Akvaariotalo Maretariumin ankerias kohautti maailmaa syyskuussa, kun se laski mätimunansa altaaseen Kotkassa. Se tuotti ensimmäisenä ankeriaana Euroopassa harvinaista ankeriaanmätiä ilman hormonihoitoa.
Tutkijat ovat pitäneet tätä mahdottomana.
Luonnossa kaikki Euroopan ja Pohjois-Afrikan ankeriaat kutevat Keski-Atlantilla sijaitsevalla Sargassomerellä. Tavallisissa ankeriaan viljelyolosuhteissa mädin laskenta saadaan aikaan hormonihoidoilla.
Hollantilainen Wageningenin yliopiston tutkija Arjan Palstra kollegoineen sekä Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Sami Vesala ja tutkija Jouni Tulonen ovat maanantain ja tiistain aikana keränneet akvaariotalon ankeriaista erilaisia näytteitä.
– Tämä on edelleen todella ainutlaatuinen tapaus, Jouni Tulonen sanoo.
Syy hämärän peitossa
Vielä ei voida tietää varmaksi, miksi ankeriasnaaras tuli poikkeuksellisesti sukukypsäksi akvaarioaltaassa.
– Yksi tekijä voi olla se, että tämä ankerias oli melko vanha, jo yli 40-vuotias, ja siten sukukypsyytensä loppuvaiheessa. Se lähestyi luontaisesti tätä vaihetta, Tulonen sanoo.
Kyseinen ankerias oli istutettu vuonna 1976 Vesijärveen Lahdessa. Maretariumiin se oli tuotu 2000-luvun alussa. Muiden ankeriaiden tapaan kala oli syntynyt Sargassomerellä ja vaeltanut sieltä Ranskan rannikolle. Sieltä se lennätettiin lasiankeriaana istutettavaksi Suomeen.
Tutkijat arvuuttelevat myös sitä, miten altaiden olosuhteet ovat voineet vaikuttaa siihen, että kala päätti mätinsä laskea. Samassa vedessä on ollut muitakin suomalaisia kalalajeja, jotka oman kiertonsa mukaan ovat lisääntyneet, tuottaneet sukusoluja ja laskeneet ne veteen.
– Ehkä on ollut jotain feromoneja, jotka ovat voineet vaikuttaa myös ankeriaaseen. Vanha yksilö on ehkä ollut herkempi tällaisille vaikutteille kuin nuorempi.
Täyttä varmuutta ei kuitenkaan välttämättä tulla koskaan saamaan.
''Vaatii lisää tutkimusta''
Hollantilaisessa Wageningenin yliopistossa tehdään ankeriaisiin ja erityisesti niiden lisääntymiseen liittyvää tutkimusta.
Tutkija Arjan Palstra varasi matkan Suomeen heti, kun kuuli Maretariumin tapauksesta.
– Hollannissa tämä asia on ollut valtava uutinen tutkijapiireissä, Palstra sanoo.
Ankeriaasta otettiin esimerkiksi verinäytteet, josta saadaan mitattua hormonipitoisuuksia. Lisäksi sukurauhasia ja niiden kehitystä tutkittiin ultraäänellä.
Luontaisesti sukukypsää naarasta ei ole kukaan nähnyt missään.
Sami Vesala
Luonnonvarakeskuksen mukaan näytteenotto oli hyvin kattava. Sami Vesalan mukaan tapaus on merkittävä ankeriastutkimuksen kannalta. Ankeriaan perusbiologiassa on asiantuntijan mukaan vielä paljon aukkoja.
– Meillä on tässä äärimmäisen uhanalainen laji, jonka kannat ovat romahtaneet. Luontaisesti sukukypsää naarasta ei ole kukaan nähnyt missään. Ainoastaan näitä laboratorio-oloissa hormoneilla sukukypsiksi saatettuja kaloja on nähty, asiantuntija Sami Vesala sanoo.
Kotkalaisen akvaariotalon altaissa on myös muita sukukypsän ankeriaan kanssa samaa ikäluokkaa ja samaa erää olevia ankeriaita.
– Odotamme, että toisiintuuko tämä tilanne. Tai antavatko näytteet meille vinkkiä siitä, voimmeko me saada sukukypsymisen aikaan. Joka tapauksessa tämä vaatii lisää tutkimusta, Vesala sanoo.
Kuuluisa ankerias kuoli
Mätinsä syyskuussa laskenut ankerias kuoli mädin laskemisen jälkeen. Laji on kerrankuteva.
– Elämän kierto menee niin, tehtävä on täytetty mädin laskemisen jälkeen. Kaikki paukut käytetään siihen, Sami Vesala kertoo.
Mäti on tutkija Jouni Tulosen mukaan tällä hetkellä varmaankin pakastimessa. Sille ei tapahtunut mädin laskun jälkeen mitään.
– Mäti ei hedelmöitynyt, ja se jäi osin kalan sisään. Puuttui sopivassa vaiheessa oleva koiras, joka olisi ollut valmis lähtemään mukaan leikkiin. Jos jäljellä olevista kaloista joku osoittaa samoja merkkejä, niin hankimme sille ehkä sulhasen paikalle. Siten voitaisiin saada eläviä toukkia aikaiseksi, Tulonen kertoo.
Maretariumissa on tällä hetkellä kymmenisen ankeriasta, jotka ovat ilmeisesti lähestymässä sukukypsyyttä.
– Nyt odotetaan, tuleeko se viimeinen laukaiseva reaktio, ja ankeriaat lähtevät kehittymään samalla tavalla, kuin syyskuussa mätinsä laskenut naaras. Saa nyt nähdä, miten käy, Jouni Tulonen toteaa.
Sami Vesalan mukaan toiveissa on, että vielä jonakin päivänä ankeriaat saataisiin lisääntymään akvaario-olosuhteissa.
– Se olisi ultimaattinen maali. Se voisi olla lajin säilymisen kannalta merkittävää, jos löytyisi keinot, että niin voitaisiin tehdä hallitusti ja toistuvasti.
''Jännä juttu''
Vielä ei voida varmuudella sanoa, kuinka kauan tutkimuksiin menee aikaa. Asiantuntijat eivät pysty ennustamaan, mitä Maretariumiin jääville, sukukypsyyttä lähestyville yksilöille tulee tapahtumaan.
– Voi olla, että joku niistä alkaa kehittymään jo lähikuukausina, ensi vuonna tai vaikka kymmenen vuoden päästä. Asia jää seurannan asteelle näiden ankeriaiden osalta, tutkija Jouni Tulonen toteaa.
Samaan aikaan ankeriaiden lisääntymistutkimus jatkuu muualla maailmalla. Suomessa sitä ei juurikaan tehdä.
– Olemme ankeriaan pääesiintymisalueilta sen verran kaukana, eikä meillä ole paukkuja tutkimukseen. On sinällään mielenkiintoista, että ankerias tuli sukukypsäksi juuri meillä. Jännä juttu kaiken kaikkiaan.
Korjattu 30.10.2019 klo 9:22. Sukukypsäksi Maretariumissa tullut ankerias ei ollut syntynyt Vesijärvellä 70-luvulla, vaan istutettu sinne 1976. Kala oli syntynyt muiden ankeriaiden tapaan Sargassomerellä.