Vaikkei tuore hallitus ole ehtinyt päihdepolitiikasta vielä puhua, näyttäisi kannabis nousevan asialistalle väkisinkin jo nyt, pyytämättä ja yllättäen.
Syynä on parissa päivässä tullut piikki kansalaisaloitteelle kannabiksen käytön dekriminalisoinnista. Tässä tapauksessa se tarkoittaisi sitä, ettei kannabiksen käytöstä enää rangaistaisi. Yli 50 000 allekirjoitusta täyttyi, ja tämä velvoittaa eduskuntaa ottamaan aloitteen käsittelyyn.
– Tämä on vaikea kysymys, erittäin vaikea kysymys, aloittaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp.).
Aloitteessa rangaitsemisesta luopuminen koskettaisi käyttöä, pienen määrän hallussapitoa ja kasvattamista omaan käyttöön. Kaikki nämä ovat tällä hetkellä huumausainelaissa kiellettyjä.
Hallitusohjelmassa mainitaan päihdepolitiikan uusiminen, mutta Henriksson ei vetäisi linjauksen uusimisella yhtäläisyysviivoja kannabiskeskusteluun.
– Minä en näe, että tässä tärkeintä olisi dekriminalisoida kannabiksen käyttöä, vaan tehdä tehokkaampaa päihdepolitiikkaa.
Lääketieteelliseen käyttöön oikeusministeri suhtautuu hyväksyvästi, mutta oleellisempaa Henrikssonille tuntuu olevan etenkin nuoret ja huumeiden käytön yleistyminen: klassinen porttiteoria, jossa kevyt huume avaa tien pahempiin aineisiin, isompiin ongelmiin.
– Tätä näkökulmaa ei saisi tässä keskustelussa unohtaa missään nimessä. Lisäksi huumeiden käyttö näyttäisi siirtyvän yhä nuorempiin ikäluokkiin, eikä ainoastaan suurissa kaupungeissa. Minua huolestuttaa se, miten saisimme tämän trendin kääntymään.
– Valitettavasti en usko, että tämä nyt on se tie, Henriksson sanoo viitaten kansalaisaloitteen ehdotukseen.
Lakivaliokunnan käsittelyyn vasta ensi vuonna
Aloitteen saama loppukiri ja yli 55 000 äänen kerääminen herätti tietenkin voimakkaita tunteita. Riemunsa ilmaisivat kansanedustajista perjantaina esimerkiksi Iiris Suomela (vihr.), joka nosti esiin, että sekä maailman terveysjärjestö WHO kuin Suomen THL suosittavat huumeidenkäytön rangaistavuudesta luopumista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL onkin viime vuonna ehdottanut, että "Huumeiden käytön rangaistavuudesta tulisi luopua"
Kannatuksensa osoitti myös esimerkiksi demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.
Lakivaliokunnan puheenjohtaja Leena Meri (ps.) uskoo, että aloite etenee lakivaliokunnan käsittelyyn. Siihen voi mennä tosin aikaa, koska jonossa on useita muita käsiteltäviä asioita, esimerkiksi kaksi muuta kansalaisaloitetta. Meri arvioi, että käsittelyyn päästään vasta ensi vuoden puolella.
Nimensä mukaisesti eduskunnan lakivaliokunta käsittelee yleiseen lakiin liittyviä asioita, kuten rikoslakia, jonka muuttamista kannabisaloitteessa ehdotetaan. Mutta mitä mieltä lakivaliokunnassa kannabisaloitteesta ollaan?
– En ole muiden valiokuntalaisten mielipiteitä kysellyt, mutta itselläni on lähtökohtaisesti aika skeptinen suhtautuminen siihen, että lähtisin huumausainelainsäädäntöä vapautamaan miltään osin – mutta olen avoin kuulemaan perustelut, miksi näin haluttaisiin.
