Lääkkeitä on jätetty antamatta, eikä omaisille kerrota asukkaan terveydentilan huononemisesta. Suihkuun ei pääse tarpeeksi usein. Vessaan pääsyä voi joutua odottamaan useita tunteja.
Esimerkiksi näistä vammaisten palveluasumisen epäkohdista on otettu yhteyttä aluehallintovirastoihin, eduskunnan oikeusasiamieheen ja Valviraan. Kantelujen kohteena on Suomen suurin vammaispalveluasumista tarjoava yritys.
Tänä syksynä Validia-asuminen on joutunut Valviran ja aluehallintovirastojen tehovalvonnan kohteeksi. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Valvira ottaa tehovalvontaan pääosin vammaispalveluita tarjoavan yrityksen. Syy valvontaoperaatioon on kanteluiden ja epäkohtailmoitusten suuri määrä ja siitä seurannut epäily asiakasturvallisuuden vaarantumisesta.
Räikeät ongelmat eivät sijoitu tietylle alueelle, vaan niitä on havaittu ympäri Suomen.
Tässä jutussa ääneen pääsevät Validian entiset ja nykyiset asukkaat, henkilökunta ja omaiset. Heidän viestinsä on selvä. Asukkaat joutuvat odottamaan apua yksiköissä pitkään, hoitajilla on jatkuvasti kiire ja hoidossa tapahtuu laiminlyöntejä.
Ylen tietojen mukaan Valvira on neljän viime vuoden aikana antanut Validia-asumiselle huomautuksia tai ohjausta liittyen esimerkiksi pitkiin odotusaikoihin, siivouksen laatuun ja omavalvontasuunnitelman puutteellisuuteen.
Yle sai haltuunsa myös omaisten ja Validian johdon välillä käytyjä sähköpostikeskusteluja, joista selviää, että epäkohdat ovat olleet Validian johdon tiedossa jo vuosia.
Kysyimme johdolta: miten tähän pisteeseen on päädytty, eikä ongelmiin ole tartuttu?
Henkilökunnan kiire saneli aikataulun
Ongelmat kiteytyvät kaikkien haastateltavien mukaan kiireeseen ja henkilökunnan puutteeseen.
Validian tilanne on noussut tapetille rytinällä. Ongelmista ja niistä seuranneesta tehovalvonnasta ovat marras-joulukuun aikana uutisoineet esimerkiksi Helsingin Sanomat, Suomen Kuvalehti (vain tilaajille) ja MTV.
Validian toimitusjohtaja on aiemmin sanonut, ettei työntekijämitoitus ole aiheuttanut hänen näkemyksensä mukaan vaaratilanteita.
Asukkaiden kokemus on toinen.
Kerran hoitajan kiire oli koitua Tuomas Honkosen, 40, kohtaloksi.
Tuomas ja hänen vaimonsa Pauliina Honkonen, 29, ovat Validian entisiä asukkaita, eikä kumpaakaan saisi enää takaisin kyseisiin yksiköihin.
Pariskunta muutti Jyväskylästä Oulaisiin vuosi sitten syksyllä.
Tuomaksella on synnynnäinen nivelten jäykistymä eli AMC, Pauliinalla CP-vamma. Molemmat ovat pyörätuolissa ja tarvitsevat siksi paljon apua päivittäisissä toimissaan.
Aiemmin he asuivat Validia-asumisyksiköissä Jyväskylässä, Tuomas kuusi vuotta ja Pauliina neljä kuukautta. Avustajien kiire määritti heidän päivittäistä elämäänsä.
– Oma päivä piti aikatauluttaa sen mukaan, milloin arveli hoitajilla olevan aikaa. Monta kertaa joku sanoi olevansa sijaisen sijaisen sijainen, Pauliina kertoo.
Sijaisia oli Pauliinan kokemuksen mukaan paljon siksi, että työ oli niin kiireistä ja rankkaa, että vakituiset työntekijät väsyivät ja joutuivat sairaslomalle.
Tuomas pääsi asumisyksikössään kerran viikossa saunaan. Rentouttavaksi tarkoitettua hetkeä varjosti usein hoitajien kiire. Kerran saunottaja sai puhelun toiselta apua tarvitsevalta asukkaalta.
