Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Startup-yritys kehitti vaa'an, joka punnitsee lautaselle jäävän ruuan – suuntaa Australiaan: "Siellä halutaan aidosti vähentää ruokahävikkiä"

Yksityistä sijoitusrahoitusta jaetaan yhä enemmän ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtäville nuorille kasvuyrityksille.

Biovaaka näyttää kuinka monta grammaa ruokaa menee biojätteeseen.
Biovaaka Oy:n mittauslaitteet kertovat kuinka paljon ruokahävikkiä syntyy, kun ruokailijat jättävät osan ottamastaan ruoasta syömättä. Kuva: Tommi Parkkinen / Yle
  • Jari Tanskanen

Suomalaiset kasvuyritykset ovat saaneet alkuvuoden aikana ennätysmäärän rahoitusta yksityisiltä sijoittajilta. Pääomasijoittajat ry:n laskelmien mukaan 87 kasvuyritystä sai 116 miljoonaa euroa erilaisten pääomasijoitusrahastojen kautta. Kasvu on jatkunut jo toista vuotta.

Valtaosa sijoituksista on mennyt teknologiayrityksille, jotka panostavat automaatioon ja biotekniikkaan. Sijoituksissa näkyy kaupungistuminen, ja nykyisen milleniaalisukupolven kasvava halu torjua ilmastonmuutosta.

– Ne voivat olla uusia tapoja tehdä ruokaa, uutta tapaa säästää energiaa. Nämä on tulevaisuuden megatrendejä, joihin yritetään löytää ratkaisuja, sanoo Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Pia Santavirta.

Startup Sauna
Vuonna 2018 startup- yrityksiin ja aikaisen vaiheen kasvuyrityksiin sijoitettiin 479 miljoonaa euroa. Tänä vuonna määrät tulevat kasvamaan. Kuva: Derrick Frilund / Yle

Samalla sijoituspäätöksissä vaikuttavat yhä enemmän tunteet. Startup-yrityksen alkuvaiheessa toimintaa rahoittavat usein bisnesenkelit – yksityiset sijoittajat, jotka ovat halukkaita panostamaan kasvuyritykseen. LUT-kauppakorkeakoulun tutkimuksen mukaan pelkästään taloudellinen laskelma ei riitä, vaan sijoituskohteen on herätettävä bisnesenkelissä myös innostusta, intohimoa tai jopa pelkoa siitä, että jää jostain arvokkaasta ulkopuolelle.

– On enenevässä määrin bisnesenkeleitä, jotka haluavat kannustaa myönteistä kehitystä ja eettisempää toimintaa. Erityisesti arvot näkyvät sellaisten sijoittajien toiminnassa, joilla on paljon varoja käytettävänä, sanoo tutkija Kirsi Snellman LUT-kauppakorkeakoulusta.

Hävikin pienentämisellä Australiaan

Lappeenrannan–Lahden teknillisessä yliopistossa tehdyn tutkimuksen pohjalta vuosi sitten syntynyt Biovaaka Oy tähtää ravintoloiden ja suurten ruokaloiden ruokahävikin vähentämiseen. Yritys on saanut alkuvaiheen rahoittajaksi yksityisen perheyhtiön Fredman Groupin.

– Kokemusten jakaminen ravintola-alasta yrityksemme muiden osakkaiden ja työntekijöiden kanssa on ollut äärimmäisen tärkeää, sanoo Biovaaka Oy:n asiakkuuspäällikkö ja osakas Valtteri Ahonen.

Biovaaka
Ruokahävikin määrä on saatu laskemaan, kun ruokailijat saavat palautteen siitä, miten paljon ruokaa on jäämässä syömättä. Kuva: Emma Pietarila/Yle

Tarkka vaaka mittaa, kuinka monta grammaa asiakas on heittämässä ruokaa biojäteastiaan. Maailmassa vain muutama yritys kehittää vastaavaa teknologiaa. Yritys on laajentamassa toimintaansa Australiaan, jossa ruokajäte on tulossa maksulliseksi.

– Australiassa yritykset haluavat vähentää aidosti ruokahävikkiä, koska jokainen kilogramma poisheitettyä ruokaa tulee maksamaan niille rahaa, perustelee Ahonen yrityksen laajenemista.

Biovaaka on aloittamassa rahoituskierroksen, jossa lisärahoittajaksi etsitään yksityistä sijoittajaa eli bisnesenkeliä tai esimerkiksi ruoantuotannon teknologian kehittämiseen sijoittavaa pääomasijoitusrahastoa.

LUT-yliopiston rahoituksesta jo lähes puolet tulee yrityksiltä

LUT-yliopiston vuotuinen liikevaihto on 83 miljoonaa euroa. Tänä vuonna jo melkein puolet liikevaihdosta tulee muualta kuin opetus- ja kulttuuriministeriöltä.

– Yritysten rooli on jatkossa yhä merkittävämpi erityisesti tekniikan ja talouden aloilla, joilla yritykset pystyvät saamaan nopeasti hyötyä itselleen, sanoo LUT-yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa.

LUT ruokaa ilmasta kontti
LUT-yliopistossa on kehitetty uudenlaisia tekniikoita valmistaa ruokaa esimerkiksi ilmasta. Kuva: Jari Tanskanen / Yle

Puhtaaseen energiaan, veteen ja ilmaan liittyvien teknologioiden kaupallistaminen vaatii kuitenkin pidemmän aikaa kuin esimerkiksi pelisovellusten suunnittelu. Samalla myös pääoman tarve on suurempi, kun kaupallistamisvaihe kestää pidempään.

LUT-yliopistossa syntyy tutkimustyön pohjalta vuosittain noin kymmenen yritysaihioita, joille haetaan yrittäjää ja rahoitusta. Näistä kaupallisesti kannattavaksi osoittautuu yleensä muutamia.

– Meneillään on huikeita bisnesmahdollisuuksia, sanoo rehtori Saksa.