Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Marsiin on matkaa, mutta sinne on myös menijöitä – Kiina tähtää punaiselle planeetalle ensi kertaa ensi vuonna

Kiina aikoo lähettää luotaimen Marsiin ensi vuonna. Myös arabimaat tähyävät avaruuteen samana ajankohtana.

Marsluotaimen testausta.
Kiina testasi vuoden 2020 lentoon kaavailtua laitetta Huailaissa marraskuussa. Laskeutujan on määrä sekä kiertää Marsia että laskeutua planeetan pinnalle. Laskeutuminen on lennon haastavimpia vaiheita. Kuva: Jin Liwang / AOP
  • Erja Tuomaala

Avaruustutkimus on Aasian jätille voimannäytön paikka.

Kiina tähtää Marsiin kunnianhimoisella, armeijajohtoisella ohjelmalla. Kiinan uusimmassa viisivuotissuunnitelmassa painotetaan myös Kuun tutkimusta.

Torstaina Kiina testasi Marsin laskeutujaa Hebein maakunnassa. Tutkimusolosuhteet on luotu muistuttamaan Marsia esimerkiksi painovoiman suhteen. Painovoima on noin kolmannes Maan painovoimasta.

Marsia aiotaan tutkia pinnalta ja kiertoradalta

Kiinan mönkijä laskeutui onnistuneesti Kuun etäpuolelle aiemmin tänä vuonna. Kiinan kansallisen avaruushallinnon mukaan nyt suuntana on etäisempi kohde, Mars.

Tavoitteena on, että Pitkä marssi 5 -raketti vie sekä laskeutujan että mönkijän Marsiin. Planeettaa aiotaan tutkia myös avaruudesta.

Lento Marsiin kestää seitsemän kuukautta.

Kiinan satsaus avaruuteen on mittava. Se käyttää avaruusohjelmiin arviolta 8,4 miljardia dollaria. Kiinan avaruusohjelma on toiseksi laajin Yhdysvaltain jälkeen.

Marsluotaimen testausta.
Kiinan pohjoisosassa sijaitsevan Hebein maakunnan olosuhteet muistuttavat jossain määrin Marsia. Kuva: Jin Liwang / AOP

Yhdistyneet Arabiemiraatit Marsiin merkkipäivälennolle

Avaruustutkimukseen panostetaan myös Persianlahden vauraissa valtioissa. Yhdistyneet Arabiemiraatit aikoo Marsiin vuoden 2020 heinäkuussa. Hope-luotain on ensimmäinen arabi -tai muslimivaltioiden hanke.

Hope-projektin tavoitteena on tutkia syitä Marsin ilmakehän häviämiseen. Tutkimuksen toivotaan tuovan selkoa siihen, millaiset olot maapallon ilmakehässä vallitsivat miljoona vuotta sitten.

Hope-luotaimen on määrä saapua Marsiin vuonna 2021 juhlistamaan Arabiemiraattien 50-vuotispäivää.

Ihminen Marsiin 2030-luvulla?

Kiina tavoittelee miehitetyn avaruusaseman perustamista vuoteen 2022 mennessä. Se tekee yhteistyötä muiden avaruusvaltojen kanssa, mutta on viime vuosina panostanut selvästi myös omaan tutkimusohjelmaansa.

Yhdysvallat puolestaan kaavailee miehitettyä Mars-lentoa 2030-luvulla. Sekä presidentti Barack Obama että Donald Trumpovat olleet virkakautensa aikana valmiita vauhdittamaan ihmisen lähettämistä Marsiin.

Marsluotaimen testausta.
Kiina testasi Mars-luotaintaan Hebein maakunnassa marraskuussa. Kuva: Jin Liwang / AOP

Noin puolet Mars-lennoista epäonnistunut

Ensimmäiset luotaimet lähetti kohti Marsia entinen Neuvostoliitto 1960-luvulla. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan tilaston mukaan ensimmäiset Korabl-lennot kaatuivat teknisiin ongelmiin. Yhdysvaltain Mariner 4 -luotain välitti avaruudesta kuvia Marsista vuonna 1965.

Tilastografiikka
Kuva: Ilkka Kemppinen / Yle

Neuvostoliiton ja sittemmin Venäjän ohjelma on ollut täynnä vastoinkäymisiä. Vain kolme viidestätoista tutkimusluotaimesta on onnistunut tehtävässään. Japanin toistaiseksi ainoa lento, Nozomi kariutui polttoaineongelmiin vuonna 1998.

Marsin lennoissa riittää haasteita, ei vähiten etäisyyden vuoksi. Maasta Marsiin on 458 miljoonan kilometrin matka. Mars on myös ensimmäinen planeetta, jota on Kuun lisäksi päästy tarkemmin tutkimaan.

Sodanjumalan planeetta kiinnostaa taas

Punaisen planeetan huomioarvo kasvoi jälleen vuonna 1996, kun tutkimuksissa kävi ilmi, että planeetta muistuttaa jossain määrin Maata. Tutkijat ovat löytäneet muun muassa jäätikön alta suolavesijärven.

Myös Euroopan avaruusjärjestö ESA on mukana Mars-tutkimuksissa. ESA on lähettänyt Marsiin onnistuneesti yhden lennon.

Yllä olevassa taulukossa kohdalla "muut" tarkoitetaan valtioiden yhteishankkeita, Kiinan ja Venäjän epäonnistunutta yritystä ja ESA:n ja Venäjän osin onnistunutta lentoa.

USA:n laskeutuja antaa uusia tietoja lähiviikkoina

Nasan tutkijat saavat ennenaikaisen joululahjan kenties jo tässä marraskuussa. Yhdysvaltain InSight-laskeutujaa saapui Marsiin lähes vuosi sitten.

InSight-luotaimen ottama kuva Marsista.
InSight-luotaimen ottama kuva Marsista. Liaite otti ensimmäisen selfiensä vuonna 2018. Kuva: JPL-Caltech / NASA

InSight on kerännyt tietoa erityisesti Marsin pinnan alta. Se on mitannut kuivan ja pölyisen planeetan lämpötilaa ja tutkinut Marsin kuoren värähtelyjä laskeutumispaikkansa Elysium Planitian tasangon ympäristöstä. Aiemmat laitteet ovat tutkineet Marsin pintaa.

InSight on lähettänyt dataa myös Marsista. Vajaan kahden vuoden projektin kustannukset ovat noin 719 miljoonaa euroa.

Tutkimuslennon yhtenä tavoitteena on ollut lisätä ihmiskunnan tietämystä maankaltaisten planeettojen synnystä. Marsin aikakirjat avautuvat tieteelle hitaasti, mutta varmasti.

Artikkelia muokattu 15.11.2019 kello 10.00. Poistettu kohta, missä kerrottiin virheellisesti InSight-laskeutujan palaavan Maahan. Marsiin saapunut laskeutuja ei ole palaamassa takaisin.

Lue myös:

China aims for moon and Mars

Nasan Mars-luotain laskeutui onnistuneesti punaisen planeetan pinnalle – Katso ensimmäinen kuva

Marsin sisuksia selvitetään jyväskyläläisellä matematiikalla