1. Johannes Ekholm: Planet Fun Fun
Johannes Ekholm on saanut harteilleen viitan "sukupolvensa ääni". On kiinnostavaa nähdä, millaista kerrontaa Y-sukupolvea, eli 1980-luvulla syntyneitä, edustava Ekholm tarjoilee uudessa helmikuussa julkaistavassa kirjassaan.
Esikoisromaani Rakkaus niinku oli tapaus ilmestyessään vuonna 2016. Siinä kolmekymppinen päähenkilö päätti seurata isänsä jalanjälkiä ja ryhtyä kirjailijaksi. Kokeileva teos oli kerronnaltaan moneen suuntaan polveileva ja siinä kommentoitiin ironisesti nyky-yhteiskuntaa ja myös Y-sukupolvea.
Ennen esikoisromaania Ekholm julkaisi teoksen Graafinen suunnittelu: käytännöt, tekniikat, strategiat. Nimestä huolimatta, kirja ei suinkaan ole graafisen alan tietokirja.
Parhaiten Johannes Ekholm tunnetaan kulttinäytelmä Kaspar Hauserin toisena käsikirjoittajana.
Planet Fun Fun ilmestyy myös ruotsiksi.
2. Milja Sarkola: Pääomani
Toinen teatterimaailmasta tuttu nimi on Milja Sarkola. Hänen esikoisromaanistaan Pääomani nähdään myös teatterisovitus Q-teatterissa. Näytelmän ensi-ilta on 13. helmikuuta.
Nimensä mukaisesti romaanissa ja teatterisovituksessa käsitellään rahaa ja sen vaikutusta ihmisiin ja suhteisiin. Romaanin minäkertoja työskentelee kulttuurialalla ja hänen aikaansa kuluu huomattavan paljon raha-asioiden pohdintaan. Se on ymmärrettävää, kun tulot ovat riippuvaisia apurahoista ja pääsylipputuloista. Laskeminen on päähenkilön keino hallita elämää.
Näyttämöllä Milja Sarkolan tyyli on ollut tarkkanäköistä ja omakohtaista. Hänen kirjoittamiaan näytelmiä ovat muun muassa Takomossa nähty Perheenjäsen (2011) ja Q-teatterissa nähty Jotain toista – Henkilökohtaisen halun näyttämö (2015).
Pääomani ilmestyy myös ruotsiksi Förlagetin kustantamana.
3. Eino Santanen: rakas kapitalismi pilkku
Myös Eino Santasen teoksessa pohditaan rahaa ja kapitalismia. Rakas kapitalismi pilkku on runoilijana tunnetun Santasen ensimmäinen proosateos. Kustantaja kuvaa novellikokoelmaa mustan huumorin sävyttämäksi ja viiltävän yhteiskuntakriittiseksi.
Santanen on aiemminkin käsitellyt rahaa teoksissaan. Siis ihan konkreettisesti. Setelirunoissaan hän kirjoitti kirjoituskoneella tekstiä aitojen seteleiden päälle. Ja on Santanen myös polttanut seteleitä.
Eino Santanen on vienyt kirjallisuutta rohkeasti myös visuaalisuuden suuntaan.
Santanen on julkaissut viisi runokokoelmaa. Merihevonen kääntää kylkeään (2006) sai Kalevi Jäntin palkinnon ja Tekniikan maailmat sai Ylen Tanssiva Karhu -palkinnon vuonna 2015.
4. Johanna Vuoksenmaa: Pimeät tunnit
Elokuvaohjaajana ja käsikirjoittajana tunnettu Johanna Vuoksenmaa julkaisee huhtikuussa ensimmäisen romaaninsa. Elokuvissa ja tv-sarjoissa Vuoksenmaa on käsitellyt parisuhdetta ja perhettä. Myös romaanissa keskitytään perhe-elämään. Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1970-luvulle.
Vuoksenmaa on aiemmin julkaissut kirjan Vesiystäviä, jossa hän esittelee erilaisia uintipaikkoja luonnonvesistöissä. Ulkona uiminen on Vuoksenmaalle harrastus ja keino rentoutua.
Myös toinen tunnettu elokuvaohjaaja, Saara Cantell, julkaisee keväällä esikoisromaaninsa. Pimeät tunnit kertoo menetyksestä ja kuvitelmien vaikutuksesta elämään.
5. Patrick Svensson: Ankeriaan testamentti (suomentanut Maija Kauhanen)
Patrick Svensson voitti kirjallaan viime vuonna Ruotsin Finlandian eli August-palkinnon. Ankeriaan testamentti edustaa suosittua kerronnallisen tietokirjallisuuden trendiä. Samaa genrerajoja rikkovaa tyyliä ovat muun muassa norjalaisen Morten Strøksnesin Merikirja tai Helen Macdonaldin H niin kuin haukka.
