Hallituksella ei ole aikomusta kiristää aselakeja.
Poliisihallituksen (Poha) ylitarkastaja Reima Pensala nosti sunnuntaina STT:n jutussa esiin, että käytöstä poistuneilla ja unohduksiin jääneillä aseilla on vaara joutua vääriin käsiin, esimerkiksi rikollisille.
Sisäministerin valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen (vihr.) sanoo, että hallitusohjelmassa on todettu, ettei aselakeja aiota kiristää.
– Mitään tällaista aselakipoliittista projektia ei ole käynnissä eikä suunnitteilla, Parviainen sanoo STT:lle.
Pohan Pensalan mukaan aseiden joutumista vääriin käsiin voitaisiin ehkäistä sillä, että jatkossa myönnettävät aseluvat olisivat määräaikaisia. Käyttämättömien aseiden hävittämisestä voitaisiin Pensalan mukaan myös maksaa korvaus. Pensala sanoi, että määräaikaisuus voisi tarkoittaa joko tietyin aikavälein uusittavaa aselupaa tai sitä, että iäkkäille luvallisille tulisi tarkastus samaan tapaan kuin ajokortissa.
Pensalan ehdotus oli virkamiehen näkemys siitä, miten luvallisten aseiden joutumista vääriin käsiin voitaisiin ehkäistä. Pensala tai STT:n juttu ei väittänyt, että tiukennuksia olisi suunnitella.
– Se, että Poliisihallituksen edustaja on ajatellut ääneen, millaisilla keinoilla tarpeettomia aseita saataisiin kierrosta pois, niin se ei tarkoita, että meillä ministeriössä olisi tarkoituksena kiristää aselakeja, Parviainen sanoo.
Myös poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen tviittasi asiasta maanantaina.
– Poliisihallituksessa ei ole valmistelussa esityksiä aselupien määräaikaisuuden laajentamiseksi. Turvallisuuden näkökulmasta pyrimme edelleen helpottamaan kansalaisten mahdollisuuksia luovuttaa poliisille hävitettäväksi niin sanotut turhat aseet, Kolehmainen kirjoitti.
Valtiosihteeri: Halla-aholta tahallista harhaanjohtamista
STT:n sunnuntaisen jutun julkaisun jälkeen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vihjasi tviitissään, että Pensalan esittämät ratkaisuehdotukset liittyisivät jotenkin sisäministerin Maria Ohisalon (vihr.) kantoihin.
– Sisäministeri Ohisalo edistää kaikkia vihreiden lempihankkeita täydellä tarmolla. Metsästäjien ja muiden aseenomistajien kannattaa olla hereillä. Tavoitteena on yksi pyssy per omistaja ja alamaisin jatkolupa-anomus muutaman vuoden välein, Halla-aho tviittasi.
Oliko Halla-ahon tviitti tahallista harhaanjohtamista?
– Mielestäni se oli sitä. Toki oppositiopoliitikko voi vetää yhtäläisyysmerkkejä yksittäisen hallinnonalan tai virkamiehen ajattelusta ministeriin sitä kautta, että ministeri vastaa tästä hallinnonalasta. Mutta tässä tapauksessa ei ole mitään, mihin hänen väitteensä perustuisi, valtiosihteeri Parviainen sanoo.
– Pidän kohtuuttomana sitä tapaa, millä otettiin jälleen kantaa sisäministerin asioihin, eikä oiottu jälkikäteen omaa virheellistä analyysia.
1,5 miljoonaa asetta, 600 000 luvanhaltijaa, 300 000 aktiivista metsästäjää
Luvallisia aseita metsästäjillä ja muilla aseharrastajilla on yhteensä jopa 1,5 miljoonaa kappaletta. Luvanhaltijoita on sisäministeriön mukaan yli 600 000. Useilla heistä on monia aseita.
Ihminen voi harrastaa erilaisia aseharrastuksia. Esimerkiksi metsästäjä voi olla myös vapaaehtoisessa maanpuolustustoiminnassa.
Aktiivisia, eli viime vuonna riistanhoitomaksun maksaneita metsästäjiä on Riistakeskuksen mukaan noin 303 000. Suomen Reserviupseeriliiton mukaan aktiivireserviläisissä on kymmeniätuhansia ammuntaharrastajia.
Poliisihallituksen tilaston mukaan niin sanottuihin reserviläisaseisiin, eli esimerkiksi itselataaviin, kertatulella toimiviin rynnäkkökiväärin rinnakkaismalleihin oli vuonna 2015 myönnetty 14 500 lupaa. Tilasto ei kata kaikkia reserviläisaseiksi luettavia asemalleja. Pohan Pensala arvioi, että reserviläisaseammuntaa harrastavia on tällä hetkellä korkeintaan noin 20 000.
Luvallisista aseista kolmasosa, eli 500 000, on yli 60-vuotiailla. Yli 80-vuotiailla aseita on yli 80 000, Poha kertoo.
Lue myös: