Helsingin yliopiston ylioppilaskunta ilmoitti luopuvansa naudanlihasta ravintoloissaan tiistaina. Jatkossa nauta korvataan sianlihalla, broilerilla tai kasvisproteiinilla.
Naudanlihaa Liperissä tuottava Vesa Eronen on seurannut päätöksestä aiheutuvaa keskustelua harmissaan.
– Keskustelusta unohtuu kokonaan se, että meidän kaikkien on syötävä kolmesti päivässä. Ennemmin keskittyisin valitsemaan kotimaiset vaihtoehtot olivat ne sitten kasviksia, nautaa, sikaa tai broileria.
Erosen mielestä olisi aiheellista puhua muustakin kuin luoda naudasta ilmastonmuutoksen pahista.
– Nauta pystyy pelastamaan näköjään lentomatkailun ja kaiken muun. Fiksumpi vaihtoehto olisi vaihtaa tuontiliha kotimaiseen, Eronen sanoo.
Lihan vähentäminen on yksi keino vähentää hiilijalanjälkeä
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton koulutussuunnittelija Sakari Alasuutari pitää päätöstä luopua jostakin tietystä ruoka-aineesta huolestuttavana.
– Vierastan ajatusta, että määrätään miten pitää syödä. Opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus itse päättää, mitä lautaselleen ottaa.
Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan ravintolatoimintaa pyörittävän Ylvan laskelmien mukaan naudanlihan poistaminen ravintoloiden tarjonnasta vähentää raaka-aineiden hiilijalanjälkeä noin 11 prosentilla.
– Naudanlihasta luopuminen on sinällänsä helppo tapa päästä sanomaan, että jotakin toimenpiteitä on tehty ilmastonmuutoksen eteen, Sakari Alasuutari sanoo.
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Juha-Matti Katajajuuren mukaan puhtaasti ilmaston kannalta ajateltuna naudanlihan korvaaminen esimerkiksi muilla lihoilla on merkittävä yksittäinen keino pienentää hiilijalanjälkeä.
– Toisaalta, kun asian ajattelua laajentaa muihin ympäristövaikutuksiin ja vastuullisuuteen, se ei ole niin yksiselitteistä. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on huolestuttavaa.
Katajuuren mielestä punaisen lihan käytön vähentäminen on yleisesti ottaen hyvä suuntaus.
– Se on terveyden ja ympäristön kannalta hyvä, mutta on pohdittava myös kuinka paljon sitä voidaan vähentää ja tapahtuuko se kieltämisen kautta, Katajajuuri pohtii.
Nuorten päätös voi ennakoida tulevaa
Muut yliopistokaupungit eivät ole ainakaan vielä seuraamassa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan esimerkkiä luopua naudanlihasta. Voiko kyseessä kuitenkin olla signaali jostain tulevasta?
– Sitä on vaikea arvioida. Voi olla, että tämä aiheuttaa kovan vastareaktion ja kääntyy itseään vastaan. Tai he voivat olla edelläkävijöitä, joita muut seuraavat pikku hiljaa perässä, Katajajuuri pohtii.
Keskustelu naudanlihasta yhdistyy myös maitotuotteisiin. Suomessa yli 80 prosenttia naudanlihasta tulee maidontuotannon sivutuotteena.
– Isommassa mittakaavassa naudanlihasta luopuminen tarkoittaisi, että lypsykarjan vasikat syntyisivät turhaan ja mitä sitten tehtäisiin? Onko ajatuksena myös, että maidon kulutus pienenisi? Katajajuuri miettii.
Ateriapalveluiden keskeisiä ilmastotekoja voisivat Katajajuuren mukaan olla ruokahävikin vähentäminen ja raaka-ainevalintojen tekeminen ennen kaikkea hiilijalanjäljen näkökulmasta.
– Ilmastokuormaa syntyy täysin turhaan, jos ruokaa menee roskiin. Lisäksi ruuanvalmistuksessa pitäisi huomioida energiatehokkuus ja energiavalinnat siellä taustalla, Katajajuuri muistuttaa.
Aiheesta lisää:
Voiko ruokaa tuottaa kestävästi? Maatalousmaan hiilivarannot hiipuvat ja pölyttäjät vähenevät