Satakunnan lennoston Pirkkalan tilat ovat arkiset, mutta tunnelmasta ymmärtää, että nyt kyseessä on suuret kaupat. Ranskalaiset ovat lentäneet tiistaina Suomeen kaksi kaksipaikkaista Rafale-hävittäjää. Ranskalaiset ovat koneestaan ylpeitä ja pyrkivät nyt vakuuttamaan suomalaiset koneen kannalle.
Paikalle Pirkkalaan olivat tulleet sekä Ranskan valtion että valmistajan edustajat.
Ranskan Suomen-suurlähettiläs Serge Tomasi alleviivasi sekä Rafale-hävittäjän näyttöjä että Ranskan ja Suomen yhteisiä poliittisia tavoitteita.
Tomasi muistutti Rafale-hävittäjien olevan jo aivan Suomen lähistöllä, kun ne osallistuvat Naton Baltian maiden valvontaan. Tomasi vetosi myös presidentti Emmanuel Macronin tavoitteeseen Euroopan yhteisestä puolustuksesta. Ajatus on saanut tukea presidentti Sauli Niinistöltä. Hävittäjäkauppa tulkittaisiin Ranskassa merkiksi yhteisestä näkemyksestä.
Prikaatikenraali Gaël Diaz de Tuesta Ranskan puolustusvoimien hankintakeskuksesta korosti Pirkkalassa valmistajan eli Dassault Aviation -yrityksen olevan toimituksissaan täsmällinen ja pysyvän sekä aikataulussa että budjetissa. Myös hän listasi kokemuksia vaikeista paikoista kuten Afganistanista ja Isisin vastaisista taisteluista.
"Ei yhtään menetettyä konetta"
Everstiluutnantti Clément Amagat puolestaan on lentänyt koko uransa Rafale-hävittäjillä. Amagat sanoo "ehkä olevansa jäävi", mutta pitää konetta helppona lennettävänä.
– 40 000 lentotuntia, ei yhtään menetettyä konetta, Amagat sanoo ylpeästi koko Rafale-konekannasta.
Pirkkalan tilaisuudessa sen paremmin ehdokkaan kuin hankkijankaan edustajat eivät sanoneet sanaakaan tarjousten tai niihin sisältyvän teollisen yhteistyön sisällöstä. Teollinen yhteistyö on nykytermi näissä yhteyksissä käytetylle sanaparille vastakauppa.
Suomen hävittäkauppojen hankejohtaja, eversti Juha-Pekka Keränen selventää yleisellä tasolla teollisen yhteistyön tarkoittavan nyt 30 prosenttia koko hankkeen hinnasta eli kolmea miljardia euroa kymmenen miljardin kokonaishinnasta. EU-sääntöjen mukaan teollisen yhteistyön täytyy liittyä puolustusteollisuuteen tai esimerkiksi hävittäjien kokoamiseen tai huoltoon.
Yle esittelee testijakson aikana kuhunkin hävittäjätyyppiin liittyvät keskeiset kysymykset. Haastattelujen ja taustakeskustelujen lisäksi lähteenä on käytetty sotilasilmailuun perehtyneen toimittajan ja kirjailijan Pentti Perttulan kirjaa Paras hävittäjä Suomelle.
1. Millainen ehdokas on Dassault Rafale ?
Puolustusteollisuus ei ehkä ole ensimmäinen asia, joka Ranskasta tulee mieleen, mutta se on maailman kolmanneksi suurin aseviejämaa. Nyt ranskalainen Dassault kisaa Suomen seuraavasta hävittäjäkaupasta Rafale-hävittäjällään. Suomen kaupat ovat kiinnostaneet Ranskaa ennenkin, sillä 1990-luvulla se pyrki myymään Suomeen Mirage-hävittäjiään, mutta silloin suomalaiset valitsivat amerikkalaiset Hornetit.
Dassault Rafale on kaksimoottorinen ja yksi- tai tai kaksipaikkainen monitoimihävittäjä. Kaksipaikkaisuutta ranskalaiset pitävät tärkeänä silloin, kun ratkaisut ovat poikkeuksellisen vaikeita eikä niitä haluta sälyttää yhden hävittäjälentäjän harteille.
