja ehtiä ajatella toisin kuin eilen.
Klassisen musiikin ympyröissä tasa-arvoasioita pyritään kuitenkin Kuusiston mukaan käsittelemään yhä enenevissä määrin.
– Asiat ovat luonnollisesti monimutkaisia, ja kun osaamista taiteen parissa on vaikeaa mitata, ovat ihmiset hyvin herkkiä kaikenlaisille keskusteluille, joissa saatetaan määritellä arvoa omalle tai kollegojen tekemisille tai pyritään muuttamaan paikon syvälle menneisyyteen kuuluvia valta-asemia. Mutta laivan suunta kääntyy.