BRYSSEL Britannia on nyt jättänyt Euroopan unionin, ja siitä on tullut niin kutsuttu kolmas valtio.
Kolmen ja puolen vuoden eroneuvottelut harkinta-aikoineen ovat ohi. Nyt on aika siirtyä seuraavaan vaiheeseen eli tulevaa suhdetta koskeviin neuvotteluihin. Aika ei ole kummankaan puolella.
Unionin pääneuvottelija Michel Barnier julkistaa EU:n tavoitteet maanantaina. Kyse on vasta suunnitelmasta, jonka jäsenmaat käyvät läpi ja hyväksyvät helmikuun lopussa.
Pääviesti on selvä: EU, kaikki jäsenmaat ja EU-kansalaiset ovat etusijalla. Barnier lupasi saman Twitterissä lauantaina.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen varoitti perjantaina, että vaikka Britannia on ystävä ja tulevasta suhteesta halutaan mahdollisimman läheinen, Britannia ei voi enää nauttia samoista eduista kuin unionin jäsenet.
Myös Britannian pääministerin Boris Johnsonin odotetaan julkistavan omat tavoitteensa maanantaina, joten kaikkien on helppo nähdä missä riidat syntyvät.
Odotettavissa on titaanien taistelu ja paljon ulkopuolista häirintää. Neuvotteluihin on jo nyt asetettu molemmin puolin hurjat odotukset ja upotettu verhottuja viestejä.
EU:n lähtökohta on "ei tulleja, ei kiintiöitä eikä hintakilpailua".
Britannian lähtökohta on "ei tulleja, ei kiintiöitä ja vapaa hintakilpailu".
Britannian eron suurimpiin syihin kuului sääntely, joka brittien näkökulmasta on tarkoittanut rajoituksia ja itsemääräämisoikeuden suitsimista. Entinen maailman suurvalta ei ole oikein koskaan kunnolla niellyt sitä, että joku muu määrää – vaikka olisikin itse ollut mukana määräämässä.
Euroopan unionin sisämarkkinat on pitkälti brittien luomus ja EU:lle lähes pyhä lehmä. Maailman suurin talousalue suojaa markkinoitaan loputtomalla kokoelmalla säädöksiä aina vauvanmaitokorvikkeesta seinämaalien kemikaalikoostumuksiin.
Kun britit katsovat kanaalin yli, he näkevät yli 400 miljoonan asukkaan torin, jossa kovimpaan ja edullisimmalla hinnalla huutava tekee päivän myynnin. Kun Manner-Eurooppa suuntaa katseen Britanniaan, se näkee entisen yhtiökumppanin, jolle ei kelvannut yrityksen strategia ja joka halusi lähetä omilleen koittamaan onneaan.
Britit tavoittelevat puhdasta vapaakauppaa. EU tavoittelee samaa, mutta tasapuolisilla toimintaedellytyksillä. Britit ovat julistaneet, etteivät he enää aio noudattaa EU-lakeja eivätkä olla EU-oikeuden piirissä. EU taas ei voi olla noudattamatta omia sääntöjään tai olla huomioimatta tuomioistuimen päätöksiä.
EU ei voi tinkiä ruoan tuotannon terveysmääräyksistä, lääketurvallisuudesta, tietoturvasta, kansalaisten vapauksista, tavaroiden ja ihmisten vapaasta liikkuvuudesta tai ympäristön suojelusta.
Ei sen tarvitsekaan. Britannia ei ole muuttanut mitään näistä määräyksistä tai säädöksistä muutamassa yössä. Kyse on kilpailuedusta.
EU:n pitää neuvotteluissa suojata itsensä epäedulliselta kilpailulta, joka uhkaa, jos Britannia päättää laskea ympäristöä, työvoimaa, sosiaalietuuksia, verotusta tai valtion tukia koskevia standardeja.
Britannia taas saattaa nähdä standardien alennuksen huokuttelevana nostaakseen kilpailukykyään. Britannia tosin sanoo, ettei sillä ole mitään aikeita alentaa standardeja.
Lisäksi molempien on kyettävä varmistamaan se, että toinen osapuoli pelaa sääntöjen mukaan. On myös oltava taho johon riitatilanteessa valittaa.
