KÖÖPENHAMINA. Kun Rei Mansan olkapäät menevät sijoiltaan, hän naksauttaa ne tottuneesti paikoilleen. Hänen ei ole tarvinnut käydä kertaakaan ensiavussa vaivan takia. Pahin tapaus oli, kun kylkiluu lipsahti pois paikaltaan.
– Vedin sen itse takaisin. Mutta se sattui helvetisti. En voi suositella, Mansa sanoo kotonaan Kööpenhaminan lähellä.
38-vuotias Mansa sairastaa Ehlers-Danlosin syndroomaa. Kyseessä on harvinainen perinnöllinen kudossairaus, jolle on ominaista sidekudoksen rakennevika ja hauraus eri kudoksissa.
Tauti aiheuttaa esimerkiksi nivelten yliliikkuvuutta ja löystymistä, kipua ja lihasten väsymystä.
– Juuri mikään ei auta tähän tautiin. Sitä on erittäin vaikea hoitaa kipujen takia. Joitakin ihmisiä hoidetaan opioideilla, mutta niillä on paljon sivuvaikutuksia, eivätkä ne toimi kroonisesta kivusta kärsivillä potilailla.
Mansan mukaan ainakin yksi aine kuitenkin auttaa hänen oireisiinsa. Se on lääkekannabis, jota hän on käyttänyt vajaan kolmen vuoden ajan. Aluksi lääkäri määräsi hänelle ei-päihdyttävää kannabidioli- eli CBD-uutetta.
– Se ei ole psykoaktiivista, joten se ei vaikuta päähäni. Se vain poistaa lihaskouristukset, vihlonnan ja nivelkivut. Tai ainakin se vähentää niitä.
Tanska aloitti vuoden 2018 alussa nelivuotisen pilottiohjelman, jonka aikana lääkärit saavat määrätä harkintansa mukaan potilaille lääkekannabista monenlaisiin vaivoihin.
Pilotin myötä potilaiden saataville tuli lääkekannabiksen kukintoa ja vahvempia THC-pitoisia kannabisöljyjä. THC eli tetrahydrokannabinoli on kannabiksen päihdyttävä ainesosa, jolla on kipua lievittäviä ominaisuuksia.
Lääkäri kirjoitti pian Mansalle reseptin, jolla hän sai myös THC-pitoista kukintoa.
– Käytän kukkaa hyvin pieninä annoksina. Se vahvistaa CBD-öljyn vaikutusta. Otan kukkaa iltaisin, jotta nukkuisin paremmin, Mansa kertoo.
Rei Mansa on ammatiltaan laboratorioteknikko. Hän kertoo, että työskentely olisi hankalaa ilman lääkekannabista, koska silloin hän kärsisi lihasten nykimisestä ja vapinasta.
– Se on todella ärsyttävää. Laboratoriotyössä on erittäin tärkeää, että käteni ovat vakaat.
Kannabislääkityksen avulla Mansa on pystynyt kuntoilemaan päivittäin. Se on vahvistanut hänen lihaksiaan, joten olkapäätkin pysyvät nyt paremmin sijoillaan.
Reseptejä, tutkimusta ja viljelyä
Kööpenhaminan trendikkäässä ja monikulttuurisessa Nørrebron kaupunginosassa pitää päämajaansa Cannabis Danmark -järjestö. Se pyrkii edistämään kannabiksen lääkekäyttöä ja tutkimusta Tanskassa.
Järjestön johtaja Rikke Jakobsen kiinnostui kannabiksen lääkekäytöstä, kun hänen isänsä sairasti eturauhassyöpää. Jakobsen hankki isälleen kannabista lääkkeeksi laittomilta markkinoilta.
– Ymmärsin, että meitä pidettiin rikollisina emmekä tienneet, mitä laittomat tuotteet sisälsivät. Sitten aloin lobbaamaan lääkekannabisohjelman puolesta, Jakobsen kertoo.
Tanskan lääkekannabispilotti sisältää useita elementtejä. Ohjelman myötä lääkärit saavat kirjoittaa potilaille lääkekannabisreseptejä ja hankkeen aikana tehdään kannabikseen liittyvää tutkimusta.
Tanskan lääkevirasto suosittelee, että kannabista voi määrätä hoitamaan hermovauriokipua, ms-taudin ja selkäydinvammojen oireita sekä syöpähoitojen aiheuttamaa pahoinvointia. Lääkäreillä on oikeus myöntää lääkekannabista myös muiden tautien hoitoon.
Lisäksi Tanska on myöntänyt yrityksille lupia viljellä lääkekannabista kotimaan markkinoille sekä vientiin ulkomaille. Tanskalaiset lääkekannabistuotteet eivät ole kuitenkaan vielä saaneet myyntilupia, joten kaikki kukka on toistaiseksi peräisin hollantilaiselta Bedrocan-yhtiöltä.
