– Jos joskus haluat tätä seuraa auttaa, niin nyt on se hetki.
Hallituksen puheenjohtajana toimineen Matti Perkonojan sanat jäivät Ilkka Paanasen mieleen vuonna 2014. Turun Palloseuran jääkiekkotoiminta oli vähintäänkin alamaissa, todellisuudessa jopa uhattuna.
Perkonojan tehtäväksi oli annettu kasata taustayhtiölle uusi hallitus. Siihen hän pyysi mukaan myös Paanasta ja Mikko Kodisojaa, pelialalla rikastuneita pienomistajia.
– Totesimme, että todennäköisesti meitä harmittaisi loppuelämän, jos emme nyt lähtisi mukaan, Paananen muistelee.
Siihen mennessä kaksikko oli lukeutunut kiekkoseuran pienomistajiin jo vuosikausien ajan. Vuonna 2007 TPS yritti tilkitä talouttaan osakeannilla, josta tieto kantautui myös Paanasen korviin.
– Kaivoin jostain silloisen hallituksen puheenjohtajan sähköpostiosoitteen ja kysyin, mikä olisi aivan pienin sijoitus, jolla pääsisi mukaan. Raavimme kasaan muutaman tuhannen euron summan, jolla saimme jonkin promillen osuuden.
– Tuntui hienolta ajatukselta omistaa osa jääkiekkoseurasta.
"Meidän vastuullamme on saada seura sellaiselle pohjalle, että se kestää myös seuraavat sata vuotta"
Ilkka Paananen
Peliyhtiö Supercell perustettiin vasta muutamaa vuotta myöhemmin. Seuraavat vuodet olivat menestyksekkäitä ja tekivät omistajista Suomen suurituloisimpia.
Samaan aikaan TPS kuitenkin kynti syvällä. Paananen ja Kodisoja näkivät hallituksen sisältä, miten paha tilanne oikeasti oli.
– Taloudellinen tulos oli pitkään pysynyt jotenkin siedettävänä pelaajamyynneillä. Sitten rahat olivat kuitenkin taas lopussa ja tuli uusi osakeanti, Paananen kertoo.
– Siinä kohtaa päätimme lähteä rahoittamaan seuraa kunnolla. Muuten se oli menossa konkurssiin.
Paananen ja Kodisoja ostivat osuuksia TPS:n muilta merkittäviltä omistajilta ja nousivat pääomistajiksi.
"Viime aikoina olemme kaksistaan pitäneet seuraa pystyssä"
Piikkiöläinen Paananen muistaa olleensa kuusivuotias mennessään isänsä mukana ensimmäiseen jääkiekko-otteluunsa. Elettiin 1980-lukua ja TPS oli nousemassa todelliseksi voimanpesäksi.
– 90-luku on jäänyt mieliin todella vahvasti kolmen mestaruuden putkineen. Vuosikymmenen lopussa muutin pääkaupunkiseudulle ja silloinkin TPS oli asia, josta olin aina äärettömän ylpeä, hän sanoo.
Myös Kodisoja kävi ahkerasti seuraamassa TPS:n otteita jo Kupittaan jäähallissa. Parhaiten hän muistaa menestyksekkään jakson, joka alkoi Hannu Jortikan noustessa joukkueen päävalmentajaksi.
Kodisoja tulee yrittäjäperheestä. Isä Kalervo tunnetaan Turussa grilliyrittäjänä, joka teki yhteistyötä myös paikallisen kiekkoseuran kanssa.
– Oli iso juttu nähdä, miten pienessä Turussa tehtiin asioita maailmanluokan tasolla. Se on varmasti vaikuttanut omaankin asenteeseeni ja tavoitteelliseen tekemiseen.
Kaksikko korostaa urheilun, jääkiekon ja varsinkin TPSn merkitystä nuoruudelleen. Juuri se oli avainasia, joka sai heidät sijoittamaan seuraan ensimmäisen kerran jo kolmekymppisinä, vuosia ennen Supercellia.
Sen jälkeen TPS muun muassa voitti yllätysmestaruuden, joka osaltaan vääristi kuvaa seuran todellisesta tolasta. Kultakevättä 2010 seurasivat erityisen ankeat vuodet, joiden aikana TPS:n paikka oli pääsääntöisesti sarjataulukon häntäpäässä.
