Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Tönimistä, huutamista ja jopa vakavia pahoinpitelyitä – iäkkäiden hoivakodeissa kokema väkivalta on usein asukkaiden välistä

Väkivaltaa esiintyy lähinnä muistisairaiden asiakkaiden kesken, ilmenee Valviran selvityksestä.

VAnhusten nojatuoleja rivissä Voutilakeskuksessa Hämeenlinnassa.
Hoivakodin sisustus on yksi tekijä, jolla luodaan turvallisuutta hoivakotiin. Kuva: Kati Turtola / Yle
  • Kati Turtola

Kun vanhus kokee hoivakodissa väkivaltaa, on syypää useimmiten toinen asukas.

Valviran tiedossa on yksittäisiä ilmoituksia ja kanteluja asiakkaiden välisistä väkivaltatapauksista hoivakodeissa, mutta se ei tilastoi erikseen vanhusten hoivakodeissa kohtaamaa väkivaltaa.

– Valvontaviranomaiset ovat saaneet ilmoituksia esimerkiksi tönimisestä, käsiksi käymisestä tai huutamisesta. On myös vakavia pahoinpitelyitä, mutta ne ovat hyvin harvinaisia, kertoo ylitarkastaja Elina Uusitalo Valvirasta.

Hattulalaisessa palvelutalossa sattui viime vuoden lopulla asukkaan kuolemantapaus. Hoivakodissa epäillään tapahtuneen pahoinpitely. Hämeen poliisi tutkii tapausta.

Yksittäistä tapahtumaa Valvira ei kommentoi, mutta yleisesti hoivakodeissa tapahtuvasta väkivallasta ylitarkastaja Uusitalo kertoo, että tyypillisimmin se on asukkaiden välistä.

– Tilastointia ei tehdä, mutta juuri fyysistä väkivaltaa koskevia ilmoituksia tulee aika vähän, kertoo Uusitalo.

Kaltoinkohtelu on selvityksen mukaan tavallista

Noin vuosi sitten puhjenneen hoivakotikohun myötä Valviralle tehdyt vanhustenhoidon epäkohtailmoitukset yli kaksikertaistuivat.

– Väkivalta ei nouse näistä ilmoituksista mitenkään erityisenä kysymyksenä esiin. Ne saattavat olla osa epäkohtailmoituksen sisällä, mutta se ei ole ollut pääasia, sanoo Elina Uusitalo.

Valvira teki vuonna 2016 selvityksen vanhusten kaltoinkohtelusta sosiaalihuollon ympärivuorokautisissa yksiköissä. Kaltoinkohtelu voi olla fyysistä väkivaltaa, psyykkistä tai sosiaalista kaltoinkohtelua, seksuaalista hyväksikäyttöä, taloudellista hyväksikäyttöä, hoidon ja avun laiminlyöntiä tai muuta oikeuksien rajoittamista ja loukkaamista sekä ikäihmisen ihmisarvoa alentavaa kohtelua.

Suurin osa (93 %) kyselyyn vastanneista kertoi kohdanneensa jonkinlaista kaltoinkohtelua. Kyselyyn osallistui lähes 7 500 vanhustenhoidon työntekijää.

Kolmisen prosenttia vastaajista oli havainnut fyysistä väkivaltaa. Tönimistä ja joskus myös lyömistä esiintyi työntekijöiden avovastausten perusteella lähinnä muistisairaiden asukkaiden kesken.

Yleisimmin havaittuja kaltoinkohtelun muotoja olivat ulkoilun laiminlyönti, karkea, epäasiallinen tai lapsenomainen kielenkäyttö sekä määräily, rankaiseminen ja moittiminen.

Keinutuoli Hämeenlinnassa Voutilakeskusen hoivakodissa.
Noin kolme prosenttia Valviran kyselyyn vastanneista oli havainnut hoivakodeissa asiakkaisiin kohdistuvaa fyysistä väkivaltaa. Kuva: Kati Turtola / Yle

Asiakkaan turvallisuudentunne lähtee hoitajista

Asiantuntijoiden mukaan turvattomuus hoivakodissa lisääntyy, jos henkilökuntaa on liian vähän asiakkaiden palveluiden tarpeeseen nähden tai henkilökunnalla ei ole tarpeeksi osaamista kohdata muistisairaita.

