Ikkunasta avautuu pala Pärnujokea. Sirkka Linder, 70, istuu nojatuolissa ja imaisee lasista piippua. Silmät sulkeutuvat, ja kasvoille leviää levollinen ilme.
– Vaikka olen käyttänyt kannabista jo vajaat 50 vuotta, se tuntuu aina yhtä ihanalta, Linder sanoo samalla kun savu leijailee ulos huulien raosta.
Sirkka Linder on eläköitynyt äidinkielen opettaja ja filosofian maisteri. Hän on myös kannabiksen viihdekäyttäjä.
Kun Sirkka parikymppisenä kokeili kannabista ensimmäisiä kertoja, hän ajatteli olevansa paratiisissa.
Siitä alkaen kannabis on ollut osa Sirkan elämää, mutta joskus käyttökertojen välillä on ollut pidempiä taukoja.
Nykyään hän käyttää pilveä keskimäärin pari kertaa kuukaudessa.
– Olen samanlainen viihdekäyttäjä, kuin suurin osa suomalaisista on alkoholin viihdekäyttäjiä. Työaikana en olisi voinut kuvitella meneväni töihin pilvessä. Käytän kannabista silloin, kun on aika juhlia, Sirkka sanoo.
Kun Sirkka on kannabiksen vaikutuksen alaisena, musiikki kuulostaa selkeämmältä ja värit kirkastuvat. Toisen ihmisen kosketus tuntuu iholla aistikkaammalta. Asiat alkavat vaikuttaa hauskoilta, ja tekee mieli nauraa hyväntahtoisesti.
Ympäröivä maailma muuttuu muutaman tunnin ajaksi miellyttävämmäksi paikaksi. Vaikka ei maailma tietenkään muutu miksikään, vain Sirkan kokemus siitä.
Kannabiksen keskeinen psykoaktiivinen aine on tetrahydrokannabinolia eli THC. THC vaikuttaa ihmisen keskushermostoon pääosin lamauttavasti. Monet käyttäjät kokevat päihtymisvaiheessa psyykkiset tuntemukset ja oireet Sirkan tavoin miellyttäväksi.
– En ajattele, että olen kiehtovampi ihminen pilvessä, mutta itselläni on silloin mukavampi olla. Koen elämän kauniimpana ja nautittavampana, Linder sanoo.
Kannabiksen säännöllinen käyttö harvinaista
Joka neljäs suomalainen on joskus kokeillut kannabista. Määrä on nelinkertaistunut vuodesta 1992.
Sirkka ei ole ikänsä puolesta tavanomaisin käyttäjä, sillä kannabis on arkipäiväistynyt etenkin nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa. Asiantuntijan mukaan päihdekokeilut liittyvät usein tiettyyn elämänvaiheeseen.
– Vaikka ei olisi itse kokeillut, niin todennäköisesti tuntee jonkun, joka on kokeillut. Kannabis ei ole enää niin vieras ja pelottava asia, sanoo koulutussuunnittelija Karin Rantala Ehkäisevä Päihdetyö Ehyt ry:stä.
Arkipäiväistymiseen on Rantalan mukaan todennäköisesti osaltaan vaikuttanut populaarikulttuuri. Mielikuvat kannabiksesta muuttuvat, kun pilven polttelua kuuluu ja näkyy enemmän varsinkin amerikkalaisissa tv-sarjoissa, elokuvissa ja musiikissa.
Suomessa kannabiksen käyttö on lähinnä kokeilua.
– Kannabista koitetaan yleensä kerran tai pari tai käytetään satunnaisesti, eikä siihen tule mukaan mitään muita huumeita. Säännöllinen ja runsas käyttö on todella paljon harvinaisempaa, Rantala sanoo.
Rantala välttää termiä “kannabiksen käyttäjä”, sillä hän pitää käyttäjä-sanaa ongelmallisena ja leimaavana.
– On outoa, että ihminen määritellään päihteiden käytön kautta. Itse puhun ihmisestä, joka on käyttänyt päihteitä tai kokeillut päihteitä. Valtaosa Suomen aikuisväestöstä on kuitenkin käyttänyt jotain päihdettä, Rantala sanoo.
