Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Rikosmaailmaan juurtui uusi ilmiö: Virolaiset ammattirikolliset junailevat "muuleja" Baltiasta Suomeen – tuloksena miljoonavahingot nettipetoksilla

Virolaiset rikolliset ovat tuoneet Suomeen satoja ihmisiä, joiden henkilöllisyyksiä käytetään petoksissa.

Matkustajia saapuu Länsisatamaan.
Virosta tulee Suomeen paljon työntekijöitä. Ammattirikolliset ujuttavat heidän joukkoonsa väärennetyillä todistuksilla henkilöitä, joiden ei ole tarkoituskaan tehdä töitä Suomessa. Kuva: Jaani Lampinen / Yle
  • Marjatta Rautio

Virolaiset ammattirikolliset ovat saaneet Suomessa vahvan jalansijan uusilla kekseliäillä tavoilla. He tienaavat vuosittain miljoonia euroja erilaisilla petoksilla, joita tehdään netissä ja sähköistä asiointia käyttäen.

Virolaiset rikolliset tuovat Suomeen henkilöitä, joiden hankkimia henkilö- ja pankkitunnuksia he käyttävät rikosten tehtailuun.

Helsingin poliisilaitoksen nettipetostiimi törmäsi rikostutkinnassa näiden niin sanottujen muulien käyttöön kolmisen vuotta sitten.

– Tämä on järjestäytynyttä ja vakiintunutta, rajat ylittävää kansainvälistä rikollisuutta, sanoo nettipetostiimin tutkinnanjohtaja rikoskomisario Hannu Kortelainen.

He eivät tule perustamaan tänne kerhotiloja tai tekemään teatraalisia liivityksiä.

Rikoskomisario Hannu Kortelainen

Kortelainen korostaa, että nämä rikolliset haluavat pysyä piilossa, eivätkä käytä tunnuksia perinteisten liivijengien tapaan.

– He eivät tule perustamaan tänne kerhotiloja tai tekemään teatraalisia liivityksiä. He haluavat pysyä viranomaistutkan alapuolella ja ovat onnistuneet siinä hyvin.

Kortelaisen mukaan on vielä epäselvää, onko toiminnan takana yksi tai useampia liigoja. Muuleja on satoja ja uusia tulee lähes viikottain.

Muulit tuodaan maahan "mukamas työntekijöinä"

Kortelainen kertoo, että päätekijät ovat tavoittamattomissa ulkomailla, esimerkiksi Espanjassa tai Etelä-Amerikassa.

Virossa on tietynlainen välitaso ja Suomessa toimintaa pyörittävät "maajohtajat", jotka tietävät, miten suomalainen yhteiskunta toimii.

Suomeen värvätään muuleiksi lähinnä Viron ja muiden Baltian maiden kansalaisia väärennettyjen työsopimusten avulla.

Vilpillisin perustein Suomen tuotavia "mukamas työntekijöitä" on Kortelaisen mukaan vaikea seuloa pois rehellisin aikein maahan tulevien joukosta.

Henkilötunnus ja verkkopankkitunnukset ovat yleisavain, jolla pääsee melkein minne vain.

Rikoskomisario Hannu Kortelainen

Muuleja ohjaavat ja avustavat maajohtajat. Muulit rekisteröivät asumisensa EU-kansalaisina ja hankkivat sen jälkeen suomalaisen henkilötunnuksen. Sen jälkeen he avaavat pankkitilejä ja ottavat käyttöön verkkopankkitunnuksia useammassa pankissa.

– Sitten on tarvikkeet, joilla pystyy tekemään ihan mitä vaan. Henkilötunnus ja verkkopankkitunnukset ovat yleisavain, jolla pääsee melkein minne vain.

Hannu Kortelainen, rikoskomisario, Helsingin poliisilaitos
Rikoskomisario Hannu Kortelainen on Helsingin poliisilaitoksen nettipetostiimin tutkinnanjohtaja. Tiimissä työskentelee kymmenen tutkijaa. Kuva: YLE

Maajohtajat hoitavat petostehtailun

Bulvaaneina toimivat muulit luovuttavat henkilötunnuksensa ja verkkopankkitunnuksensa maajohtajille. Sen jälkeen he palaavat kotimaihinsa.