Samoihin aikoihin taustayhtiö vuoti rahaa. Se herätti huolen tulevasta.
– Tuntui pahalta ajatella, että meille niin tärkeää asiaa ei olisi olemassa enää nuoremmille polville, Paananen sanoo.
Hänen mukaansa muutaman vuoden takainen tilanne ei ollut ainutkertainen. Sen jälkeenkin TPS on käynyt konkurssin partaalla ainakin pari kertaa, mutta pelastunut omistajiensa rahoituksella.
Kun Supercell kertoi vuonna 2016 noin 845 miljoonan euron liikevoitosta, TPS teki yli kahden miljoonan euron tappiot. Kiekkoseuran tapauksessa jälkimmäinen lukema edusti lähes puolta liikevaihdosta.
Viiden viime vuoden aikana seura on jäänyt lähes yhdeksän miljoonan euron edestä miinukselle ja tappiot on kuitattu omistajien lompakosta.
– Meidän vastuullamme on saada seura sellaiselle pohjalle, että se kestää myös seuraavat sata vuotta. Viime aikoina olemme kaksistaan pitäneet seuraa pystyssä. Se ei ole terve tilanne, Paananen toteaa.
Kodisoja vertaa lähtökohtia lähes satavuotiaan seuran elvyttämisessä arvokiinteistöön, joka vaatii kunnostustyötä.
– Tiedettiin, että siihen tarvitaan resursseja ja lähdimme mukaan talkoisiin. Tällaisia kohteita ei haluta hajottaa atomeiksi, koska niillä on niin merkittävä henkilökohtainen arvo. Yleensä näissä projekteissa sitten selviääkin, että remonttia tarvitaan siellä sun täällä vähän enemmänkin, hän kertaa.
– Voi myös tapahtua niin, että kaikki tuulet kääntyvät vastaan ja alkaa negatiivinen kierre. Nyt tämä syksy on ollut sellaista aikaa.
Karmea syksy koetellut
Viimeisten vuosien mainiot runkosarjasijoitukset kohensivat TPS:n ympärillä vallinnutta ilmapiiriä. Nyt virtaus on kuitenkin kääntynyt ja Kodisojan mainitsema syksy oli jopa jonkinlaista syöksykierrettä.
Ensin kannattajien suosikkipelaaja Jonne Virtanen sai kenkää suuren kohun saattelemana. Hän kertoi julkisuudessa kohtelustaan ja antoi koviakin lausuntoja TPS:n toimintaan ja johtamiseen liittyen.
Sen jälkeen alkoi SM-liigakausi ja TPS konttasi tappiosta toiseen. Kun urheilutoimenjohtaja Antero Niittymäki halusi vaihtaa valmentajaa, hallitus asettui poikkiteloin ja Niittymäki erosi tehtävästään. Melkein heti perään seura päätyi sittenkin antamaan Kalle Kaskiselle lähtöpassit ja hankkimaan loppukaudeksi uuden vastuuvalmentajan.
Myllerrys on palauttanut negatiivisen vivahteen seuraa ympäröivään keskusteluun.
"Kehitys on ollut oikeanlaista, mutta nenä ei ole vieläkään vedenpinnan päällä"
Ilkka Paananen
Lokakuun lopussa jopa TPS:n kannattajat järjestivät mielenilmauksen, jolla kyseenalaistettiin seuran johtaminen sekä viestintä ja esitettiin huoli tulevaisuudesta. Vastuuta ja ulostuloa vaadittiin erityisesti pääomistajilta.
Painajaismaisen syksyn myötä tämän kauden urheilulliset tavoitteet romuttuivat ja Turkuhallissa on pelattu häviävää jääkiekkoa vaatimattomien yleisöjen edessä. 11 kotiottelun jälkeen TPS:n yleisökeskiarvo on vaatimaton 4648.
Alamäki on ollut jyrkkä.
– Se on ajanut meidätkin selkä seinää vasten ja miettimään kaikkea uusiksi, Kodisoja avaa.
