Kunniaan liittyvästä väkivallasta on puhuttu Suomessa tähän asti vain yleisellä tasolla tai muutaman julkisuudessa olleen yksittäistapauksen kautta.
Siitä ei ole ollut tietoa, minkä verran poliisi on tutkinut kunniaväkivaltaepäilyjä.
Helsingin poliisi kertoo nyt ensimmäistä kertaa julkisuudessa, kuinka paljon kunniaväkivaltatapauksia on päätynyt rikostutkintaan.
– Me luokittelimme viime vuonna 34 tutkintaa kunniaväkivaltajutuiksi. Suurin osa näistä jutuista on tutkittu lähisuhdeväkivaltarikostutkintaryhmässä, kertoo Ylelle Helsingin poliisin rikostutkintayksikön johtaja, rikosylitarkastaja Jonna Turunen.
Turunen korostaa sitä, että luku on suuntaa antava.
– Nämä tapaukset ovat poliisin tietoon tulleita tapauksia. Sellaisia, joissa kunniamotiivi on huomattu ja tunnistettu.
Kun poliisi puhuu kunniaväkivallasta, siihen liittyy aina yhteisöllisyys.
– Kyse ei ole vain yhden henkilön kunniasta, vaan laajemmin perheen ja yhteisön kunniasta sekä kunniasääntöjen rikkomisesta.
Kyse ei ole vain yhden henkilön kunniasta, vaan laajemmin perheen ja yhteisön kunniasta sekä kunniasääntöjen rikkomisesta.
Jonna Turunen, rikostutkintayksikön johtaja.
Pahoinpitelyä, laittomia uhkauksia, vainoamista
Kunniaan liittyvät asiat voivat olla monenlaisten rikosten motiivina.
– Suurin osa tutkintaan päätyneistä jutuista oli pahoinpitelyjä ja laittomia uhkauksia. Mutta siellä on monia muitakin nimikkeitä kuten kunnianloukkausta, lähestymiskiellon rikkomista, vainoamista ja kotirauhan rikkomista, Turunen sanoo.
Helsingin poliisin tutkimat tapaukset ovat liittyneet usein maahanmuuttajataustaisiin perheisiin tai parisuhteisiin. Uhrina on suurimmassa osassa tapauksista ollut perheen tytär tai vaimo.
– Kyse voi olla esimerkiksi pariskunnasta, jossa nainen on kokenut väkivaltaa. Hän rohkaistuu hakemaan apua ja ehkä avioeroa. Tapaukseen on liittynyt yhteisö. On voinut olla painostamista, uhkailua ja avioliitossa väkivaltaa. Tämä on yksi esimerkki.
Voi olla, että uhrit eivät aina luota siihen, että viranomaiskoneisto pystyy ratkaisemaan ongelman
Jonna Turunen, rikostutkintayksikön johtaja
Kunniaväkivalta on piilorikollisuutta
Kukaan ei tiedä, kuinka paljon koko Suomessa poliisin tutkintaan on päätynyt kunniaväkivaltajuttuja.
Helsingin poliisi halusi viime vuoden alussa kiinnittää entistä enemmän huomiota kunniaväkivaltajuttujen tunnistamiseen. Vuoden 2019 alusta lähtien poliisi on tilastoinut kunniaväkivaltatutkintoja Helsingissä.
Poliisihallitus on alkanut kerätä tietoa koko maan osalta tämän vuoden alusta lähtien.
Helsingissä poliisin tietoon tuli viime vuonna yhteensä noin 1 250 lähisuhdeväkivaltajuttua. Näistä 34 luokiteltiin kunniaväkivallaksi.
Poliisi ei pysty arvioimaan, kuinka paljon kunniaväkivaltatapauksia jää pimentoon.
Se tiedetään, että kyseessä on piilorikollisuus.
– Piilorikollisuus liittyy keskeisesti kunniaväkivaltaan. Asioita ei välttämättä uskalleta kertoa poliisille. Voi myös olla, että uhrit eivät aina luota siihen, että viranomaiskoneisto pystyy ratkaisemaan ongelman.
Kuinka hyvin poliisi kykenee tunnistamaan kunniaan liittyvän väkivallan?
– Osassa tapauksissa uhri voi itse tuoda esille sen, että tapaukseen liittyy esimerkiksi kunniaan liittyvää rajoittamista. Varsinaisessa esitutkinnassa meidän on oltava hereillä ja osattava esittää oikeita kysymyksiä. Kunniamotiivi ei välttämättä tule suoraan esille, rikostutkintayksikön johtaja Turunen toteaa.
Naisille on naistulkit ja miehille miestulkit
Kunniaväkivaltatutkinnat ovat usein pitkiä, tapahtumia voidaan joutua selvittämään hyvin kauas taakse päin. Poliisin voi usein olla vaikea saada näyttöä rikosepäilystä.
Tutkinnoissa käytetään lähes aina tulkkia.
– Se lisää rikostutkinnan kestoa. Kun puhumme rajatusta kieliryhmästä, joudumme usein miettimään tulkin henkilöön liittyvää kysymystä, ettei tulkki olisi esteenä sille, ettei poliisille uskalleta puhua asioista. Naisille käytämme aina naistulkkia, ja miehille otetaan miestulkki, Turunen kertoo.
Me pyrimme siihen, että jotain ei tapahdu, tai joku ei enää jatku.
Jonna Turunen, rikostutkintayksikön johtaja.
Rikostutkinnassakin yksi keskeinen asia on ennalta estäminen.
– Me pyrimme siihen, että jotain ei tapahdu, tai joku ei enää jatku. Lähisuhdeväkivaltatutkinnassa keskeinen tavoite on saada väkivalta päättymään.
Poliisin mukaan kunniaväkivallasta tulisi puhua yhteiskunnassa hyvin laajasti, jo neuvoloissa ja kouluissa.
Turunen muistuttaa, että kunniaväkivaltakysymykset jatkuvat usein yli sukupolvien. Siksi olisi tärkeää käydä keskustelua myös siitä, millaisia odotuksia yhteisöissä on naisille ja miehille.
Poliisi tekee tiivistä yhteistyötä maahanmuuttajaperheitä auttavien järjestöjen kanssa.
– Kunniaväkivaltajutuissakin on monesti tärkeää, että osapuolet pääsevät prosessin ohella jonkinlaiseen keskusteluyhteyteen. Elämä jatkuu lähtökohtaisesti osana yhteisöä myös rikosprosessin jälkeenkin, sanoo Helsingin poliisin rikostutkintayksikön johtaja Jonna Turunen.