Yritysjohtajalle – tai vaikkapa parisuhteen osapuolelle – mokailun jälkeen tehtävällä anteeksipyynnöllä saattaa olla vaikutusta siihen, saako mokaaja jatkaa asemassaan vai ei.
Anteeksipyynnöllä on merkitystä sen kohteelle silloinkin, kun tämä ei anna anteeksi. Tutkijat ovat havainneet, että anteeksipyyntö voi voimauttaa anteeksipyynnön kohdetta, koska se on viesti siitä, että pyytäjä ymmärtää tehneensä virheen.
Anteeksipyynnön toteutuessa tapahtuu myös vallanvaihto. Anteeksipyytäjä luopuu vallasta ja anteeksipyynnön kohde saa valtaa päättää, antaako hän anteeksi vai ei.
Yhdysvaltalaistutkijat selvittivät, että kyse ei ole pelkästään päätäntävallasta, vaan myös moraalisesta ylemmyydestä. Anteeksipyynnön kohteella on valta ikään kuin antaa pyytäjälle lahja, jota tämä ei varsinaisesti edes ansaitsisi.
Ovatko naiset mokattuaan herkempiä eroamaan?
Aina anteeksipyytäjä ei ole itse henkilökohtaisesti edes tehnyt virhettä, mutta hänen katsotaan olevan siitä vastuussa, koska on esimerkiksi johtavassa asemassa.
Viestintäkonsultti Harri Saukkomaalla on pitkä kokemus yritysten maineenhallinnasta ja kriisiviestinnästä. Hänen mukaansa anteeksipyytäminen on helpompaa sellaisille ihmisille, jotka ovat tutustuneet tunteisiinsa ja osaavat katsoa myös peiliin.
Pyytäessään anteeksi ihminen joutuu kohtaamaan pettymystä, häpeää ja epäreiluuden tunnetta, vaikkapa mediaa kohtaan.
– Keskustelu voi olla aika rankkaa ja epäreilua. Sosiaalinen media ei ole välttämättä oikeudenmukainen raati. Kaiken lisäksi siellä arvioidaan myös sitä, kuinka onnistunut suoritus anteeksipyyntö oli teknisesti, Saukkomaa sanoo.
Kanadalaistutkimuksessa selvisi, että naiset pyytävät miehiä useammin anteeksi. Kun asiaa tutkittiin tarkemmin, huomattiin, ettei sukupuolten ero ollut niinkään alttiudessa pyytää anteeksi vaan siinä, että naiset tunnistivat miehiä herkemmin tekemänsä virheet.
Myös viestintäkonsulttiyritystä vetävä Harri Saukkomaa on tunnistanut asiakkaidensa käyttäytymisessä sukupuolieroja, kun tilanne on vaatinut anteeksipyyntöä.
Karkeasti yleistäen naiset ovat Saukkomaan mukaan tottuneempia puhumaan tunteistaan ja pyytämään tarvittaessa arkipäiväisemmin anteeksi kuin miehet. Miehillä anteeksipyytäminen muodostuu joskus tarpeettomankin suureksi "anteeksipyyntöteoksi".
Johtoasemassa olevat naiset tuntuvat myös miehiä herkemmin miettivän vaihtoehtona eroamista, kun yritys on mainekriisissä.
– Olen joskus jollekin naisjohtajalle antanut neuvon, että älä eroa. Olen ollut sitä mieltä, että se olisi väärä teko. Neuvostani huolimatta hän erosi. En muista, että miesjohtajien kanssa olisi koskaan käynyt näin päin, Saukkomaa pohtii.
Anteeksipyynnöstä kieltäytymisestä on kiistatonta hyötyä
Kuinka hyvä vaihtoehto sitten olisi olla kokonaan pyytämättä anteeksi?
Australialaistutkijat selvittivät, että mokaaja saa kiistämätöntä hyötyä siitä, että ei pyydä anteeksi. Hänen itsetuntonsa kasvaa kilpaa vallan tunteen kanssa.
– Sehän on kierre, joka lujittaa ihmisen mielikuvaa omasta haavoittumattomuudestaan. Jos jättää pyytämättä anteeksi yhden kerran ja se tuntuu hyvältä niin se saattaa olla jonkun aikaa hyvä taktiikka, mutta ei kyllä kovin pitkään, sanoo Harri Saukkomaa.
Yhdysvaltalaistutkijat ovat todenneet, että henkilöt, jotka kokevat itsemäärämisoikeutensa uhatuksi, nousevat herkästi puolustuskannalle.
Tämän tunnistaa myös Saukkomaa.
– Semmoiselle henkilölle, joka on ennemminkin tottunut syyttämään virheistä aina muita, anteeksipyytäminen on vaikeaa.
Sosiaalista torjuntaa ei kannata pyytää anteeksi
Texasilaistutkijat puolestaan rakensivat tutkimukseensa erilaisia koeasetelmia.
Yksi niistä koski vakiintunutta työpaikan perjantailounasporukkaa, johon ei haluttu ottaa mukaan uusia osallistujia. Koehenkilöiden piti kirjoittaa torjuva vastaus henkilölle, joka halusi mukaan joukkoon. Toinen koehenkilöjoukko luki vastaukset ja arvioi hylkäämisestä heränneitä tunteitaan. Osaan torjuvista vastauksista sisällytettiin anteeksipyyntö.
Tutkimuksen tuloksissa selvisi, että anteeksipyynnön esittäminen harmitti torjutuksi tulleita enemmän kuin tilanne, jossa torjunta tuli ilman anteeksipyyntöä. Ensimmäinen vaihtoehto aiheutti jopa aggressioita, koska anteeksipyyntö tuntui epärehelliseltä. Torjutuksi tulleet kokivat myös, että heiltä odotetaan anteeksiantoa, vaikka heistä ei tuntunut siltä, että anteeksiantoon olisi mitään aihetta.
Tutkijat pohtivat, että anteeksipyynnön epäonnistuminen sosiaalisen torjumisen tilanteessa epäonnistuu siksi, että teko on selkeästi tahallinen. Treffeistä kieltäytymistä ei siis kannata kuorruttaa anteeksipyynnöllä. Tai ainakin sitä kannattaa harkita tarkkaan.