Tuomaksen mukaan hoitaja kysyi, pärjäisikö tämä saunassa hetken, jos hän kävisi nopeasti katsomassa, millaista apua toinen asukas kaipaa. Tuomas sanoi pärjäävänsä, jos hoitaja ei viivy kauan. Aikaa kuitenkin kului, eikä hoitajaa kuulunut takaisin. Tuomas alkoi tuskastua.
– Lopulta minulla oli niin kuuma, että ajattelin, että kuolen tänne saunaan.
Tuomas sai omin voimin laskettua paineilmalla toimivan lauteen ala-asentoon ja ryhtyi pudottautumaan lauteelta lattialle.
– Yritin monta kertaa. Viimeisellä kerralla totesin, että kävi miten kävi, minun on tultava täältä alas.
Tuomas kertoo päässeensä jalat edellä lattialle ja raahautuneensa käsivoimin suihkuun.
Läheltä piti -tilanne on jäänyt elävästi miehen mieleen.
Toimitusjohtaja: “Hoitajilla oikeus kiireen kokemukseen”
Miksi henkilökuntaa on niin vähän, että kiire näkyy ja tuntuu asukkaille saakka luoden turvattomuutta? Validia-asumisen toimitusjohtaja Päivi Harmaakorven mukaan ongelmia on henkilöstön sitoutumisessa ja siinä, ettei sairauspoissaoloja saada paikattua.
Kaksi Validialla työskennellyttä lähihoitajaa totesi MTV:lle nimettömänä, että hoitajapula on itse aiheutettua ja johtuu huonoista työolosuhteista. Hoitajien mukaan hoitohenkilökunnan määrää on vähennetty tietoisesti jo vuosia.
Harmaakorpi sanoo Ylelle, että jokaisella työntekijällä on oikeus omaan mielipiteeseensä. Hänen mielestään kiire – tai kiireen kokemus, kuten hän itse asian ilmaisee – syntyy erityisesti niissä tilanteissa, joissa äkillisiä sairauspoissaoloja ei ole saatu yrityksistä huolimatta sijaisvoimin paikattua.
– Kun hetkittäin on työntekijävajetta, tuntu kiireestä on varmaan todella kuormittava. Ymmärrän sen hyvin, ja siihen kokemukseen heillä on varmasti oikeus, Harmaakorpi sanoo.
Yle sai haltuunsa muistion tarkastuskäynnistä, jonka Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto teki viime elokuussa Jyväskylässä sijaitsevaan asumisyksikköön.
28.8.2019 tehdyssä yllätystarkastuksessa katsottiin läpi kuluneen kesän toteutuneet työvuorot. Kesän aikana työntekijävajetta oli ollut runsaasti.
Kahden kuukauden tarkastelujaksolla yhden työntekijän vaje on ollut yhteensä 25 päivänä joko ilta- tai aamuvuorossa ja kahden työntekijän vaje kuutena päivänä.
Liian vähällä henkilökunnalla oli siis menty puolet kesästä. Tämän lisäksi tuplavuoroja oli tehty muistion mukaan “jonkin verran”.
Tämänkaltaiset tilanteet pyritään Harmaakorven mukaan jatkossa kaikin keinoin ehkäisemään. Johdon työntekijöiltä saamassa palautteessa korostuvat työn henkinen ja fyysinen kuormittavuus.
– On olennaista, että saisimme pysyvästi työvoiman saatavuuden hallintaan, ja että sairaspoissaolot pystyttäisiin vuokratyövoiman tai keikkatöiden avulla hyvin paikkaamaan. Silloin työ olisi tasaisemmin kuormittavaa, ja siinä tulisi hallinnan tunne.
Viime keväänä Valvira antoi Turun Validia-talolle muistutuksen siitä, että yksikössä on ollut runsaasti pitkällä aikavälillä asiakkaan palveluun liittyviä odotusaikoja.
Validia laskee hoitajamitoitukseen myös vapaalla olevat
Harmaakorpi vahvistaa tiedon, että useissa Validian yksiköissä yövuorossa on normaalistikin vain yksi työntekijä. Useat Ylen haastattelemat tahot ovat kertoneet yksiköissä olevan öisinkin kiire.
Yöhoitajan täytyy kääntää osaa asukkaista parin tunnin välein yksin, ja osa käännettävistä saattaa painaa yli 100 kiloa. Lisäksi yön aikana tarvitaan usein wc-apua, ja yllättäviä tilanteita voi tulla vastaan.