Jakobsenin mukaan Tanska korvaa potilaille lääkekannabiksesta aiheutuvia kustannuksia 10 000 kruunun eli runsaan 1 300 euron arvosta vuodessa. Useimmille potilaille korvaus riittää vain muutamaksi kuukaudeksi.
Suuri osa lääkäreistä vastustaa pilottiohjelmaa
Tanskan lääkäriliitto on vastustanut lääkekannabishanketta alusta saakka. Järjestöön kuuluu yli 30 000 lääkäriä. Liitto pitää lääkekannabiksen sallimista poliittisena päätöksenä, joka ei perustu tieteeseen.
Lääkäriliiton puheenjohtaja Andreas Rudkjøbing sanoo, että tieteelliset todisteet eivät puolla lääkekannabiksen sallimista hoitomuodoksi Tanskan lääkeviraston nimeämiin sairauksiin.
– Suurin lääkekannabikseen liittyvä ongelma on, että meillä ei ole riittävästi tietoa kannabiksen vaikutuksista ja siitä, mitkä potilasryhmät voisivat oikeasti hyötyä kannabiksesta, Rudkjøbing sanoo.
– Emme tiedä riittävästi sivuvaikutuksista, pitkäaikaiskäytön vaikutuksista ja kannabiksen vuorovaikutuksesta muiden lääkkeiden kanssa. Lääkekannabikseen liitttyy paljon vastaamattomia kysymyksiä, hän jatkaa.
Rudkjøbing toteaa, että kannabis saattaa tarjota tehokkaita hoitomuotoja, mutta sen todentaminen vaatii kliinisiä tutkimuksia.
Rikke Jakobsen kertoo, että Tanskassa on tällä hetkellä käynnissä parikymmentä lääkekannabikseen liittyvää tutkimusta. Niistä viisi on korkeatasoisia kliinisiä tutkimuksia.
Eri tutkimushankkeissa selvitetään yksittäisten kannabinoidien kuten CBD:n ja THC:n vaikutuksia esimerkiksi neuropaattisen kivun, ms-taudin ja niveltulehduksen hoidossa.
– Odotamme, että tanskalaiset lääkekannabiksen tuottajat tuovat tuotteensa markkinoille, jotta tutkimusta voidaan tehdä koko kukinnolla ja sen komponenteilla, Jakobsen sanoo.
Joissakin tutkimuksissa on saatu alustavia tuloksia, joiden mukaan koko kukan sisältämät eri yhdisteet tuottaisivat yhdessä parempia lääkinnällisiä vaikutuksia kuin yksittäiset kannabinoidit.
Tuhansien kiistanalaisten reseptien kirjoittaja
Kööpenhaminan keskustassa sijaitsevan kipuklinikka Clinic Horstedin kullanvärisessä kyltissä komeilee hampunlehti.
Lääkäriaseman odotushuoneessa istuu joukko hiljaista väkeä. Sivukäytävän sohvalla makaa huonovointiselta vaikuttava naispotilas.
Anestesiologian erikoislääkäri Tina Horsted saapuu kurjasta säästä huolimatta töihin polkupyörällä. Hän on toinen klinikan omistajista ja Tanskan tunnetuin lääkekannabishoitoihin perehtynyt lääkäri.
Shiva-jumalan kuva on kiinnitetty Horstedin työhuoneen seinälle. Hindumytologiassa kannabis yhdistetään Shivaan. Huoneessa on koristeena myös muita itämaihin ja kannabikseen liittyviä esineitä.
– Eräs intialaistaustainen potilas antoi Shivan kuvan minulle, Horsted sanoo.
Horsted kertoo kirjoittaneensa lääkekannabisreseptin yli 3 000 potilaalle. Se on valtaosa kaikista Tanskassa myönnetyistä resepteistä.
Tyypillinen lääkekannabista käyttävä potilas on 50–80 -vuotias nainen, joka kärsii selkäkivuista tai fibromyalgiasta. He edustavat 70 prosenttia Clinic Horstedin potilaista.
Lisäksi Horsted määrää lääkekannabista muun muassa syöpää tai MS-tautia sairastaville. Myös Ehlers-Danlosin syndroomaa sairastava Rei Mansa on Horstedin potilas.
Monia potilaista on aiemmin hoidettu opioideilla, masennuslääkkeillä tai kouristuksia vähentävillä lääkkeillä. Jotkut ovat hankkineet kannabista pimeiltä markkinoilta.
Horsted toteaa, että poliitikkojen ja lääkäreiden pitäisi nähdä kannabiksen vastaisen propagandan läpi ja ymmärtää, että lääkekannabis auttaa monia potilaita.
