Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Maapallo lentää parhaillaan kvadrantidien meteoriparven läpi – tähdenlennot ovat runsaimmillaan aamuyöllä

Paras todennäköisyys nähdä kvadrantideja on mahdollisimman myöhään aamuyöllä, kun on vielä pimeää.

meteoriitteja taivaalla
Kvadrantidien meteoriparvi pitkällä valotusajalla kuvattuna Kiinassa tammikuussa 2019. Kuva: AOP
  • Ville Laakso

Tulevalla yötaivaalla nähdään tähdenlentonäytös. Kvadrantidit on vuoden komeimpia meteoriparvia.

Kvadrantidien maksimi eli suurin esiintymistiheys osuu tänä vuonna tammikuun 4. päivän eli lauantain aamuun.

Maksimi on lyhytaikainen, mutta intensiivinen. Sen aikana yötaivaalla voi teoriassa nähdä jopa 110 tähdenlentoa tunnissa. Käytännössä häiritsevät valonlähteet, Suomen pohjoinen sijainti ja mahdottomuus katsella koko yötaivasta kerralla laskevat lukemaa kuitenkin noin 20 tähdenlentoon tunnissa.

Tähtitieteellinen yhdistys Ursan meteoriryhmän vetäjä Jaakko Visuri antaa vinkkejä bongareille.

– Ensinnäkin lämmintä päälle, hän naurahtaa.

– Paras todennäköisyys nähdä kvadrantideja on mahdollisimman myöhään pimeän aikaan. Muut valonlähteet häiritsevät niiden havaitsemista, eli tarkkailureissu kannattaa ajoittaa aamuyöhön hetkeen, jolloin aamuhämärä ei ole vielä noussut, mutta kuu on jo painunut horisontin taa.

– Tuolloin kvadrantidien radianttipiste on itätaivaalla, mutta niitä voi nähdä missä vain ilmansuunnassa.

Paikkakuntakohtaiset Auringon nousuajat ja aamuhämärän kestot voi tarkastaa esimerkiksi täältä. Tähdenlentoja nähdäkseen kannattaa hakeutua avoimelle paikalle mahdollisimman kauas taajamien valosta. Hyviä havaintopaikkoja löytyy esimerkiksi Ursan Tuhannen tähden paikkojen kartalta.

Jos lauantaiaamu on jo kalenterissa täynnä, kvadrantidit voi nähdä myöhemminkin. Tänä vuonna meteoriparvi on aktiivinen 28.12.–12.1.

– Vaikka maksimi osuu lauantaiaamuun, meteoreja on näkynyt jo ennen vuodenvaihdetta ja näkyy jatkossakin. Kvadrantidit ovat myös hieman hajanaisilla radoilla, eli aktiivisuusjaksot eivät ole vain yksittäisiä hetkiä kuten maksimit, Jaakko Visuri kertoo.

Kvadrantidit ilmestyvät taivaalle vuosittain, sillä se ei ole erillisenä avaruudessa lentävä meteorinippu, vaan Auringon ympäri levittäytynyt vyöhyke. Sen ratataso on noin 72 asteen kulmassa, eli liki pystysuorassa suhteessa planeettojen kiertorataan ja Maa leikkaa vyöhykkeen omalla vuotuisella kiertomatkallaan.

Sääennusteen puolesta aamuyö sopii tähdenlentojen bongaamiselle ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa, kertoo Ylen meteorologi Matti Huutonen.

– Tämänpäiväiset sateet väistyvät aamuyöhön mennessä itään ja Etelä- ja Keski-Suomessa on yöllä paikoin selkeää. Länsirannikolle saapuu yöllä Ruotsin suunnalta pilviä, ja vyöhyke ulottuu Lounais-Lappiin saakka.

Yöllä ja aamulla on koko maassa tuulista, eli yötaivaan tarkkailijoiden kannattaa tosiaan pukeutua lämpimästi. Sadetta yölle ei kuitenkaan ennusteta.

Päivittyvät sääennusteet löytyvät Ylen sääsivuilta.