Kun Disneyn tuorein animaatioelokuva Frozen 2 vihdoin joulupäivänä saapuu Suomen elokuvateattereihin, saavat katsojat täälläkin päin maailmaa tietää esimerkiksi, miksi kuningatar Elsa sai syntyessään kuuluisat hyiset taikavoimansa. Toinen hyvin olennainen faneja kiinnostava seikka on se, mitä prinsessoilla on yllään.
Disney-sankaritarten mekoilla on aina ollut väliä. Yhtiön ensimmäinen täyspitkä piirroselokuva Lumikki ja seitsemän kääpiötä aloitti vuonna 1937 prinsessaelokuvien menestyksekkään sarjan. Vanhan tarinan aiemmat kuvitukset unohtuivat välittömästi, ja prinsessa on siitä lähtien tunnettu ympäri maailmaa nimenomaan keltaisista helmoistaan.
Tuskin kukaan olisi silti osannut kuvitella, millaiseen rooliin tulevien prinsessojen puvut vielä nousevat. Ikoniset hahmot tunnistetaan mekoistaan vaikka he seisoisivat selin, ja lapset ympäri maailmaa osaavat yhdistää sankarittaret näiden tunnussävyihin.
Ei siis ole yhdentekevää, miten päätähti puetaan. Animaatioelokuvissa käytetäänkin nykyään pukusuunnittelijaa, joka on mukana hahmon luomisessa alusta alkaen. Hänen nimensä näkyy myös lopputeksteissä, sanoo tamperelainen pukusuunnittelija Maarit Kalmakurki, joka on tehnyt väitöskirjansa animaatioelokuvien pukusuunnittelusta.
– Näin ei ole aina ollut. Aiemmin pukujen suunnittelijaa ei kreditoitu kuin harvoissa elokuvissa, Kalmakurki ihmettelee.
Animaatiopuvutkin vaativat oikean ompelijan
Maarit Kalmakurki teki ompelijan ja pukusuunnittelijan töitä kunnes kiinnostui digitaalisista puvuista niin, että lähti yhtenä ainoista tutkijoista koko maailmassa perkaamaan niiden suunnitteluprosessia tarkemmin. Väitöskirjatyö vei hänet muun muassa Los Angelesiin Dreamworksin studioille. Yhtiö tunnetaan mm. animaatioelokuvistaan Shrek, Kung Fu Panda, Trolls, Madagascar ja Boss Baby.
Vaikka suurilla studioilla luodaan digitaalisia helmoja ja bittipukuja, löytyy tietokoneiden joukosta myös ompelukoneita ja kangaspakkoja. Jo Lumikin kuuluisasta mekosta alkaen puvut on ommeltu oikeiden ihmisten ylle malliksi piirtäjille.
Moni saattaa yllättyä siitä, että digitaalisenkin puvun suunnitteluun tarvitaan aina aitoja vaatteita, sanoo Maarit Kalmakurki.
– Kaikki lähtee liikkeelle oikeista materiaalireferensseistä. Suunnitteluprosessissa on mukana hirveästi kangastilkkuja ja muuta oleellista. Pukusuunnittelija ei ole mukana enää animointivaiheessa, joten animoija tarvitsee tilkut, napit ja nauhat mallikseen.
Piirroshahmo ei vaihda vaatteita
Animaatioelokuvien päähenkilöiden puvun eteen kannattaa nähdä vaivaa, sillä hahmo nähdään yleensä samassa asussa lähes koko tarinan ajan.
– Eräs pitkän linjan animaattori kertoi joskus syyksi, että ihmisellä kestää animaatioelokuvaa katsellessa kauemmin tunnistaa hahmo jos se on vaihtanut vaatetta, Maarit Kalmakurki sanoo.
Tietokoneanimaatioissa vaatteiden animoijaa vastaan tulevat myös tekniset haasteet. Vaikka pukua eivät rajoita aidon ihmisen tarve hengittää kireässä korsetissa tai olla kompastumatta laahukseen kesken tanssin, ei digitaalinenkaan vaate taivu kaikkeen.
– Vaatteen rakenteen tekemiseen menee aikaa. Sen sijaan väriä voidaan vaihtaa helpommin. Siksi esimerkiksi Shrek-elokuvissa vaatteet ovat malliltaan koko ajan samanlaiset, mutta värin vaihtuminen tekee myös pukuvaihdon.
Elsan puku on iso osa hypeä
Frozen-prinsessojen Elsan ja Annan puvut kiinnostavat myös Maarit Kalmakurkea. Hän uskoo, että juuri päähenkilön vaatetus on yksi syy elokuvan suosioon. Elsalla on erityinen tarina ja erityislaatuiset vaatteet, Kalmakurki sanoo.
– Hänen puvullaan tehdään elokuvassa jotakin sellaista, mitä ei voida tehdä oikeassa elämässä. Elsan vaate muuttuu toiseksi elokuvan tunnetuimman laulun mukana, ja se on todella vaikuttava hetki tarinassa. Puvun muutos on katsojalle osa sitä suurinta hypeä, joka Frozeniin kuuluu.
Frozenin pukusuunnittelijat ovat saaneet eteensä haasteen, jollaisen kanssa takavuosikymmenten piirrettyjen prinsessojen vaatettajat eivät joutuneet tekemisiin: tarvitaan pukuja myös jatko-osaan. Hahmojen pitää säilyttää tunnistettava tyylinsä, mutta samalla uudistua jotenkin.
The New York Times kirjoittaa artikkelissaan jatko-osan puvustuspulmista. Tarinassa matkustetaan, joten prinsessoille tarvittiin käytännöllisiä vaatteita. Elsan helmoja ei kuitenkaan voi lyhentää liikaa ilman että hahmo menettää jotain itselleen ominaista.
Vaaleasta jäänsinisestä väristä tunnetulle Elsalle eivät myöskään sovi syystarinan ruskavärit, joten hän sai ainoana hahmona pitää kylmän väripalettinsa. Uudistustakin kuitenkin tapahtui: Elsan vaatteiden tunnuskuvio, lumihiutale, sai uuden muodon. Valkokankaalla nähdään nyt myös ensimmäistä kertaa Frozen-prinsessa housuissa.
Elsan puvulla tehdään elokuvassa jotakin sellaista, mitä ei voida tehdä oikeassa elämässä.
Maarit Kalmakurki
Prinsessojen vaatteet elävät kuvitteellisen Arendellin valtakunnan lisäksi monessa muussakin paikassa. Elsan jäänsininen iltapuku roikkuu erilaisina versioina lukemattomien pikkutyttöjen naamiaisasujen joukossa, ja ympäri maailmaa markettien hyllyillä istuu nukkeja mekoissaan ja jääviitoissaan. Lumihiutalein koristeltujen asusteiden ja muiden oheistuotteiden määrä on loputon.
– Lasten, lelujen ja esimerkiksi musikaalien puvut muokkaa erillinen suunnittelija, Maarit Kalmakurki tietää.
Tämän suunnittelijan kädenjälki erottuu pikkuväelle kaupan käytävillä. Tosifanit tunnistavat nukkerivistä heti, onko kyseessä elokuvien ensimmäisen vai toisen osan hahmo.
Ehkä suomalaisetkin pikku-Elsat jatkossa vetävät prinsessaleikkejä leikkiessään jäänsiniset housut jalkaan.
