Viime joulukuussa järvenpääläinen Sari Sillanmäki-Kuokkanen joutui harvinaisen kaktushyökkäyksen kohteeksi, kun iso opuntiakaktus lennätti piikkinsä naisen kasvoille. Lääkärin tutkimuksissa Sillanmäki-Kuokkasen vasemmasta silmästä löytyi kymmeniä pieniä kaktuksen piikkejä.
– Yksi piikki oli katkennut sarveiskalvoon, ja se piti raaputtaa irti neulalla. Kun toisen silmän kipu alkoi helpottaa, toisessa alkoi tuntua kipua. Sieltäkin löytyi piikki, kertoi Sari Sillanmäki Kuokkanen.
Kodin huonekasveista harvoin on sellaista terveydellistä haittaa tai harmia, jota Sari Sillanmäki-Kuokkanen koki. Kuitenkin osa kodin tavallisistakin huonekasveista on myrkyllisiä. Se kannattaa pitää mielessä, varsinkin jos kotona on pieniä lapsia.
Myrkyllinen maitiaisneste
Huonekasvit voivat aiheuttaa iho-oireita, syötynä myrkytysoireita tai jos kasvi tuoksuu voimakkaasti, voivat tuoksuille herkät kokea ne ärsyttäviksi.
Yksi yleisimmistä myrkyllisistä huonekasveista on pylvästyräkki. Helppohoitoisuutensa takia se on useassa kodissa. Pylvästyräkki on usein pitkäikäinen ja voi kasvaa hyvinkin korkeaksi. Kun se ei enää tahdo pysyä pystyssä, saattaa tehdä mieli leikata sitä lyhyemmäksi.
Pylvästyräkin sisällä virtaa kuitenkin vaaleaa maitiaisnestettä, joka voi iholle päätyessään aiheuttaa iho-oireita. Maitiaisnesteen avulla kasvi kuljettaa itseensä tarvitsemiaan ravinteita.
Kasvia leikatessa kannattaakin käyttää käsineitä tai ainakin pestä kädet huolellisesti leikkauksen jälkeen.
Myös muiden tyräkkien maitiaisneste on paikallisesti ärsyttävää. Esimerkiksi joulutähti kuuluu tyräkkien sukuun.
Iho-oireita
Myrkyllistä maitiaisnestettä on myös peikonlehdessä, ihmepensaassa ja vehkakasveissa, kuten huonevehkassa.
– Sellainen yleissääntö on, että jos maitiaisneste on vaaleaa, on se myrkyllistä, kertoo viheralan opettaja, lehtori Katriina Lahtinen Saimaan ammattiopistosta.
Maitiaisneste saattaa iholle joutuessaan aiheuttaa iho-oireita, jotka kuitenkin yleensä paranevat itsekseen.
Maitiaisnestettä on huonekasvien lehdissä yleensä vähän, joten sitä on jo lähtökohtaisesta vaikea syödä paljon. Mikäli maitiaisnestettä kuitenkin syö, voi se aiheuttaa vatsavaivoja.
– Samalla tavalla kuin maitiaisneste ärsyttää ihoa, voi se ärsyttää mahan limakalvoa, kertoo ensihoitolääkäri Maria Kaista Myrkytystietokeskuksesta.
Kasveissa oleva maitiaisneste voi myös kuivua kasvin lehden pinnalle. Kuivuessaan se voi muuttua pölyksi ja aiheuttaa joillekin allergiaoireita.
Myrkylliset syötyinä
Kodin huonekasvit aiheuttavat todella harvoin vaaratilanteita, koska ani harva haluaa kokeilla, miltä huonekasvi maistuu.
– Huonekasveja ei ole tarkoitettu syötäviksi, vaan ne ovat pelkästään silmänruokaa, muistuttaa floristi Satu Ahonen lappeenrantalaisesta Nybergin kukkakaupasta.
Kuitenkin esimerkiksi taaperoikäinen lapsi tai perheen lemmikkieläin saattaa ottaa suuhunsa palan ikkunalaudalla majailevasta houkuttelevan näköisestä kasvista.
Yleisimmistä huonekasveista ihmisille myrkyllisiä ovat muun muassa anopinkieli, anopinhammas, muratti, aaloe ja kahvipensas.
Ensihoitolääkäri Maria Kaistan mukaan pienen määrän syöminen harvoin aiheuttaa ihmiselle vakavia ongelmia.
– Oireina voivat olla esimerkiksi ripuli, pahoinvointi, mahakipu tai oksentelu, kertoo Kaista.
Maria Kaista kertoo, että yleensä oireet menevät ohi itsestään, eivätkä vaadi esimerkiksi sairaalahoitoa. Kuitenkin jos pieni lapsi oksentaa tai ripuloi paljon, voi vaarana olla nestehukka.
– Nekin ovat niin harvinaisia, että minulle ei sellaisia tapauksia ole vastaan tullut. Käytännössä riski siihen, että lapsi tai aikuinen saisi huonekasvista merkittävän myrkytystilan, on vähäinen.
Myrkytystietokeskuksen tiedossa ei Maria Kaistan mukaan ole vakavia kasvimyrkytyksiä ainakaan viidenkymmenen viime vuoden aikana.
Huonekasvit kannattaa pitää pikkulasten ulottumattomissa siksikin, että syöty kasvin lehti saattaa tarttua kurkkuun kiinni, jolloin lapsen hengitys voi vaikeutua tai jopa estyä.
