Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Turun yliopisto julkaisi vuoden ensimmäisen siitepölytiedotteen – Tutkija: "Ei tämä kyllä tavallista ole"

Vielä on vaikea ennustaa, miten siitepölykausi etenee. Kaikki riippuu siitä, saadaanko myös eteläiseen Suomeen kunnon talvi.

Pähkinäpensaan norkkoja.
Pähkinäpensaan norkoja voi nähdä eteläisessä Suomessa. Muihin voimakkaita allergiaoireita aiheuttaviin kasveihin verrattuna pähkinäpensaita kasvaa Suomessa melko vähän. Kuva: Anna-Mari Pessi / Turun yliopisto
  • Anna Näveri

Turun yliopisto antoi vuoden ensimmäisen siitepölytiedotteen tänään.

Syynä on pähkinäpensas, joka on jo aloittanut kukintansa eteläisessä Suomessa.

– Nyt en osaa suorilta sanoa, onko tämä ensimmäinen kerta, jolloin siitepölytiedote annetaan jo tammikuussa, mutta ei tämä kyllä tavallista ole. Yleensä nyt on talvi, sanoo projektitutkija Sanna Pätsi Turun yliopiston Biodiversiteettiyksiköstä.

Pätsi arvioi, että tavallisesti siitepölytiedotus alkaa maalis–huhtikuussa.

– Poikkeuksellisen lämmin talvihan tässä (aikaisessa ajankohdassa) näkyy, kun pähkinät ovat alkaneet jo kukkia Suomessakin, Pätsi viittaa siitepölytiedotteeseen.

Pähkinäpensas kukkii tällä hetkellä lounais- ja etelärannikolla. Kaakkois-Suomessa on ollut talvisempaa, joten pähkinäpensas ei kuki vielä siellä. Pohjois-Suomea tiedote ei koske.

Pätsin mukaan pähkinäpensas elää Etelä-Suomessa aivan levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla eikä ole kovin yleinen. Kaupunkeihin sitä on kuitenkin istutettu puutarha- ja pihakasviksi.

– Jos verrataan muihin voimakkaasti allergiaa aiheuttaviin kasveihin, niin siihen nähden pähkinäpensasta kasvaa melko vähän Suomessa.

Keski-Euroopan leuto talvi näkyy täälläkin

Siitepölytiedotuksen vuosittaiseen alkuun vaikuttaa myös Keski-Eurooppa. Kun siellä alkaa kukintakausi, kulkeutuu siitepölyä Suomeen ennen kuin täällä kasvit alkavat kukkia.

– Siitepölyä voi siis tosiaan kulkeutua tänne niin suurina määrinä, että allergikot saavat oireita, Pätsi sanoo.

Pätsin mukaan tällä hetkellä kulkeumaa ei ole, koska ilmavirtaukset tulevat pohjoisesta. Mutta heti kun ilma virtaa etelästä, kaukokulkeumaa tulee.

– Keski-Euroopassa on ollut nyt niin lämmintä tässä talvella, että pähkinäpensaalla ja lepällä on kausi jo alkanut.

Kaikki riippuu nyt talvesta

Leppä näyttäisi myös aloittavan kukinnan Etelä-Suomessa.

– Jo nyt on nähty suojaisilla ja lämpimillä paikoilla muutamia yksittäisiä puita, jotka ovat aloittaneet kukintansa, Pätsi sanoo.

Lepän jälkeen vuorossa olisi allergiaa aiheuttavista kasveista koivu, joka kukkii yleensä huhti–toukokuun vaihteessa. Talvi voi kuitenkin vielä estää kauden käynnistymisen liian aikaisin.

– Jatko riippuu hirveästi säästä. Siitä, pysyykö sää Etelä-Suomessa näin lämpimänä vai ei, Pätsi sanoo.

Mikäli kunnon pakkanen tulisi nyt, ei pähkinäpensaaseen ehtisi tulla niin paljon kukkia kuin silloin, jos sama leuto sää jatkuu.

Pakkanen voisi Pätsin mukaan myös pysähdyttää lepän kukinnan ainakin hetkeksi. Jos leppä ehtii aloittamaan kukintansa kunnolla, panisi pakkasen väliintulo sen paussille. Pakkasten mentyä leppä jatkaisi kukintaansa siitä mihin jäi.

Pohjoisessa kukinta ei ole alkanut talvisäiden vuoksi.

Lue aiheesta lisää:

Leskenlehti kukkii jo Suomessa – Ylipuutarhuri Simo Laine: "Hyvin poikkeuksellista"

Lumeton talvi voi viedä ensi kesän hyttyset: "Jos talvi jatkuu loppuun asti tällaisena, lupaan, ettei niitä ole"

Siitepölykausi käynnistyi pari kuukautta tavanomaista aiemmin – koivun odotetaan kukkivan vahvasti