Tuoreimpana muutoksena TPS nimesi Rauli Uraman seuran uudeksi urheilujohtajaksi. Kokenut valmentaja siirtyy TPS:n palvelukseen Jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtajan paikalta vasta ensi keväänä.
Aiemmin tänä vuonna Paanasen, Kodisojan sekä heidän pitkäaikaisen ystävänsä ja liikekumppaninsa Veli-Pekka Marinin muodostamaa hallitusta vahvistettiin Erkka Westerlundilla. Häneltä toivottiin erityisesti huippu-urheiluosaamista, jota liikemiehiltä uupui.
– Se oli hallituksemme selvä heikkous, Paananen myöntää.
– Nämä ovat palasia, joiden kautta uskomme pääsevämme seuraavaan vaiheeseen. Siihen, missä seura pystyy jaksamaan omilla jaloillaan ilman meidän tukeamme, sanoo Kodisoja.
"Raha ei ratkaise menestystä"
Paananen korostaa suunnan olleen ainakin taloudellisesti oikea nyt noin kolmen vuoden ajan. Jokainen näistä vuosista on ollut tappiollinen, mutta summa on pienentynyt vuosi vuodelta.
Seura on tehnyt viime vuosien aikana merkittäviä investointeja muun muassa kotihallinsa tiloihin, ravintolatoimintaan ja tapahtumatuotantoon.
– Ajattelimme, että ennemmin tai myöhemmin se tulisi kääntämään myös katsojamäärät nousuun, mitä kautta taloudellinen puoli saataisiin nousuun. Nyt on helppo todeta, että ihan niin ei ole käynyt. Kehitys on ollut oikeanlaista, mutta nenä ei ole vieläkään vedenpinnan päällä, Paananen arvioi.
Tänä vuonna Turkuhallin kaikki vuokraustoiminta tapahtumineen siirtyi uudelle yhtiölle, joka operoi HC TPS:n alaisuudessa. Pyrkimyksenä on ollut laajentaa liiketoimintamahdollisuuksia myös jääkiekon ulkopuolelle ja nyt TPS vastaa omien ottelutapahtumiensa lisäksi Turkuhallin jäävuoroista, kokous- ja aitiotiloista sekä muista yleisötapahtumista.
Vuonna 2015 toimitusjohtajana aloittanut Mika Eskola oli tekemässä monenlaista muutosta ja uudistusta, hänen seuraajakseen viime vuonna nimetyn Santtu Jokisen aikana taas on karsittu kuluja ja muun muassa henkilöstöä.
Paananen ja Kodisoja kertovat tasapainotelleensa seuran olemassaolon turvaamisen ja menestyksen mahdollistamisen, sekä toisaalta terveen liiketoiminnan välillä.
Kahtena viime vuonna parivaljakko on miehittänyt Suomen kovatuloisimpien listan kärkipaikat. Paanasen 110 miljoonan ja Kodisojan 98 miljoonan euron tulot vuodelta 2018 tekevät kiekkoseuran pyörittämisestä verrattain pienimuotoista liiketoimintaa.
Pelaajabudjetti on haluttu pitää kohtalaisen korkeana, jotta urheilullisesti pärjäävä seura houkuttelisi yhä yleisöä, mutta loputon rahavirta ei houkuttele.
– Maailmalla ja Suomessa on esimerkkejä siitä, että raha ei ratkaise menestystä. Itse asiassa meidän kokemuksemme yrityselämästä on päinvastainen - liika resurssit ja liika raha saattavat jopa laiskistaa, puntaroi Paananen.
Kaksikko myöntää, että tähän mennessä investoimiaan rahoja he tuskin saavat koskaan takaisin.
– En usko. On kai se mahdollista, jos perspektiivi on tarpeeksi pitkä, mutta emmehän me tässä rahan vuoksi ole, Paananen sanoo.
– Emme edes mieti lyhytjänteisesti, että olisimme tässä nyt ja sitten jossain kohtaa jättäisimme seuran kuin rotat laivan. Uskomme siihen hyvään huomiseen ja haluamme nähdä TPS:n paluun huipulle. Täytyy olla valmis antamaan resursseja silloin, kun niitä vaaditaan, jatkaa Kodisoja.
Lue myös: