Harva myrskypuhuri jättää yhtä pitkät jäljet kuin vuoden 2011 Tapani- ja Hannu-myrskyt: Niiden jälkiä vatvovaan yhä, eikä taida loppukaan olla ihan lähellä.
Joulukuun myrskyt ja niiden aiheuttamat sähkökatkot johtivat eduskunnan linjaamaan, että menon on muututtava. Sähköyhtiöille asetettiin tiukat rajat siitä, kuinka kauan sähkökatko saa kestää: taajamissa kuusi ja muualla korkeintaan 36 tuntia. Tähän pitäisi päästä vuoteen 2028 mennessä.
Sähkön siirtoyhtiöt tekivät työtä käskettyä. Sähkön toimitusvarmuuden kohentamisessa on usein turvauduttu varmimpaan keinoon. Maahan kaivetut kaapelit eivät paljon puhureista hätkähdä.
Sen sijaan hintalappu on hätkähdyttävä.
Professori Jarmo Partanen laski työ- ja elinkeinoministeriölle, että sähköverkkojen investointeihin uppoaa 9,5 miljardia euroa vuosina 2014–28. Korotettujen toimitusvarmuusvaatimusten osuus potista on 3,5 miljardia euroa – luultavasti enemmän kuin moni katkotonta sähköä vaatinut ja luvannut osasi laskea.
Kuluttajan vai yhtiön etu?
Sähkön siirtoyhtiöissä on tartuttu lapioon – ja yllättäen, monen sähkön kuluttajan harmiksi.
Esimerkiksi Omakotiliiton mielestä lapion ei täytyisi olla kädessä harkitsemattomasti. Maakaapeli on toki varma, mutta samaan varmuuteen voitaisiin ehkä päästä halvemmallakin. Liitto korostaa kustannustehokkuutta. Syykin on selvä: kalliit investoinnit raapaisevat jokaisen sähkönkäyttäjän lompakkoa.
Mutta miksi verkkoyhtiöt tekevät kalliita investointeja, jos halvemmallakin selviäisi? Kukaan tuskin uskoo, että alalla esiintyisi laskutaidottomuutta.
Suuret ja nopeasti tehdyt investoinnit saattavat merkitä siirtoyhtiölle suurempia tuottoja, koska investoinnit kasvattavat yhtiön pääomaa ja siten myös lain sallima voitto kasvaisi. Jos siis investointeja pitää tehdä, ne kannattaisi tehdä nopeasti.
Esityksen perusteissa arvioidaan tulevaisuudessa kohtuullisen tuoton olevan 5–7 prosenttia. Nyt tuottoaste on lähellä seitsemää prosenttia.
Mutta kaikesta huolimatta, ala vakuuttaa että turhia investointeja se ei tee.
Hintojen nousu rajattiin "vain" 12,5 prosenttiin
Myös tänään torstaina lausuntokierrokselle lähtenyttä hallituksen esitystä perustellaan epäilyksellä siitä, että investointeja ajaisi enemmän yhtiön kuin kuluttajan etu.
TEM:n hallitusneuvos Arto Rajalan mukaan "ideana on, että puututaan mahdollisiin yli-investointeihin johtaviin käytäntöihin".
Varsinkin haja-asutusalueella maakaapelin rakentaminen on sitä kalliimpaa touhua, mitä pidemmäksi etäisyys torpalta toiselle kasvaa. Vaihtoehtoja voi olla esimerkiksi ilmajohtojen tuominen metsän keskeltä tien varteen.
Lausunnonantajien arvosteltavaksi annetussa esityksessä rajoitetaan myös sitä kuinka paljon sähkön siirtohintaa saa vuodessa nostaa. Nykyinen yläraja hinnankorotukselle on 15 prosenttia vuodessa, uudessa esityksessä 12,5 prosenttia.
Katon madaltumisesta huolimatta tuon suuruinen korotus saattaisi kirvoittaa palautetta valtionvarainministeri Katri Kulmunille (kesk.), joka ennätti energiaministerinä luvata, että siirtohintojen rutkaan nousuun puututaan.
16.01.2020 klo 20.10 Juttua korjattu siltä osin, että ministeri Kulmuni on nykyään valtiovarainministeri, ei energiaministeri