Ankeriaan testamentti antaa paljon tietoa mystisestä kalasta, joka on sukupuuton partaalla. Samalla kirjassa käsitellään isän ja pojan suhdetta sekä kuoleman kohtaamista.
Patrick Svensson on kulttuuritoimittaja ja Ankeriaan testamentti on hänen esikoiskirjansa. Kirja on saanut huikean suosion Ruotsissa ja sen oikeudet on myyty jo yli 30 maahan.
6. Jenny Erpenbeck: Päivien loppu (suomentanut Jukka-Pekka Pajunen)
Saksalaista Jenny Erpenbeckiä pidetään yhtenä tärkeimmistä tämä hetken eurooppalaisista kirjailijoista. Viime vuonna suomennetussa Mennä, meni, mennyt hän otti kantaa Euroopan pakolaistilanteeseen ja rajojen näennäisyyteen.
Maaliskuussa ilmestyvä suomennos Päivien loppu ilmestyi Saksassa jo vuonna 2012. Siinä käsitellään laajasti Euroopan historiallisia tapahtumia ja ihmiselämän sattumanvaraisuutta.
Itä-Berliinissä syntynyt Erpenbeck on ammatiltaan myös oopperaohjaaja. Hän on kulttuurisuvusta, jossa on kirjailijoita. Oman kirjailijanuransa hän aloitti 1990-luvun lopulla.
7. Sayaka Murata: Lähikaupan nainen (suomentanut Raisa Porrasmaa)
Sayaka Murata on Japanin merkittävimpiä nykykirjailijoita, joka on voittanut useita palkintoja. Lähikaupan nainen on ensimmäinen suomennos Suratan tuotannosta.
Kirja kertoo kolmekymppisestä naisesta, joka ei ole koskaan seurustellut eikä koskaan vaihtanut työpaikkaa. Hän on tehnyt työuransa lähikaupassa ja nauttii työstään. Monotoninen työ antaa turvan ja merkityksen elämälle. Se ei kuitenkaan riitä lähipiirille. Heidän mielestään päähenkilön pitäisi löytää mies ja uusi työ.
Kirja kuvaa, millaisia paineita yhteiskunta asettaa etenkin naiselle ja miten haastavaa on elää omannäköistä elämää.
8. Anu Kaaja: Katie-Kate
Anu Kaajan kolmannen teoksen lähtöasetelma on hurja. Kolmekymppinen skandinaavityttö päätyy asumaan Lontooseen rojalistipariskunnan luo. Toinen alkaa muokata naisesta Kate Middletonin kaksoisolentoa ja toinen glamourmalli Katie Pricea.
Päähenkilöä määrittävät muiden katseet.
Kaajan teos on kirpeä ajankuva, jossa on tarkkoja havaintoja.
Anu Kaaja kuuluu kirjailijoihin, jotka uudistavat kirjallisuutta ja etsivät uudenlaisia kerronnan keinoja. Hänen toinen romaaninsa Leda (2017) oli Runeberg-palkintoehdokkaana ja se voitti Toisinkoinen-palkinnon.
9. Aura Nurmi: Leijonapatsailla
On hienoa, että suurien kustantamoiden listoilta löytyy edes muutamia runojulkaisuja. Aura Nurmi tunnetaan etenkin intensiivisistä lavarunoesityksistään ja hän on palkitun Helsinki Poetry Connectionin perustajajäseniä.
Nurmen toinen runokokoelma on proosarunoa ja se julkaistaan myös äänikirjana, mikä on oivallinen muoto runoudelle.
Nurmi käsittelee runoissaan ajankohtaisia ja yhteiskunnallisia aiheita. Hänen ensimmäinen runokokoelmansa Villieläimiä (2016) voitti Kalevi Jäntin palkinnon.
10. Heather Morris: Cilkan tarina (suomentanut Pekka Tuomisto)
Heather Morris on uusiseelantilainen kirjailija, jonka Auschwitzin tatuoija oli suuri menestys, etenkin äänikirjamarkkinoilla. Myös Cilkan tarina kertoo keskitysleirielämästä, joka ei suinkaan pääty Auschwitzin vapauttamiseen. Päähenkilö joutuu Neuvostoliittoon vankileirille, koska häntä epäiltiin yhteistyöstä natsien kanssa.
Kirja pohjaa löyhästi Auschwitzin tatuoijana tunnetun Lale Sokolovin keskitysleiritoverin tarinaan.
Kirja on ajankohtainen, sillä Auschwitzin vapauttamisesta tulee kuluneeksi tammikuun lopussa 75 vuotta.
Lue ja katso lisää:
Ylen aamun Aamun kirjassa ja Yle Radio 1:n Luomiskertomuksessa paneudutaan kevään aikana kiinnostaviin kirjoihin.