Maajohtajat alkavat tehtailla tunnuksilla erilaisia petoksia, ottaa pikavippejä ja tilata tavaroita, joita ei ole tarkoituskaan maksaa. He perustavat myös bulvaaniyrityksiä.

Bulvaanien nimiin vuokrataan asuntoja, joita voidaan vuokrata edelleen tai käyttää rikolliseen toimintaan esimerkiksi huumekätköinä. Suomalainen osoite helpottaa myös tilauspetosten tekemistä netissä.

Yhdessä asunnossa voi olla kirjoilla jopa kymmenen ihmistä, mutta "kimppakämpässä" ei välttämättä asu ketään ja vuokrat jätetään maksamatta.

Tämä on loputon suo, aina löytyy ihmisiä.

Rikoskomisario Hannu Kortelainen

Yhden muulin avulla voidaan saada Kortelaisen mukaan jopa satojen tuhansien eurojen rikoshyöty. Maajohtajalla voi olla käytössä petostehtailussa kymmenien tai jopa satojen muulien identiteetit ja tunnukset.

Suomeen ujutettavista muuleista ei ole pulaa. Luottotietojen menettämisellä Suomessa ei ole heille merkitystä, eivätkä he välttämättä edes tiedä, mihin kaikkeen heidän hankkimiaan tunnuksia käytetään.

– Tämä on loputon suo, aina löytyy ihmisiä. Tämä on kuitenkin houkuttavaa. Meidän tietojen mukaan muuleille maksetaan muutama satanen tai tuhat euroa riippuen vähän tapauksesta.

Jopa miljoonia euroja tuottaneet rikokset paljastuvat vasta pitkän ajan päästä ja päätekijät voivat jäädä kokonaan pimentoon.

Muuleille maksetaan muutama satanen tai tuhat euroa.

Rikoskomisario Hannu Kortelainen

Helsingin poliisi on tutkinut ja paljastanut viime aikoina lukuisia tapauksia. Useita tapauksia on kyetty myös estämään.

Kiinni jääneet ovat Kortelaisen mukaan pääosin bulvaaneina toimineita muuleja. Heitäkin saadaan useimmiten kuultua vasta kotimaassaan eurooppalaisella tutkintamääräyksellä.

– Meillä on myös onnistumisia maajohtajatasolla, mutta sen pidemmälle ei ole päästy. Ne, jotka tästä varsinaisesti hyötyvät, eivät ole täällä Suomessa eikä tiedetä, missä maassa he asuvat. Virolaistaustaa on, mutta he eivät välttämättä ole Vironkaan poliisin tavoitettavissa.

Helsingin käräjäoikeus aloittaa maanantaina oikeudenkäynnin, jossa suomalaismiestä syytetään laajasta kansainvälisestä petoskokonaisuudesta, jossa on käytetty ulkomalaisille henkilöille haettuja tunnuksia ja pankkitilejä. Tutkinnan jutussa teki keskusrikospoliisi.

Yrityksiltä huijataan kymmenien tuhansien eurojen koneita

Rikoksia tehtaillaan myös käyttämällä yritysten tietoja. Rikollisorganisaatio "kaappaa" suomalaisen yrityksen identiteetin eli käytännössä tekee yrityksen nimeen viittaavan sähköpostiosoitteen.

Huijaussähköpostiosoitteesta lähetetään anonyymeillä laitteilla tarjouspyyntöjä esimerkiksi arvokkaista koneista ja laitteista. Yhteystiedoksi annetaan prepaid-puhelinliittymän numero.

Viime aikoina rikosten uhriksi on joutunut erityisesti konevuokraamoja ja rakennustarvikeyrittäjiä.

