Skolioosi, autoimmuunisairaus SLE, munuaisten vajaatoiminta, elinsiirto ja syöpä johtivat siihen, että Julia Määttä jäi eläkkeelle 22-vuotiaana.
Oulussa asuva Määttä on työkyvyttömyyseläkkeellä ja saa Kelan maksamaa eläkettä. Eläkeläisenä hän on ollut pari vuotta. Määttä on tilanteeseensa tyytyväinen.
– Eläkepäätös tuli vähän yllätyksenä, mutta samalla se oli helpotus taloudellisesti. Nyt tiedän, mistä saan rahaa elämiseen, kun en pysty tekemään töitä.
Määtän kaltaisten alle 25-vuotiaiden eläkeläisten määrä kasvaa Suomessa. Vuoden 2018 lopussa 16–24-vuotiaita eläkeläisiä oli 7 454 eli 1,33 prosenttia ikäluokasta. Vuotta aiemmin osuus oli 1,27 prosenttia.
Lukumääräisesti nuorten eläkkeensaajien määrä ei ole kovin suuri.
Suunta on kuitenkin huolestuttava. Keskeisin syy nuorten eläkkeelle jäämiseen ovat mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo.
– Nuorten eläkeläisten määrä kasvaa, vaikka tilanteeseen on kiinnitetty viime vuosina paljon huomiota ja esimerkiksi kuntoutuspalveluihin on satsattu.
Eniten nuorten eläkkeelle jäämistä lisäävät psyykkisen kehityksen häiriöt, ja esimerkiksi ADHD näkyy tilastoissa. Sen sijaan masennus on suhteellisen harvoin syy kaikista nuorimpien työkyvyttömyydelle, mutta heidänkin määränsä kasvaa.
Lukumääräisesti eniten nuoria siirtyy eläkkeelle älyllisen kehitysvammaisuuden vuoksi.
Määtän tavoin fyysisten oireiden vuoksi eläkkeelle päätyy vain pieni joukko nuoria. Esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi eläkkeellä oli vuonna 2018 alle 20 nuorta.
Määttä on opiskellut merkonomiksi ja haaveillut asiakaspalvelutyöstä. Se ei kuitenkaan onnistu, sillä hän ei pysty seisomaan tai istumaan pitkiä aikoja, ja toisaalta runsas ihmisten kohtaaminen altistaisi erilaisille sairauksille.
– Vastustuskykyni on heikko, ja tavallinenkin flunssa kestää todella pitkään. En halua olla koko ajan sairaana.
Pehmolelujen jakaminen korvaa työtä
Julia Määtän sairastelu alkoi jo lapsena. Skolioosi ja autoimmuunisairaus SLE todettiin vuonna 2007, kun Määttä oli 12-vuotias. SLE aiheutti munuaisten vajaatoiminnan, elinsiirto tehtiin vuonna 2011.
Elinsiirron vuoksi Määtällä on hylkimisenestolääkitys, joka puolestaan aiheutti Burkittin lymfooman eli nopeasti leviävän imukudossyövän. Se todettiin vuonna 2017.
– Syövästä oli löydöksiä lantiossa, reisissä ja selkärangassa. Jos se olisi ehtinyt levitä aivoihin, olisin jo kuollut.
Syöpähoidot auttoivat onneksi nopeasti, ja nyt kontrollikäyntejä sairaalassa on pystytty jo harventamaan. Määttä joutuu kuitenkin elämään syövän varjossa koko elämänsä, sillä hylkimisenestolääkitys altistaa 25 eri syövälle.
Määtän elämä on pyörinyt sairauksien ympärillä, joten hän ei koskaan ehtinyt päästä kunnolla kiinni työelämään. Hän ei osaa verrata, millaista elämä terveenä voisi olla.
Kun työt tai opiskelut eivät rytmitä arkea, Määtälle sisältöä elämään on tuonut hyvän mielen levittäminen. Hän kerää lahjoituksena pehmoleluja, joita jakaa eteenpäin lapsille. Sitä hän voi tehdä omien aikataulujensa ja jaksamisensa ehdoilla.
– Valmistumisen jälkeen stressasin, mikä juttuni on ja mihin pystyn. Sitten keksin tämän. En tiedä, onko tämä elämäni tarkoitus vai jokin muu asia.