"Pilvessä oleminen on paljon kokonaisvaltaisempi kokemus kuin humalassa oleminen."
Sirkka Linder
Sirkan tuttavapiirissä harva käyttää kannabista. Tavallisesti illanvietoissa ystävien kanssa muut saattavat ottaa viiniä, kun Sirkka nauttii kannabista.
Sirkka käyttää itsekin alkoholia kohtuullisesti, mutta ei koe sen vaikuttavan häneen mitenkään erityisesti.
– On tietenkin olemassa sellainen hetkellinen nousuhumalan tila, jolloin olen ehkä hieman hilpeämpi kuin tavallisesti. Pilvessä oleminen on kuitenkin paljon miellyttävämpi ja kokonaisvaltaisempi kokemus kuin humalassa oleminen.
Nuorilla suurempi riski haitoille
Kannabiksen käyttö, hallussapito, ostaminen ja myyminen on Suomessa kiellettyä. Näin päätettiin eduskunnan suuressa valiokunnassa vuonna 1971. Äänet huumeiden käytön kriminalisoimisen puolesta ja vastaan menivät tuolloin tasan. Lopulta arpa ratkaisi, että kannabiksen ja muiden huumeiden käyttö on laitonta.
Nyt, lähes 50 vuotta myöhemmin, keskustelu kannabiksen dekriminalisoimisesta käy kuumana. Dekriminalisointi tarkoittaisi, että kannabiksen käyttö, pienten määrien hallussapito ja muutaman kasvin kasvattaminen omaan käyttöön sallittaisiin, eikä niistä tulisi rangaistusta.
Kansalaisaloite kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamisesta keräsi lokakuussa 2019 tarvittavat 50 000 allekirjoitusta ja se etenee eduskuntaan. Pääministeri Antti Rinne on ehtinyt jo linjata, ettei hallitus etene asiassa.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo Ylelle, että tärkeintä ei olisi luopua kannabiksen käytön rangaistavuudesta, vaan tehdä tehokkaampaa päihdepolitiikkaa. Hän on huolissaan etenkin nuorten huumeiden käytöstä ja siitä, että kannabis voisi johtaa kovempiin huumeisiin.
– Tätä näkökulmaa ei saisi tässä keskustelussa unohtaa missään nimessä. Lisäksi huumeiden käyttö näyttäisi siirtyvän yhä nuorempiin ikäluokkiin, eikä ainoastaan suurissa kaupungeissa. Minua huolestuttaa se, miten saisimme tämän trendin kääntymään, Henriksson sanoo.
Ehyt ry:n Karin Rantalan mukaan nuoret ja nuoret aikuiset ovat suurimmassa riskissä kannabiksen käytöstä aiheutuville haitoille. Tiedetään, että kannabiksen säännöllinen ja runsas käyttö vaikuttaa esimerkiksi kognitiivisiin kykyihin ja muistiin.
Sekin tiedetään, että kannabista säännöllisesti käyttävistä noin 10 prosentille kehittyy riippuvuus. Rantala muistuttaa, että käytöstä voi tulla ongelmia jo paljon ennen kuin on kyse riippuvuudesta.
– Minkään päihteen käyttö ei ole täysin riskitöntä. Joillekin voi tulla vakava haitta jo yhdestä kannabiskokeilusta. Toiset taas voivat käyttää kannabista satunnaisesti ilman, että siitä tulee mitään havaittavia haittoja. Toisaalta niitä haittoja voi olla myös itse todella vaikea havaita, Rantala sanoo.
"Nykyisessä järjestelmässä pyritään siihen, että alaikäisille käytön seuraamukset ovat lievempiä."
Karin Rantala, Ehyt ry
– Mitä säännöllisempää ja runsaampaa käyttö on ja mitä nuorempi käyttäjä on kyseessä, sitä suurempi riski on myös haitoille.
Rantala sanoo, että nykytietämyksen ja tilastojen valossa porttiteoria ei päde.