– Kannabiksella on vain vähän sivuvaikutuksia verrattuna tavallisiin lääkkeisiin, joita käytämme kipujen hoidossa. Monet potilaistamme kokevat, että se ei pelkästään auta kipuun, vaan myös parantaa elämänlaatua, Horsted sanoo.
Potilaat ovat paremmalla tuulella, nukkuvat paremmin, pystyvät kuntoilemaan ja työskentelemään pitempään sekä olemaan sosiaalisempia perheensä parissa, Horsted listaa lääkekannabiksen hyötyjä.
Skandaali ajoi potilaita laittomille markkinoille
Anestesiologian erikoislääkäri Tina Horstedin mukaan viime kuukausina suuri ongelma on ollut se, että THC-pitoiset kannabisöljyt vedettiin heinäkuussa pois Tanskan apteekeista.
Syynä tähän oli se, että tuotteita valmistanut CannTrust-yhtiö oli viljellyt lääkekannabista luvattomissa kasvihuoneissa Kanadassa.
– Kun menetimme CannTrustin kolme öljytuotetta, monet potilaat katosivat laittomille markkinoille, koska emme pysty tarjoamaan heille hyvää lääkekannabista.
Horstedin mukaan öljy- ja kapselimuotoiset kannabislääkkeet sopivat monille potilaille kukintoa paremmin, koska niitä on helpompi annostella. Lisäksi kukinnon hyörystäminen vaporisaattorilla voi olla hankalaa joillekin potilaille.
Clinic Horsted on palkannut tutkimusapulaisen selvittämään potilasdataa. Alustavien tulosten mukaan yli 60 prosenttia kasviperäistä lääkekannabisvalmistetta kokeilleista potilaista jatkaa hoitoa.
Horstedin mukaan kannabishoidon lopettamiselle on useita syitä. Jotkut lopettavat, koska lääke ei toimi ja toiset saavat epämiellyttäviä sivuvaikutuksia. Osa potilaista luopuu lääkekannabiksesta, koska se on liian kallista tai koska he eivät saa ajaa autolla käyttäessään päihdyttävää THC:tä sisältävää lääkettä.
Kipulääkäri Tina Horstedin mukaan heidän potilaidensa saamat sivuvaikutukset kannabiksesta ovat olleet pääosin lieviä. Yleisimpiä sivuvaikutuksia ovat suun kuivuminen, väsymys ja pieni pöhnäisyys.
Yhtään psykoosi- tai riippuvuustapausta ei ole ilmennyt. Muutama potilas on kuitenkin ottanut vahingossa liikaa lääkekannabista, koska he olivat ymmärtäneet annostusohjeet väärin. He kokivat hallusinaatioita ja euforiaa.
Kaksi potilasta päätyi yliannostuksen takia sairaalaan, jossa he viettivät muutaman tunnin ja pääsivät sitten pois. He toipuivat täysin ilman pysyviä haittoja, Horsted kuvailee.
– Tietenkin jos potilas ei seuraa ohjeita ja ottaa liikaa, niin silloin ilmenee sivuvaikutuksia. Emme halua heidän menevän pilveen tai jumiin. Se ei ole tavoitteena. Tarkoitus on saada lievitystä kipuun ja parantaa unenlaatua sekä toimintakykyä.
"Lääketieteelliset pakolaiset" hakevat reseptejä
Suomessa viranomaisten linja kannabiksen lääkekäyttöä kohtaan on viime vuosina tiukentunut, kirjoitti lokakuussa Helsingin Sanomat.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea oli myöntänyt tänä vuonna lokakuun puoliväliin mennessä vain 166 erityislupaa lääkekannabisresepteille. Vuonna 2017 erityislupia myönnettiin 348.
Helsingin Sanomien mukaan reseptejä kirjoittavien suomalaisten lääkäreiden määrä on romahtanut, koska Kela ilmoitti viime vuonna, että lääkekannabis ei sovi kiputilojen hoitoon. Samalla Kela uhkasi sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran puuttuvan asiaan.
Kööpenhaminassa Tina Horstedin kipuklinikalla on tanskalaisten lisäksi noin kaksisataa potilasta muista Pohjoismaista.
He tulevat vastaanotolle hakemaan kannabisreseptejä, koska eivät saa niitä kotimaistaan. Joukossa on eniten ruotsalaisia ja norjalaisia, mutta myös muutama suomalainen.
– He pitävät itseään lääketieteellisinä pakolaisina. Heidän täytyy tulla tänne saadakseen hoitoa, jota he ovat yrittäneet saada kotimaissaan, Horsted sanoo.