Poliisihallitus: Peruste resurssien säästöstä ei toimi
Yksi perustelu aloitteen puolesta on poliisin resursseissa säästäminen, kun aikaa ei tuhlautuisi kannabiksen käyttörikosten setvimiseen. Tämä mainitaan esimerkiksi itse kansalaisaloitteessa, ja se nousi perjantaina esiin myös Twitter-keskustelussa.
Poliisitarkastaja Teemu Saukoniemi Poliisihallituksesta sanoo, ettei asia ole ihan näin.
– Aika usein käyttörikokset liittyvät johonkin muuhun poliisin tehtävään, jotka tapahtuvat kentällä ihan päivittäistoiminnan ohessa.
Esimerkiksi Saukoniemi mainitsee rattijuopumukset, joissa kuljettaja ajaa huumeiden vaikutuksen alaisena. Tällaiset tapaukset ovat Saukoniemen mukaan yleistyneet ja toisinaan niihin voi liittyä useampikin eri huume.
Tapaus pitäisi silti selvittää. Resursseja siis kuluisi joka tapauksessa.
Oikea paikka turhan rahankulun ja ajan säästöön löytyisi muualta poliisin tehtävistä Saukoniemen mukaan. Aloittaa voisi vaikkapa esitutkintapakosta.
– Voisi harkita enemmän vaikka siitä, onko meillä aina kaikissa tapauksissa esitutkintapakkoa.
– Tämä koskisi sitten siis muitakin rikoksia, Saukoniemi täsmentää.
– Sellaisella voisi oikeasti olla poliisin resursseihin vaikutusta, mutta ei tällaisella (kannabiksen käytöstä rangaitsematta jättäminen) olisi käytännössä resursseihin mitään suurempaa vaikutusta.
Kritisoijat: Sosiaalipuolen menot kasvavat
Aloitteen kritisoijien parissa on vastattu poliisin resursseihin väitteellä, että dekriminalisointi toisi kuluja puolestaan sosiaali- ja terveysmenoihin.
Sote-menojen kasvun nosti esiin Twitterissä muun muassa kokoomuksen kansanedustaja, lääkäri Mia Laiho.
Myös oikeusministeri Henriksson totesi, että mikäli pilven poltto avaisi portin kovempiin huumeisiin, voisi tämä lisätä yhteiskunnan menoja. Hän ei niinkään lämmennyt aloitteen kannattajien perustelulle poliisin tai oikeuslaitoksen kuorman kevenemisestä.
Suomen suurin sairaanhoitopiiri HUS eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ei tänään kommentoinut asiaa Ylelle..
Henriksson: Ei kansainvälistä painetta
Viime vuosina kannabiksen käyttöä on dekriminalisoitu tai laillistettu joko kokonaan tai osittain joissakin valtioissa. Esimerkiksi Kanada laillisti kaiken kannabiksen käytön, aiemmin osa Yhdysvaltain osavaltioista on laillistanut käyttöä osittain tai kokonaan.
Euroopan maista Luxemburg työstää kannabiksen laillistamista täysin. Hollannilla taas on ollut oma mallinsa vuosikausia.
Oikeusministeri Henrikssonin mielestä mitään kansainvälistä painetta käytön laillistamiseen ei Suomen hallituksen niskassa tunnu.
– Meillä ei ole hallitusohjelmassa linjaa, joka tätä tukisi.
Henriksson kertoo juuri viime viikolla illallistaneensa Euroopan neuvoston oikeusministerien kokouksessa samassa pöydässä Luxemburgin oikeusministeri Sam Tansonin kanssa. Aihe nousi ruokapöydässä esiin.
– Siinä istuivat myös Ranskan ja Itävallan oikeusministerit samassa pöydässä. Aika yksin Luxemburgin ministeri sai siinä olla.
Juttua korjattu 28.10 klo 14:47: Jutussa puhuttiin virheellisesti käytön sallimisesta, vaikka kyse on rangaitsemisesta luopumisesta eli dekriminalisoinnista.