Suomussalmelainen Päivi Ahola-Anttonen kantaa parin päivän ikäisen karitsan lampolasta omakotitalon vessaan. Vauvaksi kutsutun karitsan jalat eivät jostain syystä kanna, ja sen vuoksi se tuodaan sisälle, jotta sitä voidaan ruokkia säännöllisemmin.
Perheen 8-vuotias uroskoira Naava tunkeutuu väkisin vessaan pienen karitsan viereen ja alkaa puhdistamaan sitä samalla tavalla kuin emä puhdistaa jälkeläisiään. Siitä hetkestä lähtien koira ei ole poistunut karitsan vierestä kuin ulos – ja sekin on ollut houkuttelun takana.
– Lenkillä Naava uikuttaa hirveästi karitsan perään ja heti, kun pääsemme kotiin, se juoksee kiireellä hoitamaan Vauvaa, Ahola-Anttonen kertoo.
Koira ei malta poistua karitsan luota edes syömään tai juomaan, joten sille on kannettu kipot vessaan.
Välillä perheen toinen koira on tullut kuikuilemaan vessan kynnykselle uteliaana uudesta asukkaasta, mutta Naavan murina ja hampaiden vilauttelu on saanut sen pysymään pienen välimatkan päässä.
– Samaa Naava teki aluksi myös miehelleni, mutta nyt kun se on tajunnut, että karitsalle tuodaan maitoa ja sitä hoidetaan, niin se antaa ihmisten tulla. Samalla, kun juotamme Vauvaa tuttipullolla, se nuolee ja vartioi karitsaa.
Mutta mistä syystä uroskoira hoivaa toisen eläimen jälkeläistä?
Harva uroskoira hoitaa jälkeläisiä
Naava ei ole ainoa koira, joka hoitaa jonkin muun lajin poikasta. Esimerkiksi Instagram ja Youtube ovat täynnä videoita, joissa koira hoitaa milloin ankanpoikaa ja milloin kania.
Helsingin yliopiston eläinkäyttäytymistieteen dosentti ja tutkija Katriina Tiiran mukaan ei ole lainkaan poikkeuksellista, että eri lajit muodostavat vahvojakin kiintymyssuhteita toisiaan kohtaan. Hyvänä esimerkkinä toimii koiran ja ihmisen välinen kiintymys.
Puolestaan erikoista on se, että uroskoiran hoivavietti on näin voimakas kuin se Naavalla on.
Tiiran mukaan koirien hoivaviettiä on tutkittu hyvin vähän. Yksi harvoista tutkimuksista (Plos One) onkin Tiiran tekemä. Siinä tutkittiin sitä, miten emän hoivavietti vaikuttaa jälkeläisten luonteeseen.
Tutkimuksesta kävi ilmi, että jos emä hoitaa pentujaan huonosti, on jälkeläinen pelokkaampi.
Tiiran mukaan voi siis olla mahdollista, että Naavan emä on ollut hyvä hoitaja, koska Naavalla on vahva kyky hoivata. Rottatutkimuksissa on havaittu, että hyvien hoitajien jälkeläiset hoitavat myös itse omia jälkeläisiään hyvin.
Hän on varma, että myös koiran rodulla voi olla väliä, mutta asiaa ei ole tutkittu. Naavassa on suomenlapinkoiraa ja suomenpystykorvaa.
Vaikka on melko harvinaista, että uroskoira hoitaa pentuja tai muiden eläinten jälkeläisiä, osallistuvat kuitenkin niiden esi-isät jälkikasvunsa hoitoon. Sudet hoitavat pentujaan esimerkiksi hankkimalla niille ruokaa. Kun myös uros osallistuu hoitoon, pysyy pennut todennäköisemmin hengissä ja uroksen geenit periytyvät eteenpäin.
– Hoivavietti on tipahtanut nykyajan uroskoirilta pois, koska nykyään emän lisäksi myös ihminen hoitaa koiranpentuja.
Tiira muistuttaa myös, että koiran ei tarvitse hankkia ruokaa samalla tavalla kuin suden.
– Koiralla on keskimäärin aika tylsää päivisin. Tämä voi olla yksi syy, miksi koira on ottanut karitsan hoitaakseen.
Tiiran mukaan myös karitsan kävelykyvyttömyys voi olla osasyy siihen, että Naava on niin kiinnostunut hoitamaan pienokaista.
Mikäli karitsa ei piakkoin pääse jaloilleen ja opi kävelemään, se joudutaan lopettamaan.
Keskustele aiheesta kello 23:een saakka!