– Mikäli hoitajat vaihtuvat usein tai sijaisia on paljon, hoitajat eivät tunne asiakkaita. Silloin asiakkaiden tarpeita ei tunnisteta eikä silloin osata toimia asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, kertoo lakimies Reija Kauppi Valvirasta.

Hoitajien käyttäytyminen voi aiheuttaa asiakkaassa ärsyyntymistä tai provosoitumista. Turvattomuutta aiheuttaa myös se, jos asukkaat jäävät pitkiksi ajoiksi ilman hoitajan läsnäoloa.

– Joissain tilanteissa vieraileva omainenkin voi olla turvattomuutta aiheuttava. Joskus myös taloudellisia huijauksia tekeviä henkilöitä on päässyt hoivakoteihinkin huijaamaan iäkkäitä. Myös muut asukkaat voivat olla toisilleen uhkaavia esimerkiksi fyysisesti tai seksuaalisesti, kertoo Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry:n toiminnanjohtaja Satu Taiveaho.

Taiveahon mukaan vanhusten kohtaamasta väkivallasta ja sen torjunnasta puhutaan edelleen vähän. Taiveaho mainitsee myös, että toisinaan on vaikea arvioida esimerkiksi muistisairaan kertoman todenperäisyyttä.

– Näistä tehdään harvoin rikosilmoituksia ja tilanteet ovat vaikeasti todennettavissa. On myös ongelma, että esimeriksi uhritutkimukset eivät Suomessa koske iäkkäimpää väestöä, joten tilasto- ja tutkimustietoa on vähän, kertoo Taiveaho.

Muistisairaan hoitaminen vaatii erityisosaamista

Muistisairaan kohtaamisessa tarvitaan työntekijöitä, jotka ymmärtävät, miten muistisairaita kohdataan ja minkälaista hoivaa ja huolenpitoa he tarvitsevat. On tärkeää, että muistisairaiden yksikössä on rauhallinen tunnelma eikä väki vaihdu tiuhaan tahtiin.

– Jos on paljon sijaisia, paljon vähäisellä koulutuksella olevia tai ei tunneta yksikössä asuvia vanhuksia, voi se altistaa tämän kaltaisille tilanteille, että ei ymmärretä muistisairaiden tarpeita. Sekin voi johtaa aggressiiviseen käyttäytymiseen, sanoo ylitarkastaja Elina Uusitalo.

Hoivakodissa onkin harkittava tarkasti, miten erilaiset asukkaat sijoitetaan asumaan.

– Joskus on ollut niinkin, että samaan toimintayksikköön on ollut sijoitettuna eri asiakasryhmien asiakkaita, jolloin näitä ikäviä tapauksia on sattunut, kertoo lakimies Reija Kauppi Valvirasta.

Turvallisuus paranee, kun hoivakodissa pohditaan aktiivisesti riskienhallintaa ja päivitetään omavalvontasuunnitelmaa. Jos vaaratilanteita tapahtuu, niihin on Uusitalon mukaan tartuttava viipymättä ja mietittävä, miten estää tapahtumien toistuminen.

Uusitalon mukaan Valvirassa törmätään usein väärään toimintamalliin, jossa asumisyksikössä on levoton ja aggressiivinen asukas ja muut asukkaan lukitaan huoneisiin. Aggressiivinen asukas jatkaa toimintaansa, muut ovat lukkojen takana.

– Se ei ole asianmukaista, että ruvetaan rajoittamaan toisten asiakkaiden itsemääräämisoikeutta. Kyllä näihin pitää löytyä jokin muu ratkaisu. Ja yleensä löytyykin, sanoo Uusitalo.

Lue myös:

MOT: 76-vuotias Vuokko hakattiin kuoliaaksi palvelukodissa tammikuun alussa – Pihlajalinna vaati omaista maksamaan huoneen vuokran koko kuulta