Euroopan keskuspankin 25-jäseninen neuvosto tapasi ensimmäistä kertaa ranskalaisen Christine Lagarden johtamana Frankfurtissa torstaina.
Neuvostoon kuuluvat pankin kuusi johtokunnan jäsentä ja 19 jäsenmaan kansallisten pankkien pääjohtajat. Suomea kokouksessa edusti Suomen Pankin Olli Rehn. Neuvosto on euroalueen rahapolitiikan korkein päättävä elin ja määrää muun muassa talletuskoroista.
Neuvosto päätti pitää korot ennallaan. Syyskuussa se laski talletuskoron -0,5 prosenttiin. Myös ohjauskorko pysyy 0,0 prosentissa niin kauan, kunnes "inflaatio kiihtyy selvästi lähemmäksi keskuspankin tavoitetta, vajaata kahta prosenttia", Lagarde sanoi.
Viime aikoina inflaatio eli kuluttajahintojen nousu on pysytellyt selvästi alle prosentissa.
Lagarde perusteli korkopolitiikkaa ensimmäisessä lehdistötilaisuudessaan Frankfurtissa.
– Kasvun hidastumisessa on nähtävissä hienoista tasoittumista, Lagarde sanoi. Hän mainitsi yhtenä syynä tähän jännitteiden heikkenemisen Yhdysvaltain ja Kiinan välisessä kauppasodassa.
Keskuspankki heikentää kuitenkin hieman arviotaan ensi vuoden kasvuksi euroalueella. Kun se vielä syyskuussa ennakoi euroalueen bruttokansantuotteen kasvavan 1,2 prosenttia, nyt kasvua on nähtävissä 1,1 prosenttia.
Myös inflaation eli kuluttajahintojen nousun EKP arvioi kiihtyvän hieman nopeammin kuin aiemmin on ennakoitu.
Mitä Lagardelta odotetaan?
Lagarde alkaa johtaa rahapolitiikkaa vaikeassa tilanteessa. Keinovalikoima on käytännössä käytetty loppuun, kun EKP on kehittänyt tukipaketteja niin valtioille kuin pankeillekin. Uusia ideoita tarvitaan.
Taloudessa eletään epävarmoja aikoja esimerkiksi kauppasotien ja tammikuussa uhkaavan brexitin vaikutusten vuoksi. Samaan aikaan EKP:n neuvosto on poikkeuksellisen erimielinen tavasta, jolla ongelmia pitäisi ratkoa.
Miten Lagarde poikkeaa edeltäjistään?
Lagarde korosti tiedotustilaisuudessa, että jokaisella pääjohtajalla on omat tapansa viestiä. Hän korosti olevansa erilainen kuin edeltäjänsä ja oma itsensä.
– Tiedän, että osa teistä haluaa vertailla, mutta minulla on oma tyylini. Älkää ylitulkitko, Lagarde sanoi.
Hän pyysi yleisöä myös olemaan tekemättä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä hänen eri yhteyksissä pitämistään puheista. Hän aikoo puhua eri yleisöille eri tavoilla.
Toisin kuin edeltäjillään, Lagardella ei ole keskuspankkitaustaa eikä hän ole ekonomisti. Hän on koulutukseltaan juristi.
Lagarde on kuitenkin tehnyt komeaa uraa politiikassa ja kansainvälisessä taloudessa: hän on istunut kuusi vuotta Ranskan hallituksissa ja ollut kahdeksan viime vuotta Maailman valuuttarahaston IMF:n pääjohtajana edeltäjänsä Dominique Strauss-Kahnin jouduttua eroamaan skandaalin saattelemana.
Lagarden poliittisen taustan arvioidaankin tulevan tarpeeseen juuri nyt. Hänen verkostonsa ovat laajat, hän on tottunut välittäjä ja neuvottelija ja hän on vaikuttanut monen kansainvälisen talouskriisin ratkaisuun.
Hän on kertonut aloittavansa uudessa roolissaan tiimityöskentelyllä, jossa on varaa olla myös eri mieltä. Kun päätös on sitten saatu valmiiksi, sen toteuttamiseksi pitää päättäjien toimia yhdessä.
"Kun ajat ovat todella huonot, kutsukaa nainen"
Lagarde on rikkonut useita lasikattoja: hän oli ensimmäinen nainen niin Ranskan valtiovarainministerinä, IMF:n pääjohtajana kuin nyt EKP:n pääjohtajanakin.
Noustessaan IMF:n johtoon Lagarde arvioi Quartz-lehden haastattelussa, että todella vaikeisiin rooleihin tarvitaan naisia.
