Poliisihallitus on julkistanut poliisivalvontaa ja hälytystehtäviä koskevan raportin.
Raportin mukaan poliisi saapui viime vuonna paikalle alle kymmenessä minuutissa 70 prosentissa kiireellisistä hälytystehtävistä.
Erot ovat kuitenkin alueittain suuria. Nopeimmin kiireelliset hälytystehtävät hoidettiin Helsingissä, jossa poliisi saapui paikalle keskimäärin viidessä minuutissa. Kiireellisiä tehtäviä oli Helsingissä 9 200.
Hitaimmin poliisi pääsi paikalle Savukoskella, jossa aika oli keskimäärin 71 minuttia. Siellä kiireellisimpiä hälytystehtäviä oli viime vuonna neljä.
Maaseudun paremmat palvelut vaatisivat lisärahaa
Valtakunnallinen tavoiteaika oli 10 minuuttia. Suomalaisista liki 80 prosenttia asuu alueella, jossa poliisi ylsi tavoitteeseen.
– Odottavan aika on pitkä eikä se lohduta Savukoskella, sanoo raportin tehnyt Oulun poliisilaitoksen apulaispäällikkö Arto Karnaranta.
Viime vuonna 14 kunnassa poliisia piti odottaa yli 40 minuttia kaikkein kiireellisimmissä hälytyksissä.
Kun mukaan lasketaan myös kiireettömämmät hälytykset, oli poliisin toimintavalmiusaika yli 40 minuuttia 56 kunnassa.
Kunnat, joissa on pitkä hälytysaika, vaihtelevat vuosittain. Karnarannan mukaan apu näillekin paikkakunnille tulee, jos on iso hätä, mutta sitä joutuu odottamaan.
– Maaseudulle paremmat palvelut saataisiin 53 miljoonalla eurolla. Tämä on iso raha, käytännössä yhden keskikokoisen poliisilaitoksen vuosibudjetti, sanoo Karnaranta.
Hänen mielestään tavoitteet tulee määritellä uudella tavalla. Hän korostaa, että satsaukset poliisitoimintaan ovat yhteiskunnallisia arvovalintoja.
Poliisiasemien määrä on vähenemässä
Karnarannan arvion mukaan poliisiasemien verkosto vähenee tulevaisuudessa. Pienimmille asemille on vaikea saada poliiseja töihin ja ne ovat kuihtumassa. Tulevaisuudessa "kylmiä poliisiasemia" on nykyistä enemmän.
Poliisiasemien vähenemistä voitaisiin hänen mukaansa korvata osin käyttämällä hyväksi uutta teknologiaa.
– Drooneilla saataisiin kuva- ja ääniyhteys ja voitaisiin saada ensiapua paikalle. Niillä voitaisiin myös varustautua paremmin tehtävän hoitamiseen.
Hälytystehtävistä suurin osa tapahtuu kaupunkialueilla. Partioiden siirtäminen harvaan asutuille alueille, joissa kiireellisiä tehtäviä on vähän, ei Karnarannan mielestä ole todennäköistä.
Kaupungeissa ja taajaan asutuilla alueilla asuu 95 prosenttia suomalaisista. Poliisin hälytystehtävistä 97 prosenttia on näillä alueilla. Maaseutumaisilla alueilla asuu 5 prosenttia ja hälytystehtävien osuus on 3 prosenttia.
Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen sanoo, että sisäministeriö päättää poliisiasemaverkostosta. Osa asemista on tällä hetkellä taukopaikkoina.
– Me emme voi siihen omilla päätöksillä vaikuttaa.
Poliisi ei enää mene aina paikalle
Karnarannan mukaan tapa hoitaa poliisin tehtäviä on muuttunut. Poliisi en mene enää kaikille hälytystehtäväpaikoille yhtä nopeasti kuin aikaisemmin eikä välttämättä lainkaan.
– Tehtävä hoidetaan esimerkiksi antamalla neuvoja puhelimella.
Karnarannan mukaan kenttäjohtajalle on vaikea paikka päättää meneekö partio paikalle vai ei.
Karnarannan mukaan tällaisista tapauksista on tehty vain kaksi kantelua. Näissä tapauksissa poliisin ei todettu toimineen väärin.
Poliisin toimintaympäristö muuttuu koko ajan vaativammaksi, sanoo poliisiylijohtaja Kolehmainen.
– Koko ajan joudutaan priorisoimaan ja asettamaan tehtäviä tärkeysjärjestykseen. Huolta herättää se, että pysytäänkö kansalaisten tarpeita palvelemaan. Mutta tässä tilanteessa ei ole parempaan pystytty.
Kolehmaisen mukaan poliisin toiminta maksaa nykyisin kansalaista kohden 40 senttiä päivässä.
Poliisiylijohtaja: Ei ole tarkoitus pelotella
Poliisien oikeaa määrää on poliisiylijohtaja Kolehmaisen mukaan vaikea sanoa.
Hän muistuttaa, että eduskunnan hallintovaliokunta on arvioinut, että Suomessa tarvittaisiin vähintään 7 850 poliisia. Tämä parantaisi Kolehmaisen mukaan poliisin suorituskykyä huomattavasti.
– Haluaisin turvata poliisin palvelut tasapuolisesti koko valtakunnassa, myös harvaan asutuilla alueilla.
Kolehmaisen mukaan poliisi haluaa antaa kansalaisille selkeän viestin siitä, mihin poliisi pystyy. Tarkoitus ei ole pelotella.
Poliisin toimintavalmiusaikaa jatkossa pohditaan parhaillaan erillisessä työryhmässä. Raportti valmistuu maaliskuussa.
Karnarannan selvitystyön tuloksena syntyi 50 suositusta, miten poliisin toimintaa on kehitettävä ja mitä asioita kehittämistyössä olisi otettava huomioon.
Droonien lisäksi harvaan asutuilla alueilla voitaisiin ottaa käyttöön muutakin teknologiaa, esimerkiksi helikoptereita ja robotteja. Apua voitaisiin saada siirrettävistä poliisiasemista, poliisin palveluautoista, kyläpoliiseista ja osa-aikaisista poliiseista.
Karnarannan mukaan kaikkialle ei kuitenkaan koskaan pystytä takaamaan yhtä nopeaa valmiusaikaa hälytystehtävissä.