Määtän kodin eteisessä odottaa kymmenen jätesäkillistä pehmoleluja. Tällä hetkellä niitä on kertynyt jo 558 kappaletta. Kesällä pehmolelut löytävät tiensä eteenpäin, kun Määttä kavereineen pukeutuu satuhahmoiksi ja jakaa niitä paikallisessa puistossa.
Kesän tuleva tapahtuma on jo kolmas, kun Määttä ilahduttaa lapsia. Ensimmäisellä kerralla jaettiin ilmapalloja ja viime kesänä satoja pehmoleluja. Määttä on myös lukenut lapsille kirjastossa satuhahmoksi pukeutuneena.
– Haluan jakaa iloa muille, sillä olen saanut sitä hyväntekeväisyydestä myös itse.
Määttä pääsi syöpähoitojensa jälkeen vuonna 2018 Disneylandiin Brother Christmasin kautta. Hän on aina pitänyt Disneyn satuhahmoista ja keräilee niitä edelleen.
Tulevaisuudessa Määttä haluaisi päästä matkustamaan, mutta pienen eläkkeen vuoksi se on vaikeaa. Hän sanoo rahan riittävän välttämättömyyksiin, mutta siitä on vaikea säästää.
– Pitäisi yrittää löytää keinoja saada lisää rahaa, mutta en vielä tiedä kuinka.
Suomessa ei kannusteta osatyökykyisiä työntekoon
Kelan tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuon mukaan nuorena eläkkeelle jääminen tarkoittaa usein eläkeläisköyhyyttä. Eläke on kuitenkin taloudellisessa mielessä parempi ratkaisu kuin esimerkiksi työmarkkinatuki.
Nykyinen sosiaalitukijärjestelmä on kankea, eikä kansaneläkettä saavien ole mahdollista saada osatyökyvyttömyyseläkettä.
– Nuorten eläkeläisten joukossa on niitäkin, jotka ovat kouluttautuneita, mutta heidän on erittäin vaikea päästä edes osittain töihin. Tämä olisi hyvä ymmärtää sosiaaliturvaa uudistaessa.
Nuorten on tälläkin hetkellä mahdollista jättää eläkkeensä niin sanotusti lepäämään ja kokeilla työskentelyä, mutta käytännössä vain harva tekee niin, Koskenvuo sanoo.
– Eläke voi olla lepäämässä enintään kaksi vuotta ja jos ansiorajat ylittävä työskentely jatkuu, eläke päättyy.
Työtuloja voi olla reilu 800 euroa kuukaudessa ennen kuin eläke jää lepäämään.
Toisaalta isoin ongelma on siinä, ettei Suomessa juuri ole työpaikkoja osatyökykyisille. Eikä yrityksiä kannusteta palkkaamaan heitä.
– Siihen tarvitaan myös työelämän puolelta tapahtuvia asennemuutoksia, että miten saataisiin työnantajia ottamaan osatyökykyisiä töihin. Tämä on tärkeä kysymys.
Harva eläkepäätöksen saanut nuori pääsee työelämään
Julia Määtälle eläkepäätös tarkoittaa todennäköisesti sitä, että hän ei tule koskaan tekemään päätoimista palkkatyötä. Eläke on pysyvä eikä sen tarvetta arvioida uudelleen, mikäli Määttä ei sitä itse pyydä tai hänen työtulonsa ylity.
Karoliina Koskenvuo sanoo, että käytäntö on osin ongelmallinen.
– Asia on ikään kuin ratkaistu, kun nuori saa eläkepäätöksen. Nuoret kokevat osin tämän myös ongelmana, eivätkä kaikki halua eläkettä, sillä he tietävät sen lopullisuuden.
Vain harva eläkepäätöksen saanut nuori pääsee enää mukaan työelämään.
Tarkkoja lukuja asiasta ei ole, mutta osviittaa saa Pauliina Mattila-Holapan väitöstyöstä (Helsingin yliopisto). Sen mukaan vain viidennes alle 35-vuotiasta mielenterveyden häiriön vuoksi määräaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista pystyi palaamaan takaisin työelämään.
Koskenvuon arvion mukaan alle 25-vuotiaiden osalta määrä on vielä paljon pienempi.
Keskustele aiheesta kello 22:een saakka!