Silloin ei ole kysymys äkillisen poissaolon aiheuttamasta työntekijävajeesta.
Harmaakorpi sanoo, että on ikävää, että hoitajilla on silloin “kiireen kokemus”.
– Yksikössä on tietty mitoitus. Jos yövuoroon lisätään hoitajia, sama määrä hoitajia pitäisi ottaa aamu- tai iltavuorosta pois. Pyrimme tässä taloudellisessa tilanteessa mahdollisimman tarkasti siihen, ettei kunnan ja viranomaisen kanssa määritelty minimimitoitus ylity eikä alitu.
Valviran ylitarkastaja Sari Vuorilampi sanoo, ettei Valvira käytä samaa laskentakaavaa kuin Validia.
– Esimerkiksi 20 henkilön asumisyksikössä 0,5 henkilöstömitoitus tarkoittaa sitä, että siellä täytyy olla käytettävissä kymmentä hoitajaa vastaava työpanos välittömään hoitotyöhön.
Vuorilampi ei kuitenkaan anna suoraa vastausta siihen, onko Validian laskentatapa Valviran linjan vastainen. Kysymme sosiaali- ja terveysministeriön kantaa mitoituksen laskemiseen.
– Vammaispalveluasumisen hoitajamitoituksesta ei ole määritelty laskentatapaa laissa tai laatusuosituksissa. Sen takia eri toimijat voivat laskea sen eri tavalla, sanoo neuvotteleva virkamies Anne-Mari Raassina sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Raassina muistelee, että vammaispalveluihin viimeisin laatusuositus on laadittu 2000-luvun alussa.
– Se on kuitenkin niin vanha, ettei se varmasti ole päivittäisessä käytössä, eikä siinä linjattu mitään hoitajamitoitukseen liittyen.
Hoitajamitoituksen valvonta perustuu Raassinan mukaan Valviran harkintaan siitä, onko hoitajia tarpeeksi suhteessa asiakkaiden palveluntarpeeseen.
Valviran Sari Vuorilammen mukaan valvonnassa kiinnitetään huomiota hoitohenkilökunnan tasaiseen jakautumiseen eri vuoroihin.
– Palveluntuottajan vastuulla on ryhtyä omavalvonnallisiin toimenpiteisiin, jos hoitajamitoitus ei ole riittävä asiakkaiden palveluntarpeeseen nähden ja tarvittaessa olla yhteydessä kuntaan, Vuorilampi sanoo.
Terveydentilan muutoksista ei kerrottu
Asukkaiden ja omaisten näkökulmasta yhteydenotto olisi tullut tehdä jo aikapäiviä sitten.
Jyväskyläläisen Päivi Varakkaan aikuinen tytär on asunut kahdeksan vuotta yhdessä Jyväskylän Validia-taloista. Hänellä on harvinainen epilepsia ja hän on pyörätuolissa.
Tytär tarvitsee apua esimerkiksi vessassa käymiseen, peseytymiseen, ruoanlaittoon ja syömiseen. Hänellä on säännöllinen lääkitys, ja hänen palvelusuunnitelmaansa on kirjattu terveydentilan seuranta.
Ongelmia ja vaaratilanteita on tullut Varakkaan mukaan eteen jatkuvasti. Pitkään jatkuneesta kamppailusta ovat muistona valtavat mappipinot, joihin on koottu palvelusuunnitelmia (THL), palvelusitoumuksia, tukuittain tulostettuja sähköposteja, kanteluita aluehallintovirastoon ja eduskunta-asiamiehelle. Papereita silmäillessa vastaan tulee tekstinpätkiä, kuten:
“Dokumenttini on siitä lähtien, kun tyttäreni meni asumisvalmennusjaksolle Validiaan keväällä 2011. Toimintaa olen seurannut kauhulla. Ohessa tapahtumat järjestyksessä.”
“Ruoan ja nesteen saamista eikä terveydentilaa seurattu.”
“Tyttäreni soitti minulle aamulla 9.28 ja oli aivan väsynyt. Halusi nukkumaan ja oli pyytänyt siirtymiseen apua. Kukaan ei ollut tullut.“
Monet esimerkit ovat aivan viime kuukausilta.
Syyskuussa tyttärensä luona kyläillessään Varakas huomasi tämän voivan aiempaa huonommin. Tytär oli väsynyt ja pahantuulinen.
