RAMADI, IRAK Lokakuun alussa Irakissa alkaneet mielenosoitukset ovat keskittyneet Bagdadiin ja maan shiiaenemmistön asuinalueille. Länsi-Irakin perinteiset levottomuuspesäkkeet Anbarin maakunnassa ovat pysyneet rauhallisina.
Ramadi ja naapurikaupunki Falluja saattavat niminä herättää synkkiä muistoja sodasta ja tuhosta. Bagdadin länsipuolella sijaitseva sunnienemmistöinen Anbarin maakunta oli pitkään yksi Irakin väkivaltaisimmista alueista.
Täällä Yhdysvaltain joukot kävivät rajuja taisteluja tultuaan Irakiin kaatamaan diktaattori Saddam Hussein vuonna 2003. Terroriverkosto al-Qaida nautti tukea Anbarin maakunnan heimoväestön parissa. Ääriliike Isis valtasi laajoja alueita täällä vuonna 2014.
Taistelutantereesta rauhan tyyssijaksi
Vierailu yli 300 000 asukkaan Ramadissa osoittaa, että ajat ovat muuttuneet. Tulemme illansuussa Ramadiin mielenosoitusten kourissa olevasta Bagdadista. Ramadissa basaari on täynnä väkeä, mutta protestoijia ei näy.
Kaupunki on kulunut ja pölyinen, niin kuin niin monet muutkin irakilaiset kaupungit, mutta täällä korjataan sotimisen tuhoja ja rakennetaan uutta.
Ramadissa kärsitään kuitenkin korruptiosta samalla tavalla kuin muuallakin Irakissa. Kaupungin laidalla tapaamme miehen, joka katselee vahingoittunutta kotiaan.
Hän haluaa kertoa, miten kävi, kun valtiolta piti anoa avustusta kodin kunnostamiseen.
– Menin Bagdadiin ja tapasin virkailijan, joka ilmoitti, että saisin 10 000 000 dinaarin (noin 75 000 euron) avustuksen. Ehtona oli, että palautan puolet rahoista avustuspäätöksiä tekevälle virkamiehelle, mies kertoo suuttuneena.
Hän ei halua kertoa nimeään, koska ”siitä seuraa vain lisää ongelmia”. Nyt mies kunnostaa taloaan verkkaiseen tahtiin omalla kustannuksellaan.
Massiivinen korruptio on yksi syy lokakuun alussa alkaneisiin mielenosoituksiin. Turvallisuusjoukkojen käyttämän väkivallan seurauksena vaatimukset ovat kasvaneet, ja nyt protestoijat haluavat hallituksen eroavan.
Kaduilla mielenosoittajille tukea
Ramadissa on toistaiseksi rauhallista, vaikka kaduilla tapaa nopeasti hallituksen arvostelijoita.
25-vuotiaan Rami Shabibin mielestä ongelma on, että Irakissa ei ole pystytty rakentamaan valtiota, joka palvelisi kansalaisia.
– Korruptoituneet puolueet ovat pyramidin huipulla, mutta ei ole mitään toimivaa valtiota. Toivottavasti kaikki loppuu hyvin ja nuori sukupolvi pääsee valtaan, Shabib miettii.
Hän on opiskellut juridiikkaa paikallisessa yliopistossa, mutta ei ole vielä löytänyt töitä.
Juuri Shabibin kaltaiset toimettomat nuorukaiset aiheuttavat huolta Ramadin kaupungintalolla.
Kaupunginjohtaja Ibrahim al-Awsaj on valtion nimittämä virkamies, mutta myös hän arvostelee avoimesti Bagdadin hallintoa.
Al-Awsa kuitenkin toivoo, että kaupunkilaiset ja ympäröivän Anbarin maakunnan asukkaat pysyisivät rauhallisina.
Kaupunginjohtajan mukaan mieltään osoittavat anbarilaiset leimattaisiin nopeasti ääriliike Isisin kannattajiksi ja sunniseparatisteiksi. Se taas antaisi hallitukselle mahdollisuuden iskeä takaisin
– Lopputulos saattaisi olla sama kuin vuonna 2013, kun Ramadi leimattiin aiheettomasti osaksi Isisiä ja siksi tuhottiin. Uskon, että jos Anbarissa ryhdytään osoittamaan mieltä, hallituksen reaktio saattaa olla säälimätön, al-Awsaj pohtii hyvin vartioidussa kaupungintalossa.
Kaupunginjohtajan mielestä Anbarin sunniväestön laajamittainen osallistuminen vastalauseisiin voisi antaa hallitukselle mahdollisuuden leimata mielenosoitusliikkeen Saddam Husseinin aikaisen Baath-puolueen juoneksi ja jonkinlaiseksi Isisin uudeksi tulemiseksi.
Isisin ja al-Qaida nousu osittain hallituksen syytä
Kaupunginjohtajallaon selitys sille, miksi Isis ja al-Qaida aikoinaan onnistuivat löytämään tukea juuri Anbarin maakunnasta.
– Keskushallitus lietsoi uskonryhmien vastakkainasettelua eikä tehnyt mitään työttömyyden poistamiseksi. Tämä lisäsi uskonryhmien välisiä väkivaltaisuuksia ja ääriajattelua Isisin, al-Qaidan tai vastaavien muodossa, kaupunginjohtaja Ibrahim al-Awsaj miettii.
