Vakavista mielenterveyden ongelmista kärsivien ihmisten mieli ja keho pyritään hoitamaan vastedes Helsingissä samassa paikassa.
Suunnitteilla olevaan uuteen Laakson yhteissairaalaan aiotaan keskittää kaikki psykiatrian erikoisalat, mutta myös somaattinen eli fyysisten sairauksien hoito.
Psykiatristen potilaiden somaattinen hoito on toteutunut aiempina vuosina osittain muuta väestöä huonommin, kertoo yksi hankkeen projektipäälliköistä, ylilääkäri Kari Raaska Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.
– Halutaan panostaa siihen, että heidän fyysisten sairauksien hoito on samalla tasolla kuin muidenkin kansalaisten, Raaska toteaa.
Hänen mukaansa laajalti koko maassa on jo vuosia ollut tavoitteena sijoittaa psykiatrinen sairaalahoito somaattisten sairaaloiden yhteyteen.
Helsingin kaupungin ja Husin yhdessä suunnittelema Laakson yhteissairaala on kokoluokassaan yksi suurimmista sairaalahankkeista koko maassa.
900-paikkaisen sairaalan suunnittelussa erilaiset henkilöstön ja kokemusasiantuntijoiden tiimit antavat arkkitehdeille toiveita ja käytännön vinkkejä toimivista ratkaisusta.
Tavoitteena potilaslähtöinen toteutus
Laakson sairaalan suunnittelussa on pyritty potilaslähtöisyyteen. Työpajatyyppisessä suunnittelussa on ollut mukana jopa satoja henkilökunnan edustajia eri ammattiryhmistä. Helsingin kaupungin johtava ylihoitaja Tiina Pakasto pitää tätä tärkeänä.
– Potilashoitohan menee koko ajan eteenpäin. Kentällä työskentelevät tietävät parhaiten, millaista työ on tänä päivänä ja pystyvät visioimaan, mitä sen pitäisi olla jatkossa, sanoo Pakasto.
Toiveita on kuultu myös mielenterveyttä tukevilta yhdistyksiltä sekä kokemusasiantuntijoilta eli potilailta ja lähiomaisilta. Tärkeinä toiveina ovat nousseet oma tila, selkeys, turvallisuus, ulkoilumahdollisuudet ja viihtyisyys.
– Kaikilla potilailla on omat huoneet ja kylpyhuoneet. Tänne suunnitellaan myös niin sanottuja perhehuoneita, että läheiset voivat olla tulevaisuudessa paremmin mukana hoidossa, kertoo ylilääkäri, projektipäällikkö Kirsi Suominen Helsingin kaupungilta.
Kokemusasiantuntijaryhmässä osa arveli viihtyisien ja turvallisten tilojen edistävän hoitoa, mutta osa oli hieman eri mieltä.
– Osa kokee, etteivät tilat saa olla liian viihtyisät, sillä muutoin niihin haluaa jäädä. Samoin myös osa saattaa palata mielellään takaisin sairaalaan, jos se on viihtyisämpi kuin oma koti, kertoo HUS-asiakasraadin jäsen Markku Hard Koulutetut Kokemusasiantuntijat eli KoKoA-yhdistyksestä.
Arkkitehtien luonnoksia on testattu mallintamalla niitä virtuaalisesti.
Alkuperäisiin suunnitelmiin on tullut muutoksia saadun palautteen vuoksi muun muassa sisäseinien linjoihin. Polveilevat seinät oikaistiin viistoiksi, että esimerkiksi muistisairaat tai pelokkaat potilaat näkevät oman ovensa koko matkan liikkuessaan huoneensa ulkopuolella.
Kokonaisuutena sairaalasta suunnitellaan muunneltavaa.
Potilashuoneet soveltuvat eri sairauksien hoitamiseen, joten tiloista tulee käyttökelpoiset vuosikymmeniksi. Esimerkiksi somaattisen puolen kuntouttava ympäristö soveltuu hyvin myös psykiatriaan.
– Tärkeitä elementtejä ovat mahdollisuudet vuorovaikutteiseen kanssakäymiseen, yhteys luontoon, ulkoiluun, musiikin kuunteluun ja omaan harjoitteluun, sanoo ylilääkäri, projektipäällikkö Petra Ijäs Husista.
Husilla mittavia sairaalaprojekteja pitkin 2020-lukua
Ylilääkäri Kari Raaska Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kertoo, että Suomessa on nyt meneillään useita psykiatrisia sairaalahankkeita.
Osaan niistä rakennetaan samalla myös yleissairaalaa tai psykiatriset osastot rakennetaan jo olemassa olevan sairaalan alueelle. Esimerkiksi Jyväskylään rakenteilla olevaan sairaala Novaan sijoittuu sekä mielenterveyden että fyysisen terveyden sairaalatoimintoja.
Uudellamaalla muun muassa Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa on myös psykiatrista sairaalatoimintaa. Lisäksi Husin alueelle on viime vuosina rakennettu tulevaa Laakson yhteissairaalaa selvästi pienempiä psykiatrisia yksiköitä Lohjan, Raaseporin ja Hyvinkään sairaaloiden yhteyteen.
