Vanhassa teollisuushallissa on tosi kylmä.
Katonrajassa on massiivisia kaasulämmittimiä, mutta työturvallisuussyistä kukaan ei saa kiivetä neljän metrin korkeuteen laittamaan niitä käyntiin.
Näyttelijät kiskovat vaatekertaa toisen päälle, ja ohjaaja Satu Linnapuomi tarraa kaksin käsin kuumaan teemukiinsa.
Koleus on hinta, jota Otteita-esityksen tekijät ovat valmiita maksamaan rämästä ja rososta; vapaudesta tehdä 1200 neliön kokoiseen tyhjään tilaan esitys, jossa ei tule valmiiksi rakennettu seinä vastaan.
Vajaan kahden viikon päästä ensi-iltaan tulevat katsojat eivät kuitenkaan palellu, Linnapuomi vakuuttaa, ja hyppelee lämpimikseen.
– Yleisön ei tarvitse olla huolissaan, koska he ovat täällä vain kaksi tuntia, ja koko sen ajan voi liikkua paikasta toiseen.
Lähitulevaisuudessa konepajalle rakennetaan katsomo ja näyttämö, kun Kansallisteatterin pieni näyttämö muuttaa kolmeksi vuodeksi remonttia karkuun.
Nyt Vallilan Kansallisteatteriksi ristityn tilan on kuitenkin jo vallannut nuorten teatteriosaston ensimmäinen esitys. Linnapuomin mielestä paikka on jo itsessään vierailun arvoinen.
– Nyt tämä paikka on vielä tosi rouhea ja makea, kohta se on paljon tavallisempi!
Saa osallistua, mutta ei ole pakko
Otteita tapahtuu samanaikaisesti yhdeksässä eri huoneessa, joiden välillä yleisö siirtyy kohtausten vaihtuessa.
Katsojat seuraavat ryhmissä mieleisensä hahmon tarinaa huoneesta toiseen, ja vaikuttavat valinnoillaan siihen, mitä näkevät. Kaikkea ei voi nähdä, mutta paljon voi.
Esitys on immersiivinen, eli upottava, mutta osallistua ei tarvitse. Linnapuomi rauhoittelee, että katsoja saa pysyä katsojana.
– Tässä saa olla lähellä esiintyjää, tai vetäytyä, jos tahtoo. Tavallisessa esityksessä kiinnittyy huomio siihen, jos joku lähtee kesken, mutta täällä voi ottaa oman tilan. Me toivomme, että yleisö lähtee seuraamaan näiden hahmojen elämää, mutta ei ole mikään pakko.
Yhtä konepajalle rakennettu tilaa kutsutaan Ihanaksi huoneeksi. Sinne on näyttelijöiltä pääsy kielletty.
Ihanassa huoneessa voi vaikka lojua säkkituolilla, jos esityksen katsominen alkaa puuduttaa.
Tai ihan muuten vaan.
"Taloudellisesti tästä ei saa kannattavaa millään"
Kansallisteatterin nuorten näyttämö leivottiin osaksi talon suursaneerausta, koska uusia tiloja piti perustella myös uudella toiminnalla.
Kansallisteatteri oli kuitenkin varautunut panostamaan uuteen yleisöön. Nuorten teatteriosasto oli päätetty perustaa tuli remonttia tai ei, uutta rahaa, tai ei.
Se oli ollut pääjohtaja Mika Myllyahon haaveissa siitä lähtien, kun hän kymmenisen vuotta sitten aloitti pestissään.
Toissa syksynä teatteri ilmoitti palkkaavansa vuosiksi 2019–21 Satu Linnapuomin vetämään uutta nuorten teatteriosastoa, josta tuli nimikilpailun perusteella Kantti.
Koska remonttirahaa on tulossa 15 miljoonaa euroa vähemmän kuin tuolloin toivottiin, hoidetaan Kantin rahoitus Kansallisteatterin normaalista budjetista. Se tarkoittaa, että jotain muuta tehdään vähemmän.
Ensimmäisen esityksen itse ohjaava Kantin vetäjä Satu Linnapuomi myöntää, että lisärahoituksen puuttuminen kasvattaa onnistumispaineita.
– Taloudellisesti tästä ei toisaalta saa kannattavaa millään, se on selvää. Suurimmat paineet ovat sen suhteen, että ottavatko nuoret tämän omakseen - vaikka eivät nuoret tietenkään ole mikään yhdestä puusta veistetty ryhmä.
Mielikuvat turhan yleviä
Kansallisteatterilla on sama huoli kuin monilla muillakin suurilla taidelaitoksilla: yleisö ikääntyy.
Talon katsojaluvut ovat komeat, ja yksittäiset tuotannot vetävät nuoria.
Uusia, uskollisia, Kansallisteatterin omakseen tuntevia sukupolvia on kuitenkin vaikea saada sitoutumaan ilman jatkuvaa lupausta kiinnostavasta tarjonnasta.
Linnapuomin mielestä sellaista lupausta olisi vaikea pitää ilman nuorten omaa teatteria.
– Kansallisteatteri on instituutio, johon liittyy ehkä hyvinkin yleviä mielikuvia. On kauhean tärkeä signaali nuorten suuntaan, että sellainen talo avaa ovensa nuorille, ja ottaa heidät selkeästi mukaan sekä yleisönä että tekijöinä.
Toistaiseksi merkittävien ryhmien ja laitosteattereiden yhteydessä toimivien nuorisonäyttämöiden tie on ollut ohdakkeinen.
"Ei nuorten maailman pidäkään päästä"
Helsingin Kaupunginteatterin lasten- ja nuortenteatteri Pieni Suomi toimi 14 vuotta, kunnes se sulautettiin talon muuhun toimintaan vuonna 2001.
