Leppävirran kirkko on lähes ääriään myöten täynnä. Alkamassa on Tropical Winter Ukulele -festivaalin päätöskonsertti.
Alttarin eteen kävelee Kristiina Brask.
Kirkkosalissa kaikuu Go Tell It on the Mountain spiritual. Yleisö nousee seisomaan ja lyö rytmikkäästi käsiä yhteen.
Tilaisuudessa on vahva spirituaalinen henki.
Kristiina Brask on tehnyt nyt jo usean vuoden ajan hengellistä musiikkia. Hän säveltää ja kirjoittaa biisejä myös itse ja esiintyy hengellisissä tilaisuuksissa ja konserteissa.
Hän määrittelee musiikintekemisensä orkestraaliseksi gospeliksi. Yhteistyö Alavan seurakunnan kanttori Ossi Jauhiaisen kanssa on ollut hedelmällistä.
Gospelmusiikille on selvä tilaus. Heidän videoitaan YouTubessa on parhaimmillaan seurannut 100 000 katsojaa. Musiikkivideot on kuvannut Petri Kekäläinen.
Kristiina Brask kaipaa suomalaiseen gospelmusiikkiin enemmän jenkkityylistä meininkiä.
Hän muistelee innostuneensa jo lapsena Nunnia ja konnia -elokuvan vahvasta amerikkalaisesta gospelista.
– Jo pienenä sanoin äidille ja isälle, miksi olen syntynyt Suomeen. Olisi vähän siistiä, jos Suomessa olisi samanlainen kirkkomeininki.
Idols-kisa avasi oven unelmaan
Julkisuudesta jo pitkään poissa ollut Kristiina Brask muistetaan Idols-kisan kärkikolmikosta voittajan Ari Koivusen ja Anna Abreun rinnalta vuodelta 2007.
Pieneltä paikkakunnalta Leppävirran Sorsakoskelta kotoisin oleva 16-vuotias musiikkilukiolainen sai hurjan nousukiidon musiikkibisnekseen.
Kisan jälkeen syntyi heti levytyssopimus ja esikoisalbumi Silmät sydämeeni myi nopeasti kultaa. Alkoi myös kiivas keikkatahti.
Tuottaja Asko Kallosen tuki oli merkittävä nuoren artistin kehityksessä.
– Olihan se aivan mahtava juttu. Asko on aivan ihana nallekarhu, todella lämmin ihminen. Hän oli todella merkittävä henkilö urani alussa kohti unelmia.
Vauhti oli kova ja kaikkea ympärillä tapahtuvaa ei ennättänyt edes prosessoida, Brask muistelee.
Syvällä mielessään hän kuitenkin pohti jo siinä vaiheessa, onko popmusiikki juuri sitä, mitä hän haluaa tehdä. Hän oli rukouksissa tottunut viemään unelmat Jumalalle.
– Koin, että mulla ei ole itsellä pokkaa mennä sanomaan, että haluan tehdä lauluja Jeesuksesta.
Sitten kesken kiivaimman keikkapyörityksen tapahtui jotain, mikä muutti ratkaisevasti elämän suunnan.
En halua vielä kuolla
Kristiina Brask oli tekemässä kolmatta studioalbumiaan. Biisit olivat valmiina ja niitä olisi juuri alettu levyttää.
Suunnitelmiin tuli kuitenkin muutos vuonna 2012 vanhempien luona vietetyn joululoman aikana.
Brask tunsi oikealla puolella kaulassaan pienen patin.
Löydöstä epäiltiin lymfoomaksi eli imusolmukesyöväksi. Tuli pysäytys.
Se oli käänteentekevä hetki, joka sai jo aiemmin alkaneen hengellisen prosessin vahvistumaan. Brask kertoo kohdanneensa tuossa hetkessä kuolemanpelon.
– Mietin siinä, että jos mä kuolen nyt, mitä haluan, että tänne jää. Mun biisit, rakkauslaulut ei pelasta ketään. Tärkeää ei ole mun nimi, tai että jengi tietää mut, vaan että ne tuntee Jeesuksen.
Kaulalta löytynyt kasvain osoittautui loppujen lopuksi hyvälaatuiseksi. Varmuuden vuoksi se poistettiin.
Sairastuminen oli kuitenkin käynnistänyt prosessin, joka johti siihen, että Braskin musiikillinen suuntautuminen muuttui.
Kolmas albumi jäi tekemättä. Popmusiikki vaihtui gospeliin.
Brask kertoo monen suomalaisen perinteisten gospelmusiikin tekijöiden kuten aikanaan Mikko Kuustosen, Jaakko Löyttyn ja Pekka Simojoen vaikuttaneen hänen musiikin tekemiseen.
Gospelin kirjo Suomessa on Braskin mielestä kuitenkin vielä melko suppea.
– Tykkään siitä, että jos laulat Oh Happy day, Jesus washed my sins away. Tämä on ilon päivä, synnit on pesty pois. Siinä saa tanssia ja iloita ja se näkyy ihmisten kasvoilta.
Orkestraalinen gospel tuo jotain uutta ja laajentaa gospelin genreä. Ylistysmusan pitää olla kokonaisvaltaista, Brask hehkuttaa.
Lue myös:
Hyvä kuoro ei synny itsestään – Marjaana Turunen ei kyllästy gospeliin
Kulttuurivieras Mikko Joensuu hylkäsi uskon, mutta laulaa silti Jumalasta