Husin näkökulmasta Laakson yhteissairaala on osa laajempaa kokonaisuutta. Koko 2020-luku on täynnä mittavia rakennusprojekteja.
Hus investoi sairaalarakennuksiin lähivuosina keskimäärin 180 miljoonaa euroa vuodessa. Luku sisältää merkittävien investointien lisäksi suuren joukon pieniä korjaushankkeita.
– Husissa on ollut viime vuosina monta suurta sairaalahanketta kuten Lastensairaala, Kolmiosairaala ja Tornisairaalan peruskorjaus. Ne ovat olleet isoja hankkeita, joista on saatu oppia näihin seuraaviin sairaaloihin, kertoo Husin hankejohtaja Raija Malmström.
Tavoitteena on, että pääkaupunkiseudulla on 2030-luvulla neljä sairaala-aluetta: Jorvin sairaala-alue Espoossa, Peijaksen sairaala-alue Vantaalla sekä Malmin ja Meilahden sairaala-alueet Helsingissä.
Laakson yhteissairaala on oma erillinen hankkeensa, joka toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.
Husin suurimmat sairaalaprojektit
Valmistuneet
- Jorvin sairaalan seitsemän leikkaussalia valmistuivat heinäkuussa 2019. Leikkaussalit maksoivat 12 miljoonaa euroa.
- Hyvinkään sairaalan 10 leikkaussalia valmistuivat elokuussa 2019. Salit maksoivat 25 miljoonaa euroa.
- Naistenklinikan C-osan 5.–6. kerroksen vuodeosastot otettiin käyttöön vuoden 2019 lopussa. Remonttikustannuksia kertyi kahdeksan miljoonaa euroa.
Suunniteltu valmistumaan:
2020
- Rakenteilla oleva Porvoon sairaalan psykiatrian vuodeosasto otetaan käyttöön vuonna 2020. Kustannusarvio on kaksi miljoonaa euroa.
2021
- Naistenklinikan C-osan 3.–4. kerroksen vuodeosastot tulevat käyttöön kesällä 2021. Kustannuksia arvioidaan kertyvän kuusi miljoonaa euroa.
2022
- Entisen Lastenklinikan remontointi on alkanut. Niin kutsutun Puistosairaalan ykkösvaiheen peruskorjaus on käynnissä. Rakennus tulee aikuiskirurgian käyttöön, vuoden 2022 alussa sinne siirtyvät muun muassa plastiikkakirurgia Töölöstä ja Jorvista sekä rintarauhaskirurgia Kirurgisesta sairaalasta. Kustannusarvio on 50,5 miljoonaa euroa.
- Tammisairaala, jota on aiemmin kutsuttu Silmäsairaalaksi, on suunnitteluvaiheessa. Nimi on muutettu, koska rakennukseen tulee muutakin kuin silmätautien hoitoa. Tavoitteena on saada uudisrakennus käyttöön vuoden 2023 alkupuolella. Kustannusarvio on 135 miljoonaa euroa.
2023–2024
- Meilahteen tuleva Siltasairaalan rakentaminen aloitettiin syyskuussa 2018. Se on Husin historian tähän mennessä kallein sairaala ja otetaan käyttöönotto vuoden 2023 alkupuolella. Siltasairaalaan muuttaa suurin osa Syöpätautien klinikkaa sekä neurokirurgia, ortopedia ja traumatologia huonokuntoisesta Töölön sairaalasta. Kustannusarvio on 295 miljoonaa euroa.
- Hyvinkään vuodeosastojen peruskorjaus on myös suunnitteluvaiheessa. Remontoidut osastot tulevat käyttöön vuonna 2023 alkupuolella. Kustannusarvio on 30,5 miljoonaa euroa.
- Jorvin sairaalan leikkausosaston peruskorjaus sekä 1. kerroksen peruskorjaus on alkamassa keväällä 2020. Jatkossa Jorvissa olisi 20 leikkaussalia. Uusilla tiloilla varaudutaan muun muassa sairaalan laajenevaa sydäntutkimusta varten. Tilat on tarkoitus saada käyttöön 2023 lopussa. Kustannusarvio on 44 miljoonaa euroa.
2025–2030
- Naistenklinikan A-siiven peruskorjaus on hankesuunnitteluvaiheessa. Tilat remontoidaan vuodeosastoiksi ja poliklinikaksi, ja tavoite on saada ne käyttöön kesällä 2025.Kustannusarvio on 32 miljoonaa euroa.
- Laakson yhteissairaala.
- Jorvin uusi vuodeosastorakennus on hankesuunnitteluvaiheessa. Kyseessä on uudisrakennus, joka pyritään saamaan käyttöön vuoden 2026 alussa. Alustava kustannusarvio on 225 miljoonaa euroa.
Voit keskustella aiheesta 16.1.2020 klo 22 saakka.
Lue myös:
Entinen Lastenklinikka peruskorjataan muun muassa plastiikkakirurgian tarpeisiin
Kiistelty Sairaalanniemen kaavoitus alkamassa Rovaniemellä – kahden rakennusliikkeen kisa