Satakunnan lennoston hallien välissä Pirkkalassa seisoo Saabin ylpeys: Gripen E, jota yhtiö tarjoaa Suomen seuraavaksi hävittäjäkoneeksi. Seisoo lumisateessa. Ensimmäinen testilento on peruttu huonon sään vuoksi.
– Sääolosuhteet eivät mahdollistaneet tälle päivälle suunniteltuja testauksia, Saabin puolelta esitettiin, että tänään ei kannata tehdä, sanoi HX-hankkeen johtaja, eversti Juha-Pekka Keränen.
Gripen E on niin uusi, että se on ensimmäistä kertaa Ruotsin ulkopuolella ja muutenkin vasta koelentovaiheessa.
– Emme tällä kertaa voi vielä todentaa kaikkia järjestelyitä, mitä koneeseen on tulossa, sanoo Keränen.
Saabille jää vielä viikko kesän tai syksyn aikana aikaa täydentää tietoa koneesta.
– Se mitä jää testaamatta, on tulevaisuuden kehittämispotentiaalia. Sitä pitää arvioida sen mukaisesti. Käytämme ehkä pessimistisempiä arvioita niistä järjestelmistä joita emme itse pääse testaamaan, sanoo eversti Keränen.
Hävittäjätesteissä koetetaan selvittää, ovatko myyjien ilmoittamat asiat totta ja kuinka koneiden asejärjestelmät toimivat.
Saabin tarjouksessa valvontakone
Saabin tiedotustilaisuudessa korostettiin muista ehdokkaista poikkeavaa järjestelyä, missä Ilmavoimien tiedusteluun suorituskyvystä on vastattu paketilla, johon kuuluu hävittäjien lisksi GlobalEye-niminen lentävä ilmavalvontajärjestelmä.
Sen tutkilla nähdään vastustajan lentotoiminta normaalikorkeudesta 550 kilometrin säteellä ja matalalta 450 kilometrin säteeltä.
– Tämä antaa 20 minuuttia lisää varoitusaikaa esimerkiksi risteilyohjuksista, sanoo Saabin kampanjapäällikkö Magnus Skogberg.
Ilmatilan lisäksi koneella voi valvoa merialuetta ja tarkkailla maakohteita. Suomella ei tällaisia koneita nykyisin ole. GlobalEye joka tapauksessa sisältyy Saabin tarjoukseen ja on mukana Gripen E:n testausviikolla Suomessa.
Itse Gripenin kohdalla myyjä korostaa sen elektronisen sodankäynnin järjestelmiä, joita kehutaan parhaiksi mitä on markkinoilla. Osa järjestelmistä on rakennettu koneeseen, osa on siiven alle ripustettavassa säiliössä.
Elektronisen sodankäynnin järjestelmillä tarkoitetaan muun muassa tutkahäirintää. Sillä vihollisen ilmapuolustuksen tutkat pyritään sokaisemaan niin, että se ei voi ampua Gripeniä alas.
– Meillä on ehkä suorituskykyisin ja uudenaikaisin elektronisen sodankäynnin järjestelmä, joka on rakennettu taistelukoneeseen, sanoo Skogberg.
Mutta onko se parempi kuin venäläisten vastaavat järjestelmät?
– Luotamme täysin siihen, että tarjoamme elektronisen sodankäynnin terävintä teknologiaa, siis signaalinkäsittelyä ja häirintää, tässä uhkaympäristössä, muotoilee kampanjapäällikkö Skogberg.
Millainen ehdokas on Saab Gripen E?
Gripen E ja sen kaksipaikkainen versio Gripen F on Ruotsin ilmailuteollisuuden uusin tuote. F-versiota ei ole vielä rakennettu, vaan testeihin tulee aiemmasta Gripen-mallista muunnettu kaksipaikkainen kone.
Gripen suunniteltiin kylmän sodan aikaisten ruotsalaishävittäjien Drakenin ja Viggenin seuraajaksi ja korvaajaksi. Gripenin A-versio otettiin käyttöön Ruotsin ilmavoimissa vuonna 1997 ja tyypin nykyinen perusversio Gripen C vuonna 2002.
Gripen on yksimoottorinen monitoimihävittäjä, joka aseistuksensa ja muun varustuksensa puolesta pystyy torjumaan vastustajan lentokoneita, iskemään maa- ja merimaaleihin, tiedustelemaan ja käymään elektronista sodankäyntiä.
Gripen E/F on monella tapaa parannettu painos perus-Gripenistä. Moottori, asekuorma, tutka ja muut sensorit ovat huomattavasti tehokkaampia kuin C-mallissa. Ruotsissa Gripen E tulee laivuekäyttöön Saabin mukaan vuonna 2023.
Saabin tarjous Suomelle sisältää 52 yksipaikkaista Gripen E:tä ja 12 kaksipaikkaista Gripen F-versiota.
Missä maissa Gripen E on käytössä?
Gripen E/F hävittäjää ovat tilanneet Ruotsi (60 konetta) ja Brasilia (36 konetta). Gripeniä aletaan valmistaa myös Brasiliassa.
