Seinäjoen Energia investoi lämpövoimaloihin kymmeniä miljoonia euroja päästäkseen hiilineutraaliksi kymmenessä vuodessa. Tällä hetkellä kaupunki lämpiää pääasiassa turpeella, joten jo nyt kustannukset ovat rajussa kasvussa päästöoikeuksien ja turpeen verotuksen takia.
Kahden pienemmän lämpövoimalan uudistaminen on jo käynnissä, mutta mahdollisimman pian on tehtävä päätös myös kaikkein suurimman eli Seinäjoen voimalaitoksen suhteen.
Seinäjoki ja myös kaupungin omistama Seinäjoen Energia on päättänyt olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä.
Vielä ei ole ratkaistu, mitä Sevon voimalaitoksessa tulevaisuudessa poltetaan vai tuoko uusi teknologia jotain uutta mukanaan.
– Laajat selvitykset ovat meneillään ja kynnyskysymys on se, tuotetaanko polttamalla vai ei. Vaihtoehtoja on paljon, esimerkiksi maalämpö, teollisuuden hukkalämmön hyödyntäminen, erilaiset lämpöpumput ja akkuratkaisut, listaa Seinäjoen Energian toimitusjohtaja Vesa Hätilä.
– Asia pitäisi pian ratkaista, koska tällä hetkellä maksetaan ilmasta ja kustannukset kasvavat koko ajan, muistuttaa Seinäjoen Energian hallituksen puheenjohtaja Pertti Mäki-Hakola.
Hanneksenrinteen varavoimala helmikuussa käyttöön?
Pisimmällä muutokset ovat Hanneksenrinteen varavoimalaitoksella, jossa öljy korvataan puupelletillä. Laitosta vaan ei edelleenkään ole saatu käyttöön. Se on viivästynyt jo kolmella vuodella. Seuraava määräpäivä on helmikuun lopulla.
Kyse on siitä, että uutta teknologiaa olevat pellettikattilat eivät olekaan toimineet. Laitos saatiin melkein käynnistettyä marraskuussa, mutta toinen kattiloista ei toiminutkaan.
Laitokseen on tehty 20 miljoonan euron investointi, joten laitteiston toimittajaa uhkaavat sakot.
– Sama kattila on nyt saatu toimimaan Helsingissä. Jos ei se tule nyt kuntoon, peritään sakot ja korjataan itse, sanoo Mäki-Hakola.
Tämän talven aikana laitoksen pitäisi olla valmis.
Muutokset eivät ole ilmaisia
Ihan ongelmitta ei myöskään Kapernaumin voimalaitoksen uudistamisen kanssa ole edetty. Kapernaumin lämpövoimalan kattila on tullut tiensä päähän ja se aiotaan uusia. Tällä hetkellä siellä poltetaan turvetta ja haketta, myös vähän kevyttä pölttoöljyä. Jatkossa polttoaineeksi kelpaisivat erilaiset biomassat.
Lämpölaitos sai tätä muutosta varten uuden ympäristöluvan syksyllä. Kyseessä on 30 miljoonan euron investointi.
Tarjouskilpailusta on kuitenkin tehty valitus markkinaoikeuteen, josta odotetaan päätöstä lähikuukausina. Rakentamaan pitäisi päästä tämän vuoden aikana.
Mäki-Hakola on luottavainen siihen, että hiilineutraalius saavutetaan. Toki se tarkoittaa myös sitä, että investoinnit näkyvät myös kuluttajahinnoissa. Kaukolammön ja veden hintoja nostettiin jo täksi vuodeksi.
– Ratkaisuja löytyy, mutta se maksaa, sanoo Mäki-Hakola. – Silti Seinäjoen Energia on edelleen kymmenen edullisimman energiayhtiön joukossa.