Q-teatterin Nuorten Teatterin toiminta nykymuodossa loppui keväällä rahapulaan. Toiminta jatkuu yhteistyössä Vaskivuoren lukion kanssa tämän esityskauden ajan. Q-teatterin nuorten teatterin toimintaa halutaan jatkaa sen jälkeen lisärahoituksella, ja kehittää sitä monimuotoisemmaksi.
RyhmisNuorten toiminta päättyi keväällä avustusten loppumisen takia.
Kantin tilanne näyttää rahoituksen suhteen valoisammalta, koska Kansallisteatteri kaivaa rahat omasta pussistaan. Mutta miten isossa laitoksessa tehdään teatteria nuorille ilman, että se haiskahtaa opettajien ja muiden aikuisten salaliitolta?
Satu Linnapuomi, 44, tunnistaa pulman.
– Kun on itse keski-ikäinen, ja tekee nuorille, niin on ihan hyvä kysymys, miten pääsee nuorten maailmaan. Oikeastaan mä en ajattele, että mun pitäiskään päästä siihen. Sen sijaan mun pitää jollain lailla tajuta sitä, ja kanavoida sitä näyttämölle.
Nuorille, nuorilta, nuorista
Kantti aikoo voittaa nuoret puolelleen kaksiteräisellä taktiikalla.
Nuorille tehdään ammattilaisvoimin esityksiä, joiden aiheet kumpuavat nuorten maailmasta. Ensimmäinen näistä on yli 14-vuotiaille suunnattu Otteita.
Keväällä Omapohjassa nähdään nuorten ryhmän ensimmäinen esitys, Anne Frankin tarinaan pohjautuva Anne F. Nuorten ryhmä on pääsykokeilla valittu, 21-jäseninen joukko 14–18-vuotiaita esiintyjiä. Jatkossa nuorten ryhmä tekee esityksiä myös itse tuottamastaan materiaalista.
Otteissa nuorten ääni kuuluu sekä toteutuksessa että tekstissä, jonka on tehnyt dramaturgiopiskelija Camilla Rantanen. Esityksen identiteettiä, yksinäisyyttä ja pärjäämistä sivuavat teemat ja hahmojen tarinat on kerätty haastattelemalla helsinkiläisnuoria.
Lisäksi lähes kaikki esiintyjät ovat Nätyn, eli Tampereen yliopiston teatterityön opiskelijoita, Linnapuomi luettelee.
– Teemme siis nuorille, nuorilta ja nuorten elämästä, mutta ammattilaiskehyksessä – ja tässä ammattilaisetkin ovat mahdollisimman nuoria. Tässä on aidosti yritetty saada nuorten ääni kuuluviin.
Kantti ei tuo Kansallisteatteriin ainoastaan uutta nuortenteatteria, vaan uuden tavan tehdä. Tähän asti esitykset ovat tapahtuneet konkreettisesti jossain tilassa, mutta Otteita laajenee verkkoon. Teatterissa saa kerrankin kävellä älypuhelin kädessä.
Hallitsematon some ja kontrolloitu näyttämö
Osa Otteiden sisällöstä on verkossa, digitaalisella näyttämöllä. Otteita hyödyntää tekoälyä ja muun muassa Instagramia, jossa on sekä ennakkoaineistoa, että esitysmateriaalia.
Vaikuttaa kosiskelulta. Vaikutelma on esityksen digitaalisen tarinankerronnan suunnittelusta vastaavan Maria Oivan mukaan väärä.
– Nuorilla ei ole erikseen digitaalista ja muuta todellisuutta.
Digitaiteilija Oiva on alansa pioneeri, joka palkittiin tänä vuonna Thalia-juhlassa kahden vuoden tutkimus- ja kehittämistyöstään Riihimäen teatterin Digiteatterissa.
– Huvittavaa, että olen esittävän taiteen parissa nyt ekspertti, vaikka tuntuu, että työ on vasta alussa. Pioneerin osa ei ole kovin palkitseva: kaverit kyselee edelleen, mitä teen niinku oikeesti työkseni, Oiva nauraa.
Digiteatteri tutkii live-esityksen ja digitaalisuuden suhdetta. Se voi tarkoittaa itsenäisiä digitaalisia teoksia, tai tekoälyn ja somen tuomista osaksi teosta – kuten Otteiden tapauksessa.
– On monta tapaa olla digitaalinen, ja taiteen pitää ottaa siihen kantaa. Meidän pitää miettiä tekijöinä, millaista maailmaa me verkkoon luodaan.
Laajeneminen digitaaliseen maailmaan haastaa koko perinteisen teatteriajattelun, Oiva toteaa.
– YouTube esimerkiksi on nykyajan kansannäyttämö. Sinne ei ole pääsykokeita. Some on demokraattinen, se on hallitsematon. Teatteri perinteisesti taas on hyvin kontrolloitua. On hienoa, että Satu on rohkaissut meitä valjastamaan teknologiaa taiteellisiin käyttötarkoituksiin.
Kovin paljoa Otteiden verkkoulottuvuudesta Oiva ei halua paljastaa, koska tavoitteena on saada mahdollisimman moni paikan päälle kokemaan.
Haastattelun jälkeen Satu Linnapuomilta tulee helpottunut viesti.
– Saimme katkaisijan, josta lämmittimet saa päälle ja pois. Halleluja!!!
Oikaisu 15.11. klo 12:20. Q-teatterin toimintaa on tarkoitus jatkaa lisärahoituksella. Aiemmin jutussa väitettiin, että toiminta nykymuodossaan päättyy.