Raakasuklaata ei saa enää nimittää raakasuklaaksi.
Ruokavirasto (entinen Evira) linjaa verkkosivuillaan, ettei raakasuklaa-termiä tule käyttää suklaatuotteiden nimessä.
– Raakasuklaa elintarvikkeen nimenä on epämääräinen ilmaisu, joka voi johtaa kuluttajaa harhaan, ylitarkastaja Tuulikki Lehto Ruokaviraston elintarvikkeiden koostumusjaostosta kertoo linjauksesta.
Osa alan toimijoista kertoo Ruokaviraston linjauksen tulleen yllätyksenä, sillä termiä on pidetty vakiintuneena ja sitä on käytetty jo useiden vuosien ajan.
Esimerkiksi myymäläketju Ruohonjuuren valikoimassa on ollut kymmenisen vuoden ajan myynnissä raakasuklaata eri muodoissa. Tällä hetkellä valikoimassa on noin 150 erilaista raakasuklaatuotetta.
– Raakasuklaa on terminä mielestämme vakiintunut ja kertoo osuvasti siitä, mistä tuotteessa on kyse: suklaasta, joka on valmistettu kuumentamattomista aineksista, Ruohonjuuren ostopäällikkö Jussi Aimola toteaa.
Myös Foodin Rawmance Oy:n yrittäjä Maria Jalkanen pitää termiä vakiintuneena. Jyväskyläläinen yritys valmistaa ja maahantuo muun muassa luomuelintarvikkeita, ja sillä on valikoimassa yli 30 erilaista raakasuklaatuotetta.
Jalkanen olisi toivonut, että kieltämisen sijaan Ruokavirasto olisi määritellyt, mikä on raakasuklaata.
– Mallia olisimme voineet ottaa maailmalta, jossa raakasuklaan markkinat ovat isot. Toki kuunnellen kotimaisia asiakkaita, joilla monella vakiintuneella käyttäjällä on jo selvä näkemys siitä, mitä raakasuklaaseen kuuluu ja mitä ei.
Lainsäädäntö ei tunne raakasuklaa-termiä
Ruokavirastossa päätettiin puuttua raakasuklaa-termin käyttöön, koska virasto sai kuluttajilta ja yrittäjiltä valituksia ja kysymyksiä asiasta. Muutoksella pyritään parantamaan kuluttajansuojaa.
– Jos kukaan ei tiedä, mitä raakasuklaa-termillä oikein tarkoitetaan, niin eihän kuluttaja pysty tekemään tietoon perustuvia valintoja, ylitarkastaja Lehto toteaa.
Suklaan nimeämisestä säädetään lainsäädännössä.
Lehdon mukaan raakasuklaa-termin tekee ongelmalliseksi se, ettei sitä ole EU:ssa virallisesti määritelty.
Ei siis ole olemassa kansainvälisesti yhteistä käsitystä siitä, mikä tekee suklaasta raakasuklaata. Esimerkiksi, millä tavoin raakasuklaaksi nimitettävää suklaata pitää käsitellä valmistuksen aikana tai millaisista raaka-aineista tuote pitää valmistaa.
– Lainsäädäntö ei tunne termiä raakasuklaa. Ja määritelmää ei olla tietääkseni nyt luomassa EU-tasolla, Lehto sanoo.
Raakasuklaan nimessä ei saa siis enää käyttää raaka-sanaa. Kielto koskee niin Suomessa valmistettuja kuin maahantuotuja elintarvikkeita. Myöskään englanninkielisellä raw chocolate -sanaparilla ei saa kiertää kieltoa.
Helsinkiläisen suklaatehdas Goodion toimitusjohtaja Sami Nupponen toteaa toisaalta ymmärtävänsä viranomaista. Yritys valmistaa suklaata ainesosista, jotka ovat luomua ja raakaa.
– On normaalia, että viranomainen täsmentää käytettäviä termejä. Raakasuklaalle pitäisi laatia yhteiset kriteerit, jotta se voitaisiin ottaa yhteisesti käyttöön.
Nimimuutos hankaloittaa ostopäätösten tekoa
Alan yrittäjät kuitenkin harmittelevat, että raakasuklaa-termin kieltäminen aiheuttaa asiakkaille päänvaivaa.
– Raakaruokaa suosiville kuluttajille tämä on tietysti vähän haasteellinen, kun tutuista tuotteista termi häviää, Goodion Nupponen pohtii.
Myös Ruohonjuuren Aimola kertoo asiakkaiden olleen harmissaan raakasuklaa-nimikkeen poistumisesta. Hänen mielestään raakasuklaa-nimen kieltäminen on kuluttajan kannalta huono asia, joka hankaloittaa ostopäätösten tekoa.
– He eivät voi nyt helposti tietää, mitkä suklaista ovat raakasuklaita ja mitkä tavallisella menetelmällä valmistettuja.
Ruokaviraston ylitarkastaja Tuulikki Lehto toteaa, ettei mikään estä tuottajia vapaaehtoisesti kertomasta suklaan valmistuksesta tuotepakkauksessa. Lisäksi hän muistuttaa, että toimijat voivat itse olla aktiivisia EU:n suuntaan, jotta raakasuklaa terminä saataisiin määritettyä.
Yrityksille muutos on tarkoittanut käytännössä tuotepakkausten ja -tekstien uusimista. Foodinin Maria Jalkanen kertoo, että muutos teettää edelleen työtä monella saralla.
– Tuotenimen muuttuminen hämmentää asiakkaita, joten isoin työ on saada tieto kaikille kuuluviin, että tuotteen resepti tai valmistustapa ei ole muuttunut.