– Kun tilanne on todella paha, kutsukaa nainen pelastamaan, Lagarde sanoi.
Miehet saattavat pelätä toimia tilanteessa, jossa on käytännössä mahdoton onnistua: he voivat pelätä maineensa menettämistä tai epäonnistumista. Tilanteesta käytetään nimitystä lasijyrkänne (engl. glass cliff).
Heinäkuussa Lagarde arvioi, että naisten pitäisi käyttää lasijyrkänteitä rohkeasti hyödykseen.
– Kun taloustilanne on todella heikko, kun budjetit ovat räjähtäneet käsiin, silloin naisilla on mahdollisuus. Kuten erään afrikkalaisen maan keskuspankkiiri kuvaili minulle: miehet sotivat ja naiset keräilevät palaset.
MustRead-verkkojulkaisu arvioi Sanna Marinin (sd.) nousua Suomen pääministeriksi eräänlaiseksi lasijyrkänne-tilanteeksi.
Miten EKP muuttuu Lagarden johdossa?
Siinä missä Lagarden edeltäjä, italialainen Mario Draghi, suututti saksalaiset koronlaskuilla ja isoilla velkakirjojen osto-ohjelmilla, Lagarden uskotaan pyrkivän rakentamaan siltoja. Euroalueen velkakriisin vuosina hän esimerkiksi muodosti läheisen työyhteyden Saksan tuolloiseen valtiovarainministeriin Wolfgang Schäubleen, joka on tiukka talouskurin kannattaja.
Lagarde on sanonut, että hän ei pidä keskuspankkiirien jaottelusta haukkoihin ja kyyhkyihin sen mukaan, kannattavatko he kovaa talouskuria vai löysempää elvytyslinjaa.
Hän kertoi torstaina pitävänsä enemmän pöllöistä.
– Päämääräni on olla pöllö, siihen yhdistetään viisaus, hän sanoi.
Lagarde haluaa myös arvioida keskuspankin strategiaa uudelleen ja selvityttää rahapolitiikan vaikutuksia esimerkiksi inflaatioon tarkemmin. Samaa on esittänyt Olli Rehn.
Lagarde aikoo tuoda ilmastonmuutoksen vastaiset toimet osaksi EKP:n päätöksentekoa. Kriitikkojen mielestä se altistaisi keskuspankin liiaksi politiikalle, eikä Lagarde enää viime aikojen esiintymisissään ole pitänyt ilmastotoimia yhtä näkyvästi esillä kuin vielä alkukesästä nimityksensä yhteydessä.
– On äärimmäisen tärkeää, että keskuspankki pysyy itsenäisenä, ja että sen itsenäisyyttä kunnioitetaan, Lagarde sanoi torstaina.
Inflaation mittaustapoja pitää Lagarden mielestä katsoa laajemmin ja nykyistä useammasta näkökulmasta. Rahamarkkinoilla ja kotitalouksilla on eri näkemykset kuluttajahintojen kehittymisestä, Lagarde mainitsi esimerkkinä.
Lagarde kertoi olevansa tyytyväinen EU-komission uuteen, sadan miljardin euron Vihreä sopimus -ilmastosuunnitelmaan.
– Pohdimme tapoja, joilla keskuspankki voisi osallistua sen toteutukseen.
Rahapolitiikan selvitystyö alkaa tammikuussa
Ensimmäisessä rahapoliittisessa tiedotustilaisuudessaan Lagarde joutui vastamaan tarkkoihin kysymyksiin strategian uudistamisesta ja sen mahdollisista sivuvaikutuksista talouteen.
– Rahapolitiikan tavoite pysyy ennallaan (hintavakauden turvaaminen), mutta tavat miten siihen päästään, pitää pohtia uudelleen, Lagarde sanoi.
Rahapoliittinen selvitystyö ja strategian uudistaminen aloitetaan tammikuussa.
– Aiomme konsultoida EU-parlamenttia, akateemikkoja ja kansalaisyhteiskunnan edustajia, Lagarde kertoi.
Selvitykselle on juuri nyt sopivan rauhallinen hetki: EKP:lta ei odoteta suuria toimenpiteitä lähikuukausina. Markkina-analyytikot ennustavat pankin pitävän korot ja elvytysohjelmat ennallaan ensi vuonna.
Lagarde on kertonut haluavansa kansantajuistaa pankin viestintää. Keskuspankkien kieli on koukeroista ja vaikeaa.
Ainakin Twitterissä hän sai EKP:ta seuraavilta analyytikoilta kiitosta esiintymisestään tuoreeltaan.