Sairauspoissaolokustannukset ovat noin prosenttiyksikön suuremmat kuntaorganisaatioissa kuin yrityksissä. Kustannukset ovat noin prosenttiyksikön suuremmat kuntaorganisaatioissa kuin yrityksissä.
– Tekemätön työ maksaa yrityksille vähemmän kuin kuntaorganisaatioille. Ero johtuu vähäisemmästä sairauspoissaolojen määrästä, joka on merkittävin tekijä tekemättömän työn kustannuksissa, sanoo Terveystalon julkisista palveluista vastaava liiketoimintajohtaja Laura Räty.
Osin ero johtuu siitä, että työkyvyttömyyskustannuksissa ja työterveyshuollon investoinneissa on suurta vaihtelua yksityisen ja julkisen sektorin välillä.
Tarkastelluista organisaatioista yritykset investoivat työterveyteen huomattavasti enemmän kuin kuntaorganisaatiot. Yritykset maksavat kuntaorganisaatioita enemmän niin ennaltaehkäiseviä kuin myös sairaanhoidollisia työterveyden kustannuksia.
Keva ja Terveystalo selvittivät yksityisen ja julkisen sektorin henkilöstön työkyvyttömyyttä ja sen kustannusvaikutuksia.
Työkyvyttömyyden kustannukset olivat tarkastelluissa organisaatioissa keskimäärin noin seitsemän prosenttia palkkasummasta.
Suurimman työkyvyttömyyden kustannuserän aiheuttavat sairauspoissaolot, jotka ovat miltei kolme neljästä kaikista työkyvyttömyyden kustannuksista.
Kevan ja Terveystalon tutkimuksessa vertailtiin 63 kuntaorganisaation ja 62 yrityksen työkyvyttömyyden kustannuksia. Tarkastellut kuntaorganisaatiot työllistävät 400 000 henkilötyövuotta ja yritykset 48 000 henkilötyövuotta.
Mielenterveyden häiriöiden osuus nousussa
Mielenterveyden häiriöt ovat nyt merkittävin Kelan korvaamia sairauspoissaoloja aiheuttava sairausryhmä. Mielenterveyden häiriöiden osuus korvatuista sairauspäivärahapäivistä nousi viime vuonna lähes kolmannekseen.
– Viimeaikainen mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen kasvu näkyy niin ylemmillä ja alemmilla toimihenkilöillä kuin työntekijöillä ja yrittäjilläkin, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren.
Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat yleisiä työterveyspalveluiden suurkuluttajilla.
Helsingin kaupungin alle 35-vuotiaita työntekijöitä käsitelleessä tutkimuksessa selvisi, että noin 10 prosentin suuruinen joukko käytti 40 prosenttia työterveyshuollon palveluista.
Lisäksi Helsingin yliopiston toteuttamassa tutkimuksessa havaittiin, että sekä työterveyspalveluiden käyttö että mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot kohdentuvat erityisesti suorittavaa työtä tekeviin työntekijäryhmiin.
– Työterveyspalvelut on keskeinen ennaltaehkäisevän toiminnan ympäristö, sanoo Helsingin yliopiston tutkijatohtori Jaakko Harkko.
Taloustilanne näkyy työkyvyttömyystilastoissa
Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden trendit eivät kuvasta pelkästään terveydessä ja työkyvyssä tapahtuvia muutoksia, vaan myös talous ja työmarkkinoiden kehitys vaikuttavat.
Työterveyslaitoksen tutkimukset osoittavat, että sairauspäivärahajaksolle jääneiden osuudet notkahtivat alaspäin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun lamahuipun aikoihin.
– Notkahdus näkyi erityisesti aloilla, joihin laman tiedetään vaikuttaneen paljon, kuten teollisuuden työntekijöillä, sanoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Taina Leinonen.
Hänen mukaansa laman aiheuttama työn säilyttämisen epävarmuus saattoi vähentää halukkuutta hakeutua hoitoon ja olla poissa töistä.
– Saattaa myös olla, että työttömiksi jäivät todennäköisimmin työntekijät, joilla oli lähtökohtaisesti suuri sairauspoissaolojen todennäköisyys, jolloin sairauspoissaoloja kertyi työssä jatkavien keskuudessa vähemmän.
Tutkimuksissa ilmeni myös, että osasairauspäivärahan käyttö täyden sairauspäivärahan sijaan edisti työhön osallistumista ja samalla säästi sosiaaliturvakustannuksia.
Sen sijaan työeläkekuntoutuksena tarjotun ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen oli pieni.