Britannia on ilmoittanut, ettei se aio enää alistua EU:n tuomioistuimen määräysvaltaan.
EU sanoo, että se ei halua tulleja eikä kiintiöitä. Ainoa keino päästä tavoitteeseen on sopia Britannian kanssa reiluista pelisäännöistä eli tasapuolisista toimintaedellytyksistä. Jos hintakilpailu on Britannian intressi, kuvaan astuvat tullit.
Vaikka tulevina kuukausina todennäköisesti lähdetään rakentamaan ennennäkemätöntä kauppa- ja yhteistyösuhdetta, EU ei voi ylettömästi antaa liekaa entiselle jäsenelleen. Jos EU lähtee alentamaan vaatimuksiaan Britannian kanssa, se joutuisi tekemään niin myös muiden vapaakauppakumppaniensa kanssa.
Lähtökohta ainakin EU:n puolelta on se, että tämän hetkisiä standardeja ei alenneta.
EU:n neuvottelukyky on herättänyt paljon keskustelua. Pysyvätkö EU27-rivit suorassa vai lähtevätkö jäsenmaat rikkomaan Barnierin neuvotteluvoimaa alleviivamalla omia tavoitteitaan?
Erosopimusta neuvoteltaessa EU27 pysyi yhtenäisenä. Se ei johtunut pelkästään siitä, että haluttiin suojata ja tukea yhtä jäsenmaata eli Irlantia, kun Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajakysymys nousi erosopimuksen ratkaisevaksi tekijäksi. Se johtui myös siitä, että unioni toimi omien periaatteidensa ja sopimustensa mukaisesti.
Suomen etu saada nopeasti sovittua lentoliikenteen mutkattomasta kulusta, kun kauppaneuvottelut pyörähtävät käyntiin. Ranska haluaa vielä jatkossakin kalastaa Britannian vesillä. Puola ja monet muut itäiset jäsenmaat haluavat turvata kansalaistensa oikeudet Britanniassa. Kaikki haluavat maksimoida opiskelijoidensa, työntekijöidensä ja yritystensä mahdollisuudet Britanniassa ja sen kanssa.
Neuvottelujen aikataulu ei ole kenenkään puolella.
Varsinaiset neuvottelut pääsevät käyntiin vasta maaliskuussa, kun sekä EU:n, että Britannian neuvottelutavoitteet ovat selvät. Lokakuussa tarvitaan jo jonkinlainen sopimus, koska jäsenmaat tarvitsevat aikaa sen hyväksymiseen. Yhteiselo jatkuu jäsenyysaikaisilla oikeuksilla ja velvollisuuksilla vain vuoden loppuun, jollei Britannia hae jatkoaikaa kesäkuun loppuun mennessä.
Britannian pääministeri Boris Johnson on sanonut, että jatkoaikaa ei tarvita eikä hän sellaista aio hakea. EU neuvotteli vapaakauppasopimusta Japanin kanssa seitsemän vuotta. Vaikka EU ja Britannia ovat lähtökohtaisesti samalla viivalla (vastahan Britannia erosi), niin Britannian tarve tehdä pesäero on valtava.
On todennäköistä, että vuoden loppuun mennessä ei ole valmista, joten miten estää sopimukseton ero?
Pääneuvottelija Barnierin tavoite on sopia yleinen pohja, jossa käytetään Lissabonin sopimuksen artiklaa 217. Se on laillinen sopimuspohja, jota EU käyttää kauppaneuvotteluissa. Siinä määrätään tasapuolisista toimintaedellytyksistä.
Jokainen sopimusala, koski se lääketeollisuutta, kalastusta, dataturvallisuutta tai lentoliikennettä, joutuu samojen oikeusperustaisten ehtojen kohteeksi.
Molemmat osapuolet odottavat toistensa esityksiä ensi viikolla kuin haukat. Odotettavissa on nopeaakin sarvien kalistelua. Se kuuluu kuvaan, joka on opittu nyt brexit-neuvotteluista. Britannia haluaa alleviivata itsenäistä suurvalta-asemaansa, EU haluaa pitää valta-asemansa maailman suurimpana markkina-alueena.
Lue lisää:
Railakasta juhlintaa ja haikeita hyvästejä – Tältä näytti yö, jona brexit tapahtui