Ranskalaiset toivat Pirkkalaan nimenomaan kaksi kaksipaikkaista hävittäjää, jotta valmistajan edustajan sanoin "mahdollisimman moni suomalaislentäjä pääsisi kokeilemaan konetta".
Ensimmäiset Rafale-hävittäjät otettiin käyttöön 1985 ja nyt siitä on tekeillä jo neljäs versio F4, jota myös Suomelle tarjotaan.
2. Missä maissa hävittäjä on käytössä?
Rafale on käytössä kotimaassaan Ranskassa, missä valtio on tilannut vuosien mittaan hävittäjiä yhteensä 180 kappaletta. Rafalea on myyty Egyptiin, Qatariin ja Intiaan yhteensä noin 100 kappaletta.
Ranska haluaisi saada hävittäjäänsä kaupaksi Euroopan maihin. Se hävisi vuonna 2018 kisan Belgian hävittäjähankinnasta. Parhaillaan Dassault havittelee kauppoja Sveitsiin.
Ranska on käyttänyt omia Rafale-hävittäjiään kansainvälisissä operaatioissa Afganistanissa, Syyriassa, Irakissa ja Malissa.
3. Mitkä ovat hävittäjän vahvuuksia?
Valmistajan mukaan Rafalen kärkiominaisuudet ovat kustannustehokkuus ja monipuolisuus, joka juontuu siitä, että uuden Rafalen piti korvata kaikki Ranskan siihen asti käyttämät seitsemän hävittäjätyyppiä. Niinpä Rafaleen saa monipuolisia asejärjestelmiä ja se jaksaa kantaa raskaitakin ase- ja lisäpolttoainekuormia, mutta säilyy silti ketteränä.
Rafale pystyy sekä ilmataisteluihin, viholliskohteiden tiedusteluun että iskemään maamaaleihin.
Rafalen uusin versio F4 valmistuu samoihin aikoihin kun Suomi tarvitsee uusia hävittäjiä.
4. Mitkä ovat hävittäjän heikkouksia?
Rafale-hävittäjiä on vain vähän käytössä muualla kuin kotimaassa Ranskassa.
Hävittäjää voi luonnehtia varmaksi työjuhdaksi, mutta sen moottorit eivät yllä huipputehoihin.
5. Onko ratkaisulla puolustuspoliittisia ulottuvuuksia?
Rafale on kaikin puolin hyvin ranskalainen hävittäjä, mutta sekä sen menneisyys että tulevaisuus on erittäin eurooppalainen.
Alun perin Ranska oli mukana yhteiseurooppalaisessa hankkeessa, jonka tuloksena syntyi Eurofighter Typhoon, joka on myös ehdolla Suomen seuraavaksi hävittäjäksi. Ranska kuitenkin irtautui Iso-Britannian, Saksan, Italian ja Espanjan yhteisestä hankkeesta ja loi oman Rafalensa.
Tiet saattavat kuitenkin yhtyä jälleen, sillä Saksa ja Ranska ja konevalmistajat Airbus ja Dassault päättivät vuonna 2018 aloittaa uuden yhteisen hävittäjän suunnittelun ja valmistuksen. Uusi eurooppalainen taistelukone pitäisi olla käytössä vuoteen 2040 mennessä. Saksan ja Ranskan sopimuksen tavoitteena on, että uusi kone korvaa aikanaan Rafale- ja Eurofighter Typhoon -hävittäjät.
Eversti Juha-Pekka Keränen ei näe uutta hanketta miinuksena Rafale-hävittäjälle.
–En näe riskinä. Samalla tavalla Iso-Britannialla on oma projekti käynnissä mukana Eurofighterin jälkeen. Ne varmaan auttavat näiden koneiden elinkaaren pitämisenä loppuun saakka taistelukykyisinä.
Keräsen mukaan se, että Rafale-hävittäjää ei ole myyty mihinkään Euroopan maahan ei vaikuta Rafale-hävittäjän testeihin.
–Samalla tavalla testaamme kaikkia meidän kandidaatteja. Ei ole eroa siinä, kuinka paljon on tullut kauppoja Eurooppaan tai muualle.
Pirkkalan testien jälkeen kaikki viisi hävittäjäehdokasta pysyvät kilpailussa mukana. Keräsen mukaan koneita ei vielä näiden testien perusteella laiteta minkäänlaiseen paremmuusjärjestykseen.