Olemme tavanneet ajatella, että 37 astetta on ihmisen keskimääräinen ruumiinlämpötila. Yleinen käsitys lienee sekin, ettei ruumiinlämpö ole muuttunut ajan kuluessa.
Uusi tutkimus haastaa nämä molemmat ajatukset.
Käsitys 37 asteen lämmöstä on peräisin saksalaiselta lääkäriltä Carl Reinhold August Wunderlichiltä. Hän päätyi lukemaan 1800-luvun puolivälissä tekemillään mittauksilla.
Wunderlichin määrittämää keskimääräistä ruumiinlämpöä on arvosteltu vuosien varrella, ja yleensä sen on arvioitu olevan muutamia asteen kymmenyksiä liian korkea. Se on kuitenkin kestänyt aikaa varsin hyvin.
Yhdysvaltalaistutkijat vertasivat eri aikoina tehtyjä mittauksia
Yhdysvaltalaisen Stanfordin yliopiston tutkijat päättivät selvittää syitä erilaisiin tuloksiin. Onko kyse mittauslaitteiden kehityksestä vai kertovatko tuoreet mittaustulokset muutoksista ihmisen fysiologiassa?
Aluksi tutkijat kävivät lävitse 24 000:n Yhdysvaltain sisällissodan veteraanin terveystietoja. Niitä verrattiin Yhdysvalloissa 1970-luvulla tehdyn kansallisen terveystutkimuksen tuloksiin sekä Stanfordissa 2000-luvun alkuvuosina kerättyyn terveysdataan. 1970-luvulta tietoja oli 15 000 ihmisestä ja Stanfordista 150 000:sta.
Tulokset olivat heidän mukaansa yllättävän selviä: 1800-luvun alussa syntyneet miehet olivat keskimäärin 0,59 astetta lämpimämpiä kuin meidän päivinämme elävillä. Laskua kertyi 0,03 astetta vuosikymmentä kohti.
Naisilla pudotusta 1890-luvun luvuista oli 0,32 astetta.
Tutkijat yrittivät selittää tulosta tekijöillä, jotka eivät olisi edellyttäneet muutosta ruumiinlämmössä. Olisivatko esimerkiksi mittalaitteet nyt tarkempia kuin ennen? Toisaalta sisällissodan veteraaneille vuosien kuluessa tehdyt mittaukset osoittivat lämmön asteittaista laskua.
Vai onko ihmisen fysiologia muuttunut vajaassa 200 vuodessa niin, että se selittäisi kehitystä? Kenties aineenvaihduntamme? Tai onko ympäristömme muuttunut?
– Fysiologisesti olemme erilaisia kuin ennen, sanoo Stanfordin tutkija Julia Parsonnet Medical Pressin artikkelissa.
Parsonnet viittaa muutoksiin elinympäristössämme: kotiemme sisälämpötilat ovat nousseet, mikro-organismit, joiden kanssa olemme tekemisissä, ja ruoka, jota syömme, ovat muuttuneet.
Hänen mukaansa ihminen ei ole ollut muuttumaton koko evoluutionsa ajan.
Suomalaisasiantuntija ei purematta niele
Infektioylilääkäri Asko Järvinen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä ei ole täysin vakuuttunut yhdysvaltalaistutkimuksen tuloksista.
Hänen mukaansa kyseessä on mielenkiintoinen ajatusmalli, mutta vaikka tutkijat yrittävät ottaa mahdolliset virheet huomioon, on niiden kontrollointi hankalaa.
Alun perin Wundelichin mittari oli ehkä kalibroitu liian korkealle. Vaikka tämä yritettäisiin laskea pois vanhoista mittauksista, jää virheiden mahdollisuus jäljelle.
Järvinen myös muistuttaa, että mittausajankohdalla ja -mittauspaikalla on vaikutusta. Aamulla ruumiinlämpö on erilainen kuin illalla. Lisäksi ikä, yksilöllinen vaihtelu ja naisilla kuukautiskierto ovat seikkoja, joiden vaikutusta on ainakin hankala ottaa huomioon tutkimuksissa, jotka on tehty yli sata vuotta sitten.
Järvinen ei pidä muutosta mahdottomana, mutta korostaa, että tulosten totuusarvoa heikentää se, että mittausmenetelmät ovat niin erilaisia.
Toisaalta mahdollisia selittäviä tekijöitä ruumiinlämmön laskulle voisivat olla esimerkiksi entisaikojen huonompi hampaiden hoito tai yleinen hygienia, jotka aiheuttavat matala-asteisia infektioita. Lämpöä saattoi nostaa myös elimistöön pesimään jäänyt tuberkuloosi.
Lisäksi tiedämme, että ruumiinpainomme on noussut, joten metabolia eli se, miten ihminen käyttää energiaa, voi vaikuttaa ruumiinlämpöön, sanoo Järvinen.
– Mielenkiintoinen ajatus, mutta onko se varmasti totta, pohtii Järvinen yhdysvaltalaistutkimuksen tulosta.
Lue myös:
Tiesitkö tämän kuumelääkkeistä? Lääkärit kertovat kuinka tauti lannistetaan