– Porttiteoria ei pidä paikkaansa. Eli ei se toimi niin, että käytät kannabista ja sitten siirryt automaattisesti koviin huumeisiin, Rantala sanoo.
Sen sijaan päihdeongelmien syntyä selittää osaltaan yhteiskunnan eriarvoistuminen, jonka myötä ongelmat ja haasteet kasaantuvat ihmiselle, jotka kärsivät jo valmiiksi huono-osaisuudesta.
– Nuorten ongelmien taustalla on monia syitä. Köyhyys lisääntyy, ja terveyserot kasvavat. Tällöin on myös helpompi ajautua jo nuorena erilaisten päihteiden pariin, Rantala sanoo.
Rangaistavuus voi nostaa kynnystä hakeutua hoitoon
Rantalan mukaan nykyisellä järjestelmällä, eli kannabiksen käytön rangaistavuudella, voi olla syrjäyttävä vaikutus. Rangaistuksen myötä ihmiset saattavat ajautua entistä enemmän yhteiskunnan reunalle, josta on vaikea osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintoihin.
– Käyttörikoksesta kiinni jäämisellä on aina joitakin seurauksia. Pitää ainakin maksaa sakko. Sillä voi olla myös vaikutusta opiskelu- ja työllistymismahdollisuuksiin, mutta näistä vaikutuksista meillä ei loppupeleissä ole selkeää tietoa. Se, että rangaistavuus poistetaan, voi laskea kynnystä hakeutua hoitoon, Rantala sanoo.
Rantalan mukaan on vaikea suoraan ennustaa, vaikuttaisiko rangaistavuuden poistaminen kannabiksen käytön yleisyyteen Suomessa. Nuorten kannabiskokeilut eivät ole lisääntyneet USA:n osavaltioissa, joissa kannabis on laillistettu.
Sen sijaan käyttö on yleistynyt laillistamisen myötä vanhempien ihmisten keskuudessa.
Vaikka kannabis dekriminalisoitaisiin, se olisi silti alaikäisille laitonta, mutta ei enää rangaistavaa.
– Nykyisessäkin järjestelmässä pyritään siihen, että alaikäisille käytön seuraamukset ovat lievempiä, Rantala sanoo.
Poliittisessa tavoiteohjelmassaan Vihreät puoltavat kannabiksen ja muiden laittomien päihteiden rangaistavuuden poistamista. Myös maailman terveysjärjestö WHO ja Suomen THL suosittavat huumeidenkäytön rangaistavuudesta luopumista.
Rantala on sitä mieltä, että jos rangaistavuuden mahdollista syrjäyttävää vaikutusta halutaan vähentää, olisi inhimillisempää, että se koskisi kaikkia, jotka käyttävät huumeita.
– Veikkaan, että syrjäyttävä vaikutus on suurempi ihmisillä, jotka käyttävät niin sanottuja kovempia huumeita, Rantala sanoo.
Arkisista haitoista pitää puhua
Kun Sirkka Linder aloitti kannabiksen käytön 1970-luvun alussa, hän ei tiennyt muuta metodia kuin polttaminen. Nykyään Sirkka käyttää kannabista mieluiten syömällä.
– Syödessä kannabiksen vaikutus tulee viiveen kanssa ja kestää kauemmin. Se on paljon pehmeämpi, Sirkka sanoo.
Koska kannabista syödessä vaikutus alkaa hitaammin, tällöin on paljon vaikeampi arvioida, kuinka paljon annos päihdyttää, Ehkäisevä Päihdetyö Ehyt ry:n asiantuntija Rantala sanoo.
– Varsinkin kokemattomalle käyttäjälle syömällä nautitusta kannabiksesta voi tulla epämiellyttäviä seurauksia, esimerkiksi yllättävän intensiivinen päihtymystila, Rantala sanoo.
Suomessa moni kannabiksen polttaja sekoittaa kannabiksen sekaan tupakkaa. Nikotiinin ja THC:n yhteisvaikutuksesta ei vielä tiedetä paljoa.
– Jos haluaa vähentää polttamisen haittoja, yksi mahdollisuus on jättää tupakka pois, Rantala sanoo.
