Oulun pääkirjastossa huhtikuun eduskuntavaalien ennakkoäänestyksessä tapahtuneesta vaalilain vastaisesta menettelystä ei nosteta syytteitä.
Syyttäjä epäilee kahden vaalitoimitsijan syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen, mutta on pitänyt heidän syyllisyyttään rikoksiin vähäisinä ja on siten jättänyt syytteet nostamatta.
Oulun pääkirjaston virastomestari ilmoitti ennakkoäänestyksen viimeisenä päivänä äänestämään saapuneille, että äänestysajan päättyessä kello 20 kirjasto sulkeutuu ja näiden tulee poistua rakennuksesta. Äänestyspaikalta poistettiin kymmeniä äänestäjiä. Vaalilain mukaan ajoissa ennakkoäänestyspaikalle saapuneella äänioikeutetulla on oikeus äänestää ennakkoäänestysajan päättymisestä huolimatta.
Syyttäjän mukaan syy virastomestarin toimintaan on ollut hänen tietämättömyytensä lain sisällöstä. Virastomestarin toiminnan tarkoitus ei ole ollut vaikuttaa vaalin tulokseen. Virastomestarin syyllistymisestä vaalituloksen vääristämiseen ei ole näyttöä, eikä häntä vastaan nosteta syytettä.
Ennakkoäänestystapahtumasta vastanneet kaksi vaalitoimitsijaa eivät ole puuttuneet virastomestarin toimintaan. Heidän tarkoituksensa ei kuitenkaan ollut vaikuttaa vaalin tulokseen. Näin ollen syyttäjä katsoo, että asiassa ei ole näyttöä vaalitoimitsijoiden syyllistymisestä vaalituloksen vääristämiseen.
– Vaalitoimitsijoilla on siinä vaiheessa ollut niin raskas päivä takana ja virastomestarin toiminta oli niin yllättävä, etteivät he siihen enää pystyneet puuttumaan, erikoissyyttäjä Hannu Koistinen toteaa.
Sen sijaan syyttäjä pitää todennäköisenä, että vaalitoimitsijat ovat rikkoneet vaalilain mukaisia velvollisuuksiaan. Syyttäjä on kuitenkin ottanut huomioon, että ennakkoäänestyksen kulkua hidastaneet tekniset ongelmat ovat myös vaikeuttaneet vaalitoimitsijoiden työskentelyä.
Esitutkinnassa on kuultu rikoksesta epäiltynä myös Oulun kaupungin keskusvaalilautakunnan puheenjohtajaa. Hänen osaltaan asiassa on tehty päätös syyttämättä jättämisestä sillä perusteella, että asiassa ei ole näyttöä rikoksesta.