– Hän oli kuin sumussa, eikä lainkaan oma itsensä. Henkilökunta kertoi, ettei tyttäreni ole nukkunut moneen yöhön, ja häneltä oli jäänyt useita lääkkeitä saamatta, Varakas kertoo.
Vaikka tyttären voinnissa oli tapahtunut selkeitä muutoksia, häntä ei ollut toimitettu lääkärin vastaanotolle. Muutoksista hänen terveydentilassaan ei myöskään ollut ilmoitettu Varakkaalle, vaikka niin oli sovittu.
Varakas laittoi asiasta palautetta yksikön johdolle, jonka seurauksena selvisi, että ongelmat lääkkeiden ottamisessa olivat päivittäisiä. Päällikkö toivoi tilanteeseen toimintaohjeita.
Jyväskylän Validia-talon päällikkö ei kommentoi yksittäistä tapausta, vaan siirtää vastausvastuun Harmaakorvelle.
Harmaakorven mukaan hoitaviin tahoihin ollaan yhteydessä aina tarvittaessa, jos asiakkaan tai hänen omaisensa kanssa näin on sovittu toimittavan.
Kuluneen syksyn aikana Varakkaan tytär on joutunut myös siirtymään itse yöllä vessaan, koska ei ole saanut apua ajoissa soittamalla. Tyttären hitaan puheen vuoksi yhteiseksi toimintatavaksi oli sovittu, että hoitaja esittää puhelimessa selkeän kysymyksen.
Asiaa selvitettiin myöhemmin sähköpostilla. Yksikön päällikkö vetosi siihen, ettei yövuorossa olevalla hoitajalla ole aikaa käydä puhelimessa pitkiä keskusteluja:
“Kuten olen jo aiemmin todennut, yökkö ei välttämättä ryhdy pitkiin keskusteluihin ja kyselyihin yöllä ollessaan toisen asukkaan luona. Oletan että työntekijä on todennut lyhyesti tulevansa heti kun pääsee, hän ei olisi edellä mainittuja odotusaikoja nopeammin ehtinyt paikalle vaikka olisi tiennyt kysymyksessä olevan WC-käynnin. On valitettavaa jos tytär ei ole malttanut odottaa apua paikalle, tällöin hän on itse ottanut myös riskin siirtyessään itsenäisesti vessaan.”
Yksikön päällikkö tai toimitusjohtaja Päivi Harmaakorpi eivät kommentoineet tilannetta.
Varakas on ajanut tyttärensä oikeuksia, mutta samalla myös muiden asukkaiden asioita jo vuosia.
– Olen huolissani myös avustajien jaksamisesta sekä yleisestä tilanteesta. Suurin osa avustajista on todella mukavia, mutta he eivät voi puuttua vallitsevaan tilanteeseen mitenkään, Varakas sanoo.
Yle sai haltuunsa palveluasumisen vertaisarviointeja tekevän Aspan palautteen yhdestä Jyväskylässä sijaitsevasta Validian asumisyksiköstä. Viime vuonna kirjatussa palautteessa todetaan, että suurin osa asukkaista koki, että apua joutuu odottamaan melko usein tai jatkuvasti jopa useita tunteja. Odottaminen korostui etenkin aamuisin.
Suurin osa asukkaista myös koki, ettei työntekijöillä ole tarpeeksi aikaa esimerkiksi asukkaiden kanssa puhumiseen.
Yhtiöittäminen oli käännekohta huonompaan
Palvelutalo on jokaiselle sen asukkaalle muutakin kuin asunto. Se on koti – ja siksi pois muuttaminen ei ole aina yksinkertainen ratkaisu.
Sirpa Kemppinen, 56, ehti asua Validian yksikössä Lahdessa lähes 30 vuotta, ennen kuin muutti pois vuonna 2012. Kemppisellä on synnynnäinen nivelten jäykistymä eli AMC, jonka vuoksi hän tarvitsee apua esimerkiksi pukeutumisessa, peseytymisessä, kauppa-asioissa ja ruoanlaitossa.
Kolmen vuosikymmenen aikana Kemppinen kertoo nähneensä asumisyksikön toiminnassa muutoksen, joka alkoi Invalidiliiton yhtiöittäessä asumispalvelunsa vuonna 2006.