Hänen mukaansa Ramadin rivakasti etenevä jälleenrakennus osoittaa paikallisille, että ajat ovat muuttuneet ja nyt mennään kohti parempaa.
Isisin taistelijoita tiedetään olevan joissain Ramadin länsipuolella aavikolla, mutta kaupungin kaduilla heitä ei enää pelätä.
– Kaikki Irakin kaupungit hylkäsivät Isisin, ei sillä ole paluuta enää. Voi tulla yksittäisiä iskuja, mutta paluuta vuosien 2014 ja 2015 tapahtumiin ei ole. Jos Isis yrittäisi tulla takaisin, kaikki taistelisivat yhdessä sitä vastaan, Rami Shabib sanoo.
Irakin sunnialueilla Isisin nousua edesauttoi myös pääosin shiiamuslimeista kootut osin hyvin kurittomat turvallisuusjoukot, jotka kohtelivat ihmisiä väkivaltaisesti ja halveksuen.
Kun aiemmin kävin pohjoisirakilaisessa Mosulin kaupungissa jotkut asukkaat kertoivat, että Isisin taistelijat otettiin vastaan melkeinpä vapauttajina. Tosin tunnelma muuttui nopeasti kun Isis-taistelijat paljastivat todellisen luonteensa.
Paikallispoliisi tuo turvaa
Ramadissa turvallisuusjoukkojen hallinta on ratkaistu siten, että kaupungissa partioi vain pääosin paikallisista asukkaista rekrytoidut poliisijoukot. Valvonta on aktiivista ja ulkomaalaiset toimittajat havaitaan nopeasti. Poliisit haluavat tarkistaa, että paperit ovat kunnossa.
Poliisit eivät arkaile hallituksen arvostelemisessa. Bagdadin väkivaltaisuuksista on syytetty Iranin kanssa läheisessä yhteistyössä olevia puolisotilaallisia shiiaryhmiä. Yhden poliisin mielestä Iran on Irakin ikiaikainen vihollinen, eikä ystävyyttä voi kerta kaikkiaan olla. Iran kuvittelee omistavansa Irakin maan shiiaenemmistön kautta, mies tuhahtaa.
Kohta paikalle ilmestyy poliisien esimies, joka ilmoittaa haluavansa tarjota illallisen ulkomaalaisille vieraille.
Tämä on ei ole poikkeuksellista Irakissa. Anbar on heimoalueena tunnettu erityisen vieraanvaraisena seutuna, kunhan käyttäytyy kunnioittavasti paikallisia kohtaan. Siinä ovat välillä epäonnistuneet niin amerikkalaissotilaat kuin Bagdadin hallitsijat.
Sen jälkeen kun Yhdysvallat kaatoi Saddam Husseinin vuonna 2003 Irakiin luotiin järjestelmä, jonka piti perustua uskonnollisten ja etnisten ryhmien tasapainoon. Puolueet keräävät tavallisesti taakseen joko shiia- tai sunnimuslimeja. Kurdeilla on vielä omat poliittiset ryhmänsä Irakin parlamentissa.
Käytännössä jäykkä kiintiöjärjestelmä levisi valtion virkojen jakamiseen uskonnon tai etnisyyden perusteella. Korruptio lähti myös rehottamaan, kun useat maanpaossa ulkomailla eläneet poliitikot palasivat Irakiin ja ottivat vallan.
Monia irakilaisia ärsyttää, että useilla johtavilla päättäjillä on myös jonkun muun maan kansalaisuus.
Shiiat ja sunnit yhdessä hallitusta vastaan
Bagdadin hallitsijoiden kannalta voi olla huolestuttavaa, että pääosin shiiamuslimien riveistä tulevat mielenosoittajat saavat osakseen paljon ymmärrystä sunnien asuttamassa Ramadissa.
Uskonnon käyttö väestön pitämiseksi kurissa ei sittenkään toimi.
– Jos mielenosoitukset tukahdutetaan, tavallinen kansa kärsii entistä enemmän. Lukutaidottomuus on yleistä. Ihmisten terveydestä ei huolehdita. Irakissa on asunnottomia, kadulla eläviä ihmisiä, 29-vuotias opettaja Samar Mundhir miettii.
Hän ei halua tehdä eroa eri väestöryhmien välillä, kaikki irakilaiset ovat samaa kansaa.
– Haluamme vain, että kuljemme käsi kädessä ja että vallanpitäjät ymmärtävät, että meillä on oikeuksia, Mundhir sanoo, ennen kuin hän jatkaa matkaansa Ramadin basaarissa.
Täältä on jo lähtenyt mielenosoittajia Bagdadiin. Ja monet ovat lähtökuopissa, ellei Irakin poliittiseen kriisiin löydy ratkaisua.
Lue lisää:
Bagdadissa jälleen väkivallan päivä – ainakin neljä kuollut ja kymmeniä loukkaantunut
Yle Bagdadin mielenosoituksissa: Irakilaiset haluavat poliitikot vaihtoon – ja vihdoin hyvän elämän