Moni pitkäaikaissairas tarvitsee säännöllisesti lääkäriä, hoitoja, lääkkeitä ja kuntoutusta, mutta joutuu usein tinkimään niistä rahan takia.
Ongelma on suurin tammikuussa, kun vuodenvaihde nollaa omavastuut eli niin sanotut maksukatot. Kaikesta joutuu taas maksamaan täyden hinnan.
– Tammikuu on tosi raskas kuukausi. Välttämättömät lääkkeeni ovat kalliita ja kuntoutusmatkoihin menee satanen viikossa, kertoo nuorena MS-tautiin sairastunut tamperelainen Anne Beresford.
– Tilanne olisi täysin mahdoton, jos vielä pitäisi käydä lääkärissä tai joutuisin moneksi päiväksi sairaalaan.
Monen pitkäaikaissairaan on pakko turvautua toimeentulotukeen.
Esimerkiksi tamperelainen diabeetikko Sari Saarinen joutuu aina vuoden ensimmäisinä kuukausina hakemaan toimeentulotukea. Lapsesta asti sairastettu diabetes on aiheuttanut näkövamman ja paljon muita liitännäissairauksia, joten lääke-, hoito- ja matkakulut ovat suuret.
Sairaan kallis tammikuu
Paljon sairastava laskee erikseen kolmea maksukattoa. Yksi on lääkkeille, toinen lääkäri- ja poliklinikkakäynneille ja sairaalapäiville sekä kolmas näihin liittyville matkoille.
Kaikki maksukatot juoksevat erikseen, joten paljon sairastavalle voi pahimmillaan tulla maksettavaa yhteensä yli 1 560 euroa jo heti tammikuussa. Sen jälkeen yhteiskunta eli käytännössä Kela tulee apuun.
Lääkäri- ja poliklinikkakäyntien sekä sairaalapäivien omavastuu on yhteensä 683 euroa. Lääkkeiden omavastuu on 577,66 vuonna 2020. Sairas- tai kuntoutusmatkojen eli niin sanottujen Kela-matkojen omavastuu on 300 euroa.
Takuueläke ei riitä kuluihin
Alkuvuosi tarkoittaa pahimmillaan, että lääkärikäyntiä täytyy siirtää ja sairaalalasku päästää yli eräpäivän. Myös lääkkeitä jää ostamatta.
Lisäksi voi joutua jättämään väliin myös Kelan maksamaa kuntoutusta, koska matkoihin ei ole rahaa. Taksimatkan omavastuu on 25 euroa, joten yhteen kuntoutusreissuun menee 50 euroa.
30 vuotta MS-tautia sairastanut Anne Beresford sanoo, ettei ole muuta mahdollisuutta kuin ruveta säästämään jo kesällä.
– Nuorempana läheisten antamat joululahjarahat pelastivat, mutta ei kaikilla ole sellaisia läheisiä, jotka voivat auttaa.
Nyt Beresfordin pelastus on, että hän jaksaa käydä osa-aikaisena töissä Pirkanmaan neuroyhdistyksessä. Kaikkien kunto ei kuitenkaan riitä edes osa-aikaiseen työhön.
– Moni on sairastunut esimerkiksi MS-tautiin niin nuorena, että eläkettä ei ole kertynyt. He ovat yleensä kansaneläkkeen varassa eli niin sanotulla takuueläkkeellä.
Se on nyt 784,52 euroa kuukaudessa ja nousee 834,52 euroon vuoden 2020 alusta.
– Miten siitä maksaa yli 1 000 euroa, kun pitäisi myös syödä ja maksaa vuokra? Anne Beresford kysyy.
Ulosotot lisääntyvät
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö on Soste, Suomen sosiaali ja terveys ry. Siihen kuuluvat muun muassa Allergia-, iho- ja astmaliitto, Epilepsialiitto, Invalidiliitto ja Neuroliitto. Runsaan 230 jäsenjärjestön kautta mukana on 1,3 miljoonaa ihmistä, joista osa sairastaa paljon tai on vammainen tai ikäihminen.
Joka viides suomalainen on säästänyt lääkkeistä, lääkäripalveluista tai hoidosta
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen Soste
Sosten edunvalvontapäällikkö Anne Perälahti yhdistäisi maksukatot ja sitoisi ne takuueläkkeen määrään. Omavastuun kerryttäminen pitäisi aloittaa vasta vuoden ensimmäisestä maksusta tai ostosta eikä nykytavalla kalenterivuoden alusta.
Perälahden mukaan silti ongelmaksi jää, että maksut kasaantuvat alkuvuoteen.
– Siitä aiheutuu monille taloudellisia ongelmia, ja se näkyy myös ulosotoissa.
Sosten selvityksen mukaan vuonna 2018 ulosottoon päätyi lähes 400 000 sosiaali- ja terveyspalvelujen maksua, ja määrä on kasvussa. Joka viides suomalainen on säästänyt lääkkeistä, lääkäripalveluista tai hoidosta.
Muuan muassa Reumaliitto on muistuttanut, että hyvä hoito säästää yhteiskunnan kuluja. Reuma ja moni muu pitkäaikaissairaus aiheuttaa pysyviä vaurioita ilman hyvää hoitoa. Se taas huonontaa ihmisen mahdollisuuksia selvitä arjesta omin voimin.
Voit keskustella uutisestia klo 20 asti.