Suomessa on onnistuttu kehittämään proteiinia sahanpurusta.
Luonnonvarakeskus on onnistunut käsittelemään sahanpurun sisältämää sokeria kasvualustaksi yksisoluorganismeille. Niiden muodostama proteiini voidaan puolestaan jalostaa kalanrehuksi.
Suomessa kasvatettavien petokalojen kuten lohen ja kirjolohen rehu sisältää silakasta ja kilohailista jauhettua kalajauhoa, soijaa, maissia ja papua.
Sahanpurun avulla tuotetulla yksisoluproteiinilla olisi mahdollista korvata ainakin osittain rehuksi pyydettävä villikala, mikä säästäisi kalakantoja. Pururehulla voitaisiin korvata myös esimerkiksi soija.
– Etelä-Amerikassa, varsinkin Brasiliassa kasketaan sademetsiä soijan viljelyalan laajentamiseksi. Uusi kotimainen vaihtoehto vähentäisi kalanrehun tuotantoon käytettävää viljelypinta-alaa, kertoo tutkija Risto Korpinen Luonnonvarakeskuksesta.
Purusta pelletiksi
Kun sahanpurun sisältämät sokeriketjut selluloosa ja hemiselluloosa pilkotaan yksittäisiksi sokereiksi, niin yksisoluorganismi eli hiiva voi hyödyntää sokeria ravintonaan, jolloin lopputuloksena syntyy proteiinimassaa.
– Pilottimittakaavassa sahanpuruun pohjautuvaa rehua voi olla saatavissa jo ensi vuonna, kertoo johtava tutkija Jouni Vielma Luonnonvarakeskuksesta.
Mikäli yksisoluproteiinimassa saadaan proteiininlähteeksi rehutuotantoon, proteiini sekoitetaan rehutaikinaan, mistä valmistettu rehu toimitetaan asiakkaille pelletteinä.
Kalanrehua valmistavan Raisioaqua Oy:n tuotepäällikkö Susanna Airaksisen mukaan sahanpurusta erotettava proteiini olisi tervetullut lisä kalanrehun valkuaisaineeksi.
– Valkuaisen lisäksi rehu sisältää rasvaa, hivenaineita, vitamiineja ja kaikkea mitä kala tarvitsee kasvaakseen.
Etelä-Suomen Merikalastajain Liitto ry:n toiminnanjohtaja Teemu Tast kertoo, että valtaosa Suomessa pyydettävästä silakasta ja kilohailista päätyy rehuksi, jolla ruokitaan kalojen lisäksi turkiseläimiä kuten kettuja ja minkkejä. Suomen markkinoilla oleviin kalanrehuihin on käytetty myös valtamerten pieniä kaloja.
Tastin mukaan sahanpurusta saatava proteiini soveltuisi tietyin varauksin kaloille syötettävään rehuun.
– Meillä kasvatettavien lohikalojen ravinnosta on viidesosan oltava eläin- tai kalaperäistä, että lohikalat voivat hyvin ja kasvavat siten, että niiden kasvattaminen on taloudellisesti kannattavaa.
Myös hyönteisiä rehuksi
Johtavan tutkijan Jouni Vielman mukaan sahanpururehun saaminen käyttöön vaatii vielä kalojen koekasvatusta sahanpururehulla.
– Seuraavaksi olisi selvitettävä, miten sahanpurusta erotettava yksisoluproteiini vaikuttaa kalan kasvuun ja mikä olisi lopputuotteena syntyvän rehun hinnan osuus suhteessa kalanmyynnistä saatavaan tuottoon, Korpinen kertoo.
Tuotepäällikkö Airaksisen mukaan selvittämättä on yhä myös se, miten sahanpurusta saatava yksisoluproteiini pystytään sisällyttämään kalanrehuun.
– Sahanpurusta saatava proteiiini ei ole ainoa valkuaisainevaihtoehto, jota suunnitellaan kalanruokaan. Yhtä hyvin proteeninlähteenä voitaisiin käyttää esimerkiksi hyönteisistä saatavaa valkuaisainetta.
Luonnonvarakeskuksen MonoCell-hanke päättyy vuodenvaihteessa, mutta tutkija Korpisen mukaan kehitystyötä jatketaan heti, kun jatkohankkeelle saadaan rahoitus.
– Aikaisimmillaan sahapuruproteiinia sisältävää rehua saadaan meidän omaan koekasvattamoomme noin vuoden kuluttua.
Pettuleivän paluu?
Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Minna Kahalan mukaan sahanpurusta saatava yksisoluproteiini saattaa tulevaisuudessa olla yksi vaihtoehto myös ihmisravinnoksi siinä missä hyönteiset ja muut vaihtoehtoiset proteiininlähteet.
– Ensisijaisena tavoitteena on kuitenkin kehittää yksisoluproteiinista valkuaisainetta kalanrehuun.
Sahanpurusta erotetun yksisoluproteiinin jalostaminen ihmiselle soveltuvaksi ravinnoksi edellyttäisi vielä ainakin nukleiinihappojen hajottamista raaka-aineesta. Yksisoluproteiinin sisältämä korkea nukkleiinihappomäärä saattaa aiheuttaa ihmiselle korkean plasman virtsahappopitoisuutta, mistä voi seurata munuaiskivien muodostumista ja kihtiä.
–Ihminen tarvitsee 20 aminohappoa, joista keho tuottaa 11. Parhaillaan selvitetään yksisoluproteiinin aminohappokoostumusta ja sitä, sisältääkö yksisoluproteiini ihmiselle välttämättömiä yhdeksää aminohappoa.
Tutkija Korpinen on jo ehtinyt maistamaan sahanpurusta erotetusta yksisoluproteiinista valmistettua hiivajauhetta.
– Se oli hieman suolaista, mutta melko maukasta, hän kertoo.
Rehua sellutehtaasta
Suomen sahataeollisuus tuottaa vuosittain noin 3,3, miljoonaa kuutiometriä sahanpurua. Suuri osa siitä käytetään energiantuotantoon, mikä ei kuitenkaan ole tukirahoituksen puuttuessa enää taloudellisesti kannattavaa.
Tällä hetkellä sahojen sivuvirtoina syntyvästä purusta kehitetään myös raaka-ainetta Poriin suunnitella olevaan biokonversiotehtaaseen, joka tulee tuottamaan bioetanolia, ligniiniä ja biokaasua. Alustavien suunnitelmien mukaan tehtaan on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2023.
Luken tutkijan Risto Korpisen mukaan sahanpurun hyödyntäminen kiertotaloudessa rehuna olisi hyödyllisempää ja ekologisesti järkevämpää kuin sahanpurun jalostaminen puuetanoliksi.
Yksisoluproteiinin tuotanto olisi Korpisen mukaan mahdollista integroida esimerkiksi osaksi sellutehtaan tuotantoa.
– Sahanpurussa oleva ligniini ei kelpaa proteiininvalmistukseen, mutta sitäkin voitaisiin hyödyntää prosessin tarvitseman energian tuottamiseen.