Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Uusi käänne Helsingissä: citykanien määrä kasvaa räjähdysmäisesti ja ne hakeutuvat kivisestä keskustasta itään – leuto talvi povaa vilkasta kevättä

Vielä joitakin vuosia sitten kerrottiin, kuinka tappava virus romahdutti Helsingin citykanikannan. Nyt tilanne on toinen.

Kani.
Citykaneja on Helsingissä enemmän kuin vielä muutama vuosi sitten. Kannan rajoittamista perustellaan muun muassa sillä, että kanit vahingoittavat kasvillisuutta. Kuva: Ismo Pekkarinen / AOP
  • Esa Koivuranta
  • Ari Tuhkanen

Citykanien määrä on Helsingissä jälleen kasvussa: kaneja on kaupungissa huomattavasti enemmän kuin muutamana aiempana vuotena, Helsingin kaupungilta kerrotaan.

Vielä joitakin vuosia sitten uutisoitiin, kuinka tappava virus ja ennätyspyynti romahduttivat pääkaupungin citykanikannan. Herkästi tarttuvan viruksen kerrottiin viime kesänä uhkaavan citykanien lisäksi lemmikkikanejakin.

Nyt kaneja voi kuitenkin nähdä Helsingin kaupunkimaisemassa samaan tapaan kuin vaikkapa viisi vuotta sitten, sanoo Helsingin kaupungin ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen.

– Kanilla on tunnetusti hyvä potentiaali kasvattaa kantaa, jos rajoittavia tekijöitä ei ole, hän toteaa.

– Muutama vuosi sitten oli verenvuotokuumetta, joka leikkasi kantaa suuresti. Voisi arvata, että jopa 80–90 prosenttia. Mutta nyt kanta on taas elpynyt.

Pakarinen ei osaa arvioida citykanien tarkkaa määrää, koska sitä ei ole yritetty koskaan edes laskea. Karkea arvio joka tapauksessa on, että pelkästään Helsingissä niitä on tuhansia.

Citykanien uusi suosikkipaikka: Itä-Helsinki

Pakarisen mukaan käytännössä koko pääkaupunki on kanien asuinaluetta, itäisen Östersundomin metsäisiä seutuja ja kivisintä keskustaa lukuun ottamatta.

Isot metsäiset viheralueet eivät ole parasta ympäristöä kanille, hän selittää. Toisaalta citykani ei viihdy myöskään täysin rakennetussa ympäristössä, esimerkiksi kantakaupungin hyvin pienissä puistoissa.

Keskustan ulkopuolella puistot ovat isompia, tonteilla on hieman enemmän tilaa ja maata voi kaivaa helpommin, mikä sopii kaneille, Pakarinen sanoo.

Viime vuosina kanien painopiste on alkanut siirtyä kantakaupungista Itä-Helsinkiin.

– Silloin runsas viisi vuotta sitten kaneja saattoi nähdä runsaasti vaikka Kalliossa ja Oopperan luona. Nyt niitä ei enää näe ihan niin keskustassa samalla tavalla.

– Sitten toisaalta Itä-Helsingissä levinneisyys oli aiemmin rikkonainen ja kaneja oli siellä vähän, mutta nyt niitä näkee hyvin vaikkapa Herttoniemessä ja Vuosaaressa, ympäristötarkastaja pohtii.

Lämmin ja lumeton talvi helpottaa kanien elämää

Etelä-Suomessa talvi on ollut toistaiseksi leuto. Jos se myös jatkuu sellaisena, voi kanikannan kasvu kiihtyä entisestään.

– Kyllä se helpottaa niiden elämää, Pakarinen sanoo ykskantaan.

– Lumi ei hidasta ravinnonsaantia, ja talvikuolleisuus on vähän pienempi kuin se muuten olisi. Jos talvi pysyy leutona kevääseen asti ja tulee aikainen kevät, silloin kanit ovat hyvässä lisääntymiskunnossa hiukan aiemmin kuin mitä ne olisivat kovan lumitalven jälkeen.

Kanikannan rajoittamista on perusteltu muun muassa sillä, että kanit vahingoittavat kasvillisuutta.

Miten Helsinki harventaa kanikantaa tällä hetkellä – saavatko Korkeasaaren leijonat edelleen citykaneja syötäväksi, kuten ennen?

Pakarisen mukaan kaupunki pyytää kaneja omilta alueiltaan ja helpointa se on elävänä pyytävillä loukuilla lumiaikaan. Lumettomana talvena pyynti ei ole yhtä tuloksellista, koska kaneilla riittää syötävää eri puolilla kaupunkia, hän kertoo.

Ja kyllä – saaliiksi saadut kanit hyödynnetään, Raimo Pakarinen muotoilee.

Lue seuraavaksi:

Ärhäkkä virusepidemia jyllää taas – citykaneja tappava verenvuototauti uhkaa myös lemmikkikaneja (27.6.2019)

Parjatuista citykaneista tuli koko korttelin lemmikkejä (20.6.2018)

Villieläimien kaupunkilaistuminen kiihtyy – "Voi olla, että 10 vuoden päästä Helsingin Keskuspuistossa asuu ilves" (17.5.2018)

Yle Luonto: Kani on villi vieras (7.4.2017)

Kanimiesten kaupunki – cityjahti helpottaa metsästäjien eräahdistusta (19.11.2015)