Tina Horstedin mukaan Pohjoismaiset potilaat hankkivat tanskalaisesta apteekista reseptillä lääkekannabista ja vievät lääkkeen kotimaihinsa.
Suomessa asuva henkilö ei kuitenkaan voi laillisesti tuoda Suomeen tanskalaisella reseptillä Tanskasta ostettua lääkekannabista.
Pohjoismaat kuuluvat Schengen-alueeseen, joten huumausaineeksi luokiteltujen lääkkeiden kuljettamiseen maiden rajojen yli vaaditaan Schengen-todistus.
Fimean ylitarkastaja Katja Pihlainen kertoo puhelimitse, että Schengen-todistuksen saa ainoastaan siitä maasta, jossa henkilö asuu pysyvästi.
– Näin ollen kun käydään Tanskasta ostamassa huumausaineeksi luokiteltavia lääkevalmisteita, niin niiden kanssa palaaminen Suomeen ei ole luvallista, Pihlainen sanoo.
Tilanne on sama muissa Pohjoismaissa.
– Ruotsin tulli on takavarikoinut lääkekannabikset kahdelta ruotsalaiselta potilaaltamme. Toinen heistä sairastaa parantumatonta syöpää. Tulli vei hänen lääkkeensä ja määräsi hänelle 20 000 kruunun sakot, Tina Horsted kertoo.
Pilotin jatko vielä auki
Tanskan nelivuotinen kokeellinen lääkekannabisohjelma on nyt puolivälissä. Monet Euroopan maat seuraavat kiinnostuneina Tanskan kokemuksia pilotista.
Hanke ei ole kuitenkaan sujunut suunnitellusti, koska markkinoilla ei ole tarjolla riittävän monipuolisesti erilaisia lääkekannabistuotteita ja saatavilla olevat kukinnot ovat liian kalliita monille potilaille.
Kanadalaisen CannTrustin väärinkäytökset johtivat THC-pitoisten öljyjen vetämiseen pois markkinoilta ja korvaavia tuotteita ei ole saatu tilalle.
Tanskassa toimivat lääkekannabisyhtiöt eivät ole vielä edes saaneet lupia myydä tuotteitaan, koska Tanskan lääkevirasto on toiminut moniportaisessa lisensointiprosessissa odotettua hitaammin.
Ensimmäisten tanskalaisten lääkekannabistuotteiden odotetaan tulevan markkinoille ensi vuonna. Odotuksena on, että tarjonnan lisääntyessä hinnat laskevat ja valikoimaan tulee uusien kukkalaatujen lisäksi öljyjä ja kapseleita.
Pilotin aikana on toistaiseksi kerätty lähinnä tietoa lääkekannabiksen sivuvaikutuksista. Sitä ei ole vielä kartoitettu, mitkä potilasryhmät tarkalleen ottaen hyötyvät kannabiksesta.
Pilottiohjelmaa on määrä arvioida virallisesti vuoden 2020 puolivälissä. Cannabis Danmark -järjestön johtaja Rikke Jakobsen sanoo, että he haluaisivat käynnistää pilotin alusta.
– Jos jatkamme samalla tavalla vielä kaksi vuotta, emme saa oikeita tuloksia. Tarvitsemme standardisointia ja tutkimusta.
Jakobsenin mielestä kaikkien lääkekannabikseen liittyvien sidosryhmien kuten kannabisyhtiöiden, tutkijoiden, lääkäreiden, viranomaisten, poliitikkojen ja potilasjärjestöjen pitäisi kokoontua yhteen ja suunnitella, kuinka pilottiohjelmasta tehtäisiin parempi.
Anestesiologian erikoislääkäri Tina Horsted kertoo, että he ovat käyneet dialogia Tanskan terveysministerin kanssa pilottiohjelman jatkosta, jotta lääkekannabiksesta saataisiin enemmän kokemusta.
Horsted katsoo, että lääkekannabispilotista pitäisi tehdä pysyvä järjestely, koska monet potilaat hyötyvät lääkekannabiksesta.
– Mitä heidän suhteensa pitäisi tehdä, jos tulee poliittinen päätös, että tämä mahdollisuus ei ole enää tarjolla? Tiedämme, että sitten potilaat palaavat laittomille markkinoille. Se olisi erittäin haitallista ja turvatonta potilaillemme, Horsted sanoo.
Potilaslehti MS Tidsskrift kertoi joulukuussa, että Tanskan terveysministeri Magnus Heunicke on tarvittaessa valmis jatkamaan pilottiohjelmaa.
Tanskan lääkevirasto ei antanut haastattelua aiheesta Ylelle. Tanskan terveysministeriö ei vastannut Ylen haastattelupyyntöön.
Lisää aiheesta:
EU-parlamentti haluaa lääkekannabiksen Kela-korvauksen piiriin