Bulvaanit hakevat koneen väärennetyllä valtakirjalla tai se pyydetään toimittamaan esimerkiksi rakennustyömaalle. Kun rikollisliiga on saanut koneen haltuunsa, se päätyy pääosin ulkomaille.

Suomalaisyritykselle voi selvitä aivan liian myöhään, että kallis kone ei olekaan paikassa, jonne se on kerrottu vuokrattavan, vaan matkalla Suomenlahden yli.

Liikenne lahden yli on niin vilkasta, että poliisi ei ehdi hätiin vaikka saisi tiedon, että varastettu kone on nähty Helsingin Länsisatamassa.

– Näissä rikoksissa puhutaan usein kymmenistä tuhansista euroista. Tyypillisiä vuokrattavia ovat henkilönostimet, kuormaajat ja kaivurit.

.

Rakennustyömaa Tripla Pasilassa
Yrityksiä huijataan tuomaan työmaille kalliita koneita. Rikollisten bulvaanit ottavat niitä vastaan. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Väärillä sähköpostiosoitteilla voidaan myös tilata yrityksen nimiin kalliita tavaroita, esimerkiksi autoja. Niillä voi Kortelaisen mukaan ajaa jopa kuukausia, ennen kuin niiden perään aletaan kysellä.

Rikolliset voivat myös luoda yrityksen nimellä kotisivut. Yritysten nimissä tilauspetoksia tekevät myös suomalaiset järjestäytyneet rikollisliigat.

Rikostehtailua voidaan hillitä tietojen vaihdolla

Kortelainen arvioi, että rikostehtailu jatkuu.

– Nettirikollisuus on nousussa koko ajan, koska joka paikassa asioidaan entistä enemmän sähköisesti. Siinä mielessä ei ole mitään taittumista näkyvissä.

Kortelainen sanoo, että rikosten estäminen ei kuitenkaan ole mahdotonta. Yrityksille pitäisi saada hänen mielestään enemmän tietoa mahdollisista ansoista.

Rikos voi mennä mönkään jo yhdellä puhelinsoitolla, jos petosyrityksen kohteeksi joutunut yrittäjä soittaa firman viralliseen numeroon eikä rikollisten käyttämään prepaid-liittymään.

Yhteistyöllä saadaan tämä varmaan jollakin tavalla pidettyä aisoissa.

Rikoskomisario Hannu Kortelainen

– Uskon, että jos saadaan viranomaisten ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä toimimaan paremmin, niin yhteistyöllä saadaan tämä varmaan jollakin tavalla pidettyä aisoissa.

Nykyistä parempi tietojen vaihto pankkien, maistraattien, Patentti- ja rekisterihallituksen, yritysten ja poliisin kesken tekisi rikollisuutta näkyvämmäksi.

Kortelainen sanoo, että yritys ei voi tietää yksittäisen tilauksen perusteella, että sama taho pyörittää kymmenien, jopa satojen ihmisten tiedoilla ja tunnuksilla petosrulettia.

Ei normaalilla palkansaajalla tarvitse olla useita tilejä joka pankkiryhmässä.

Rikoskomisario Hannu Kortelainen

Pankkien välisellä mahdollisimman laajalla tietojen vaihdolla olisi iso merkitys.

– Ei normaalilla palkansaajalla tarvitse olla useita tilejä joka pankkiryhmässä.

Suomeen suunnitellusta positiivisesta luottorekisteristä olisi Kortelaisen mukaan paljon hyötyä. Se on tietokanta, josta luotonantajayhtiöt voisivat nähdä reaaliaikaisesti luotonhakijan lainamäärät ja tulotiedot.

– Jos luotonantaja näkisi, että saman henkilön tai yrityksen nimissä on viikon sisään otettu luottoa esimerkiksi kymmenestä paikasta, se voisi nostaa kynnystä myöntää lisää.

Lue myös:

KRP epäilee: Rikosliiga hankki suomalaisia henkilötunnuksia ja pankkitilejä kuin liukuhihnalta kansainvälisessä petossarjassa