Kun kannabisvoi porisee Sirkan keittiön liedellä, on aikaa jutella käyttöön liittyvistä riskeistä. Niistä Sirkalla ei tosin ole juuri omakohtaista sanottavaa.
Muutaman kerran hänelle on käynyt niin, että liian suuri polttamalla nautittu kannabisannos on saanut hänet fyysisesti huonovointiseksi ja oksentamaan.
– Se käyttökerta on sitten mennyt hukkaan. Muita negatiivisia sivuvaikutuksia en ole kokenut, Sirkka sanoo.
"Päätin jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että minun kohdallani kannabiksen käyttö ei johda vahvempiin aineisiin."
Sirkka Linder
Kannabispsykoosi ja skitsofrenia ovat moneen kertaan toisteltuja riskejä. Rantalan mukaan kannabiksen käyttö voi altistaa skitsofrenialle, jos siihen on perinnöllinen alttius. Sen puhkeaminen on kuitenkin harvinainen haitta.
Käytöstä aiheutuvista arkisista haitoista olisi tärkeä puhua enemmän.
– Päihtymystila lisää onnettomuusriskiä. Kannabiksen käytöllä voi olla vaikutusta nuoren elämänhallintaan, opiskeluun, työssäkäyntiin. Haitta voi olla sekin, että nuori jää kiinni käytöstä ja tulee riitaa vanhempien kanssa, Rantala sanoo.
Virossa kevytkannabis on laillista
Kannabis on vuosien ajan tuonut lisämaustetta Sirkan elämään, mutta pilvessä oleminen ei ole milloinkaan näytellyt pääosaa. Hän korostaa moneen kertaan olevansa tavallinen ihminen, joka on hoitanut kaikki kansalaisvelvollisuutensa kunnialla.
Sirkalla ei myöskään ole koskaan ollut tarvetta kokeilla kovempia huumeita.
– Päätin jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että minun kohdallani kannabiksen käyttö ei johda vahvempiin aineisiin. Eikä ole johtanut.
Harkittu ja hallittu, vapaa-ajalla tapahtuva kannabiksen käyttö ei ole häirinnyt Sirkan täyspitkää työuraa saati opiskelua. Hän opiskeli aikoinaan kaksi korkeakoulututkintoa Ruotsissa vieraalla kielellä, työn ohessa.
Nykyään Sirkka asuu Viron Pärnussa. Virossa Sirkka voi laillisesti ostaa ja käyttää kevytkannabistuotteita. Kevytkannabiksella tarkoitetaan hamppukasvin kukintoa, joka sisältää vain pienen määrän päihdyttävää THC:tä. Tuotteet saavat kuitenkin sisältää runsaammin CBD:tä, jolla on rentouttava ja rauhoittava vaikutus.
Sirkka aikoo jatkossakin käyttää silloin tällöin kannabista ja nauttia sen tuomasta ihanasta olotilasta.
– Ehkä on olemassa onnellisia ihmisiä tai valaistuksen kokeneita ihmisiä, ja heillä on koko ajan tällainen olo, ilman mitään aineita, Sirkka sanoo.
Korjaus: 18.11.2019 Kello 11.43.
Korjattau lause: "Vihreiden eduskuntaryhmä kannattaa kannabiksen ja muiden laittomien päihteiden dekriminalisointia" muotoon "Poliittisessa tavoiteohjelmassaan Vihreät puoltavat kannabiksen ja muiden laittomien päihteiden rangaistavuuden poistamista."
Korjaus: 27.11.2019 Kello 10:51.
Suuressa valiokunnassa äänestettiin vuonna 1971, eikä 1972, kuten jutussa aiemmin luki. Lisätty tieto, että äänestys koski kannabiksen ja muiden huumeiden käytön rangaistavuutta.
Perjantai-dokkari: 50 vuotta pilvessä nyt katsottavissa Areenassa.
Lue myös:
Tutkimus: Puolet nuorista ei usko, että kannabiksen kokeilussa on riskejä
Lääkettä vai huumetta? Testaa, mikä on asenteesi kannabikseen!