Henkilöstöä vähennettiin (MTV), ja aiemmin yksikössä vallinnut yhteisöllisyyden tunne katosi Kemppisen mukaan asukkaiden ja henkilökunnan väliltä.
– Sijaisten määrä lisääntyi selvästi. Jossain vaiheessa asunnossani oli joka aamu uusi ihminen, jolle jouduin neuvomaan samat asiat. Apua ei saanut tarpeeksi ja sitä piti odottaa pitkään. Myös siivouksen laatu huononi, kun se alettiin ostaa talon ulkopuolelta.
Kemppinen kertoo olleensa useita kertoja yhteydessä asianajajaan, kunnan sosiaalityöntekijöihin, sosiaaliasiamieheen ja Invalidiliittoon.
Validia-asumisessa ilmenneitä ongelmia ja epäkohtia on myös uutisoitu vuosien varrella esimerkiksi Jyväskylässä (Keskisuomalainen), Turussa (Turun Sanomat), Rovaniemellä (Lapin Kansa) ja Kokkolassa (Ilta-Sanomat).
Vuonna 2014 MTV:n Validiaa käsittelevässä 45 minuuttia -ohjelmassa Invalidiliiton silloinen toimitusjohtaja Marja Pihnala totesi, että kiristyvä talous pakottaa kiristämään myös palveluja.
Kysyimme Päivi Harmaakorvelta, onko tilanne edelleen sama; vieläkö palveluita täytyy kiristää.
– Viimeaikaisten kilpailutusten myötä tilanne on muuttunut vielä selkeästi haasteellisemmaksi verrattuna vuoteen 2014. Silloin ei voitu kuvitellakaan, kuinka paljon sen hetkisestä tilanteesta voikaan vielä kiristää.
“Ongelma ratkeasi, jos hoitajia palkattaisiin tarpeeksi”
Harmaakorven mukaan hoitajamitoitusta joudutaan edelleen pohtimaan yksikön arjessa.
Jos maksaja, eli kunta, toteaa yksikön asiakaskunnan tarvitsevan enemmän apua kuin mitoitus määrittää, hoitajien määrä nostetaan Harmaakorven mukaan asiakastarpeen tasolle.
Hän ei halua niellä väitettä siitä, että hoitajapula olisi yksin Validian itsensä aiheuttama ongelma.
– Uskon, että toisetkin suuret toimijat joutuvat haastamaan itseään siinä, miten saada riittävä määrä osaavaa ja asenteeltaan oikeanlaista henkilökuntaa.
Jyväskylässä Validialla työskennelleen hoitajan mielestä ongelmaan olisi helppo ratkaisu.
– Jos henkilökuntaa olisi sen verran, että työn pystyy tekemään hyvin, osaavaa ja motivoitunutta henkilökuntaa kyllä riittäisi, hän toteaa.
Hoitaja esiintyy jutussa nimettömänä, koska pelkää työnsä puolesta.
Jo kymmenen vuotta sitten hänen työskennellessään Validialla hoitovirheitä sattui usein, eikä aikaa ollut mihinkään muuhun kuin pakolliseen.
Harmaakorpi toteaa, että jos henkilökuntaa lisättäisiin systemaattisesti jokaisessa Validian yksikössä, Validia menettäisi kilpailukykynsä markkinoilla täysin.
Eikö se käytännössä tarkoita sitä, että jos vammaiset saisivat tarvitsemansa määrän palvelua, se tulisi liian kalliiksi?
– Niin, se oikeastaan lähtee siitä, onko asiakkaallamme ja kunnalla sama käsitys hoivan tarpeesta. Minusta tämä on laajempi yhteiskunnallinen keskustelu siitä, mihin resursseja voidaan ohjata, Harmaakorpi sanoo.
Ylen haastattelemalla hoitajalla on myös itsellään vammainen lapsi. Hän kertoo Validialta lähtiessään päättäneensä, ettei koskaan laita lastaan asumaan Validian yksikköön.
Ellei hoitajia olla valmiita palkkaamaan lisää, myöskään Päivi Varakas ei usko, että tilanne Validialla paranee.
– Suurin ongelma on aina ollut se, ettei apua saa tarpeeksi. Jos sinne ei olla valmiita lisäämään henkilökuntaa, en näe mitään mahdollisuutta, että ongelmat ratkeaisivat.
Osallistu keskusteluun vammaispalveluihin liittyen kello 8-12.