Myös opuntiakaktukset kannattaa pitää kaukana kaukana lapsista. Sari Sillanmäki-Kuokkasen silmiin kaktuksen piikit lensivät, kun hän oli nostamassa kaktusta kotonaan toiseen paikkaan. On edelleen mysteeri, miksi piikit kaktuksesta lensivät. Opuntiakaktuksella on kuitenkin tapana singota piikkejään, jos sitä liikutellaan tai jos se jotenkin kokee olevansa uhattu.
Nyt kuukautta myöhemmin Sari Sillanmäki-Kuokkanen kertoo, että silmät ovat parantuneet ja hymykin on herkässä.
– Kävin silmälääkärillä tarkastuksessa. Kaikki on nyt OK. Silmät ovat vielä vähän kuivat, mutta ei muuta, toteaa Sillanmäki-Kuokkanen.
Hän on ehtinyt haaverinsa jälkeen käydä jo Thaimaassa. Lentokonematka sujui hyvin, silmät eivät kärsineet auringonvalosta ja uiminenkin sujui ilman ongelmia.
– Olen jatkanut valistustyötä. Sielläkin oli noita kasveja. Näytin muutamalle thainaiselle hierontapaikassa kuvia silmistäni ja kaktuksesta. He olivat ihmeissään.
Sillanmäki-Kuokkanen kertoo jakaneensa ahkerasti tietoa opuntiakaktuksen käyttäytymisestä myös kotimaassa. Hän sanoo valistaneensa jo useamman kukkakauppiaan ja kertoneensa kokemuksestaan myös floristiopiskelijoille.
Monenlaisia kasveja
Ihmiset saattavat nykyään pitää huonekasveina mitä erilaisimpia kasvilajeja. Joitakin on voitu itse tuoda ulkomailta, jolloin laji tai sen käyttäytymineneivät välttämättä ole täysin tiedossa.
Jotkut yrittävät kasvattaa ikkunalaudalla myös Suomen metsissä luonnonvaraisina eläviä kasveja, joista osa on hyvinkin myrkyllisiä.
Tällaisia ovat esimerkiksi myrkkykeiso, myrkkykatko, hullukaali, myrkkykirveli, suopayrtti tai kalliokielo. Mikäli niitä kotiinsa metsistä tuo, kannattaa varmistaa, ettei niitä kukaan pääse syömään.
Myös eräiden puutarhan kasvien kanssa kannattaa olla varovainen. Siellä myrkyllisiä ovat muun muassa sormustinkukka, ukonhattu, hulluruoho, risiini ja kultasadepensaat.
Myrkytystietokeskuksen nettisivuilta voi tarkistaa, mikä huonekasvi on myrkyllinen ja mikä ei. Ensihoitolääkäri Maria Kaista rohkaisee ihmisiä soittamaan Myrkytystietokeskukseen aina, jos epäilee itse tai jonkun syöneen myrkyllistä kasvia.
– Ehdottomasti kannattaa soittaa. Me voimme kertoa, mitä kasvin myrkyllisyydestä on tiedossa, ja millaisia oireita kenties on odotettavissa.
Puhelinnumero Myrkytystietokeskukseen ovat 0800 147 111 (maksuton) ja 09 471 977 (normaalihintainen puhelu). Keskukseen voi soittaa mihin vuorokaudenaikaan tahansa.
Haju ja tuoksu
Kasvin haju tai tuoksu on useimmille miellyttävä kokemus, mutta ei kaikille. Tavallisin oireiden aiheuttaja lienee joulun ajan hyasintti, joka kukkiessaan levittää voimakasta tuoksua ja aiheuttaa joillekin aivastelua tai nenän kutinaa. Myös tuoksuköynnös, posliinikukka, jasmiini, kulta-akasia eli mimosa ja pelargoniat tuoksuvat voimakkaasti ja saattavat aiheuttaa oireita.
On myös ihmisiä, jotka ovat allergisia tietyille kasveille. Suomen allergia-, iho- ja astmaliiton mukaan asteri- ja sikurikasvien kasvinesteet ja siitepöly voivat aiheuttaa oireita pujoallergisille. Tällaisia ovat muun muassa huonekasveina yleiset krysanteemi, gerbera tai niityltä poimittu päivänkakkara.
Allergia-, iho- ja astmaliitto muistuttaa, että useimmat huonekasvit ovat pelkästään hyödyllisiä, eivätkä ne aiheuta allergiaoireita.
– Jos epäilee oireilun johtuvan viherkasvista, kannattaa kasvi aluksi siirtää huoneeseen, jossa oleskelee harvemmin. Jos oireilu loppuu, tilalle voi vaihtaa esimerkiksi amatsoninliljan, maijan, nukkumatin, timanttiananaksen, muorinkukan, piilean, anopinkielen tai palmuvehkan, kertoo Suomen allergia-, iho- ja astmaliitto.
Paljon iloa
Huonekasvit ovat useiden ihmisten harrastus. Vaikka kodissa olisi vain yksi kasvi, on sen kastelu ja seuraaminen monille mukavaa puuhastelua.
Koska myrkytysvaara on vähäinen, ei sen takia kannata myrkylliseksi tiedetystäkään huonekasvista luopua.
– Viherkasveilla on niin paljon positiivisia vaikutuksia. Ne puhdistavat ainakin jonkin verran huoneilmaa ja ennen kaikkea tuottavat ihmisille hyvää mieltä, kertoo viheralan opettaja, lehtori Katriina Lahtinen Saimaan ammattiopistosta.
Samoin ajattelee myös Satu Ahonen lappeenrantalaisesta Nybergin kukkakaupasta.
– Ei sen takia kannata kukkaharrastusta jättää, että pelkää niiden olevan myrkyllisiä. Me myymme silmänruokaa, eikä syötävää, sanoo Ahonen.