Gripenin perusversiota C/D:tä ovat ostaneet ja käyttävät Ruotsin lisäksi Etelä-Afrikka (27 konetta) ja Thaimaa (12 konetta). Lisäksi Nato-maat Unkari ja Tšekki ovat vuokranneet ilmavoimilleen Ruotsista kumpikin 14 Gripeniä.
Ruotsi osallistui Gripeneillään kansainväliseen ilmasotaoperaatioon Libyan levottomuuksien aikana keväällä 2011. Libyassa Gripeneillä ei ollut lupaa tehdä ilmaiskuja vaan ne lensivät tiedustelulentoja.
Unkarin ja Tšekin Gripenit ovat puolestaan osallistuneet Baltian maiden ilmatilan valvontaan Naton operaatiossa.
Mitkä ovat Gripen E:n vahvuuksia?
Valmistajan mukaan Gripen E:n vahvuudet ovat sen elektronisen sodankäynnin kyvyissä. Tutka ja muut sensorit, vihollisen tutkien häirintäkyky, ohjaajan tilannekuvan muodostaminen ja verkostopohjaisen sodankäynnin ominaisuudet ovat erinomaiset.
Ruotsalaisten mukaan Gripen E pystyy vihollisen tutkia häiritsemällä pysymään yhtä näkymättömänä kuin stealth- eli häivekoneet. Niiden huono näkyvyys tutkassa perustuu koneen muotoiluun ja pintamateriaaliin.
Gripen E:n aseistukseen kuuluu tämän hetken mahdollisesti paras ilmataisteluohjus, eurooppalainen MDBA Meteor. Yhdessä hyvän tutkan kanssa se tekee koneesta erittäin tehokkaan torjuntahävittäjän, jolla voi havaita ja torjua vastustajan lentokoneita jo kaukaa.
Gripen on myös käyttökustannuksiltaan selvästi edullisempi kuin muut ehdokkaat: amerikkalaiset F-35 Lightning II ja F-18E/F Super Hornet, Dassault Rafale ja Eurofighter Typhoon.
Se on suunniteltu samanlaisiin olosuhteisiin ja samantyyppiseen toimintaideologiaan kuin Suomessa. Gripen toimii vaivattomasti maantietukikohdista ja on helppo huoltaa kenttäoloissa varusmiesvoimin.
Suomalaisten vaatimukset kriisiolojen huoltovarmuudesta täyttyisivät ehdokkaista parhaiten. Saab tarjoaa myös Gripenin osavalmistusta ja kokoonpanoa Suomeen.
Mitkä ovat Gripen E:n heikkouksia?
Gripen E on Hornetin seuraajaehdokkaista pienin ja sen kantama asekuorma on pienin. Moottorin maksimitehon ja taistelutehtävään lastatun koneen painon suhde - mikä kertoo koneen suorituskyvystä ja ketteryydestä - on ehdokkaista heikoin.
Onko tämä sitten heikkous, riippuu Ilmavoimien arvioinnista. Joka tapauksessa suorituskykyä on rutkasti Hornetia enemmän.
Yksimoottoriset hävittäjät (esim. Gripen) ovat joissakin suhteissa kaksimoottorisia (Typhoon, Rafale, Super Hornet) heikommalla: kaksimoottoriset ovat turvallisempia vikatilanteissa, kuluvat hitaammin ja kestävät paremmin taisteluvaurioita.
Ehkä suurin Gripen E:n heikkous on sen pieni tilauskanta. Ruotsin mukaan Gripen E säilyy siellä palvelukäytössä 2060-luvulle saakka, mutta toisaalta tiedetään Ruotsin lähtevän mukaan kehittämään Britannian seuraavaa taistelukonetta, Tempestiä.
Maksajia Gripen E:n kehittämiselle, sen suorituskyvyn pitämiselle huipputasolla tulevina vuosikymmeninä saattaa siis olla melko vähän.
Mitä puolustuspoliittisia ulottuvuuksia ratkaisulla olisi?
Gripenin valmistusmaa Ruotsi on Suomen tavoin sotilasliittoihin kuulumaton maa, jonka uhkakuva on sama kuin Suomella: joutuminen mahdollisesti sotilaalliseen yhteenottoon Venäjän kanssa.
Ruotsi ja Suomi tekevät koko ajan tiivistyvää puolustusyhteistyötä ja harjoittelevat yhteistä puolustusta.
Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist sanoi viime syksynä, että puolustusyhteistyötä edistäisi, jos kummallakin olisi käytössä sama hävittäjäkonetyyppi. Hänen mukaansa muunkaanlainen Suomen valinta ei kuitenkaan vaikuta yhteistyön jatkumiseen.
Ruotsilla ja Suomella ei ole liittolaissopimusta, eli päätös lähteä tai olla lähtemättä toisen avuksi sotaan olisi aina tapauskohtainen. Oli käytössä sama hävittäjä tai ei.
Ruotsalaisen hävittäjän hankinta saisi luultavasti laajimman poliittisen tuen Suomessa. Yhdysvaltoja ja Natoa karsastaville vasemmistolaisille poliitikoille se voisi olla mukavin vaihtoehto – ovatpa jotkut tämän jo sanoneet ääneenkin.